Kuvat: Cinema Mondo
ELOKUVA | Michael Dweckin ja Gregory Kershaw’n herkullinen dokumenttielokuva poimii vanhat tryffelinpoimijat kuin tryffelit metsän kätköistä.
”Tämä elokuva on myös tarina luonnonharvinaisuuksien kovasta kaupasta, jossa sieni muuttuu korkean tason statukseksi.”
ARVOSTELU
Piemonten tryffelinmetsästäjät
- Italia/Kreikka/Yhdysvallat (2020)
- Ohjaus ja käsikirjoitus: Michael Dweck ja Gregory Kershaw
- Tuottaja: Luca Guadagnino
- Ensi-ilta: 10.12.2021
Herkuista herkuin kasvaa syvällä tammien juurissa. Valkotryffelistä maksetaan vaikka 9 000 euroa kilolta, yleensä 4 000 – 5 000.
Poimijoille jää käteen 1 000 – 1 500 euroa per kilo.
Hinta nousee, kun haistellaan ja murikka vaihtaa omistajaa. Välittäjä saa osansa ja korkein trokari viekin saaliin ulkomaille, missä pyyhitään suupieliä jo ajatuksesta.
Michael Dweckin ja Gregory Kershaw’n dokumenttielokuva poimii vanhat tryffelinpoimijat kuin tryffelit metsän kätköistä.
Tarina ei viisaasti kerro, missä nämä maata ja koiriaan syvästi rakastavat melkein maahiset tarkkaan ottaen elävät, mutta helkutin hyväkuntoisia he ovat ikäisekseen.
Ihmekös, jos päivät ja välillä yötkin trampataan mäkisessä maastossa juurakoihin kompastellen ja ojien yli loikkien.
Kuva: Cinema Mondo
On Carlo, jota vaimo Maria ei hennoisi enää yön selkään päästää, mutta kun mies tietää että mentävä on. Ja koira myötää.
On Gianfranco, joka hakkaa kirjoituskonettaan viinilasi ja tupakka seuranaan ja laatii teesiä ahnetta maailmaa vastaan, joka myrkyttää koiratkin vallatakseen tryffeliapajat.
On Aurelio, jolle elämä on ollut täyttä yksin. Mutta nyt pitäisi vielä ajatella Birba-koiran tulevaisuutta.
* *
Piemonten tryffelinmetsästäjät on monta tarinaa sisäkkäin ja rinnakkain. Se on kertomus ikuisista peräkamarin miehistä, joilla on kivaa aarteenetsijöinä. Heille on siihen yhteisön täysi siunaus pappia ja virkavaltaa myöten.
Se on myös tarina ihmeellisestä luonnosta, jossa tammi, hajuaisti ja koira toimivat saumattomasti.
Ihmekös, että dokumentintekijä on ottanut välillä koiran näkökulman ja pistänyt gopron karvakuonon otsalle.
Tämä elokuva on myös tarina luonnonharvinaisuuksien kovasta kaupasta, jossa sieni muuttuu korkean tason statukseksi.
Pitää vain osata haistaa raha.
Kuva: Cinema Mondo
* *
Parasta sienitarinassa ovat italialaisukkelit, joiden tinkimätöntä elämänasennetta voi vain ihailla. Tai sitten naureskella heidän omintakeisuudelleen.
Menkää elokuviin, nyt kun pääsee. Tryffelimetsään ei kuitenkaan pääse kovin kauaa, sillä laatudokumenttien ajoaika teattereissa on vain viikkoja.
Tästä saatte taatusti hyvän mielen, pikamatkan saapasmaahan ja upeita äänimaisemia. Tässä äänityö on tehty viimeisen päälle, koiran kuorsausta myöten.
Anne Välinoro
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Annika Grofin ohjaama Toiset äänet -dokumenttielokuva toistaa monesti jo ennenkin kuultua
ELOKUVA | Harva asia synnytti akateemisesti suuntautuneiden ihmisten keskuudessa yhtä paljon ja yhtä kiihkeää keskustelua kuin 2000-luvun alkupuolella valmisteltu uusi yliopistolaki.
Tom Cruise uhmaa aikaa ja painovoimaa – Top Gun: Maverick on parhaimmillaan isolta kankaalta
ELOKUVA | Mikään muu kuin nostalgia ei voi selittää innostusta, jolla Tom Cruisen uusin aikaansaannos, vuoden 1986 kassamagneetin jatko-osa Top Gun: Maverick on otettu vastaan.
Mothering Sunday on tekotaiteellinen elokuva epätodellisista ihmisistä
ELOKUVA | Graham Swiftin romaaniin perustuvan elokuvan kohtaukset ovat kuin hetkeksi eloonherätettyjä viehättäviä maalauksia. Mutta eivät juuri muuta.
Onko oikein nauttia kauneudesta, joka syntyy toisen kärsimyksestä? Nick Cave -elokuva This Much I Know to Be True
ELOKUVA | Andrew Dominikin dokumenttielokuva on pohdinta musiikista ja australialaisen lauluntekijän Nick Caven ja tämän pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Warren Ellisin välisestä ystävyydestä.