Kuvat: Cinema Mondo
ELOKUVA | Michael Dweckin ja Gregory Kershaw’n herkullinen dokumenttielokuva poimii vanhat tryffelinpoimijat kuin tryffelit metsän kätköistä.
”Tämä elokuva on myös tarina luonnonharvinaisuuksien kovasta kaupasta, jossa sieni muuttuu korkean tason statukseksi.”
ARVOSTELU
Piemonten tryffelinmetsästäjät
- Italia/Kreikka/Yhdysvallat (2020)
- Ohjaus ja käsikirjoitus: Michael Dweck ja Gregory Kershaw
- Tuottaja: Luca Guadagnino
- Ensi-ilta: 10.12.2021
Herkuista herkuin kasvaa syvällä tammien juurissa. Valkotryffelistä maksetaan vaikka 9 000 euroa kilolta, yleensä 4 000 – 5 000.
Poimijoille jää käteen 1 000 – 1 500 euroa per kilo.
Hinta nousee, kun haistellaan ja murikka vaihtaa omistajaa. Välittäjä saa osansa ja korkein trokari viekin saaliin ulkomaille, missä pyyhitään suupieliä jo ajatuksesta.
Michael Dweckin ja Gregory Kershaw’n dokumenttielokuva poimii vanhat tryffelinpoimijat kuin tryffelit metsän kätköistä.
Tarina ei viisaasti kerro, missä nämä maata ja koiriaan syvästi rakastavat melkein maahiset tarkkaan ottaen elävät, mutta helkutin hyväkuntoisia he ovat ikäisekseen.
Ihmekös, jos päivät ja välillä yötkin trampataan mäkisessä maastossa juurakoihin kompastellen ja ojien yli loikkien.
Kuva: Cinema Mondo
On Carlo, jota vaimo Maria ei hennoisi enää yön selkään päästää, mutta kun mies tietää että mentävä on. Ja koira myötää.
On Gianfranco, joka hakkaa kirjoituskonettaan viinilasi ja tupakka seuranaan ja laatii teesiä ahnetta maailmaa vastaan, joka myrkyttää koiratkin vallatakseen tryffeliapajat.
On Aurelio, jolle elämä on ollut täyttä yksin. Mutta nyt pitäisi vielä ajatella Birba-koiran tulevaisuutta.
* *
Piemonten tryffelinmetsästäjät on monta tarinaa sisäkkäin ja rinnakkain. Se on kertomus ikuisista peräkamarin miehistä, joilla on kivaa aarteenetsijöinä. Heille on siihen yhteisön täysi siunaus pappia ja virkavaltaa myöten.
Se on myös tarina ihmeellisestä luonnosta, jossa tammi, hajuaisti ja koira toimivat saumattomasti.
Ihmekös, että dokumentintekijä on ottanut välillä koiran näkökulman ja pistänyt gopron karvakuonon otsalle.
Tämä elokuva on myös tarina luonnonharvinaisuuksien kovasta kaupasta, jossa sieni muuttuu korkean tason statukseksi.
Pitää vain osata haistaa raha.
Kuva: Cinema Mondo
* *
Parasta sienitarinassa ovat italialaisukkelit, joiden tinkimätöntä elämänasennetta voi vain ihailla. Tai sitten naureskella heidän omintakeisuudelleen.
Menkää elokuviin, nyt kun pääsee. Tryffelimetsään ei kuitenkaan pääse kovin kauaa, sillä laatudokumenttien ajoaika teattereissa on vain viikkoja.
Tästä saatte taatusti hyvän mielen, pikamatkan saapasmaahan ja upeita äänimaisemia. Tässä äänityö on tehty viimeisen päälle, koiran kuorsausta myöten.
Anne Välinoro
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hyvän tahdon lähettiläs oppi, ettei auttaja saa itkeä autettavan kurjuutta – arviossa Laula minulle Arja
ELOKUVA | Marko Tallin ohjaama dokumenttielokuva kertoo laulaja Arja Saijonmaasta, joka ottaa ihmiset huomioon ja rakastaa matkustamista ja musiikin esittämistä.
Tragikomedia muistuttaa siitä mihin parisuhteessa ei pidä jämähtää – arviossa The Invite
ELOKUVA | Olivia Wilden ohjaaman elokuvan teemana on Oscar Wilden ajatus: ”Ihmisen pitäisi aina olla rakastunut, siksi ei koskaan pitäisi mennä naimisiin”.
Teiniseksiä ja kauhua leirikeskuksessa – arviossa Teenage Sex and Death at Camp Miasma
ELOKUVA | Sekoitus 1980-lukuista teinislasherleffaa ja nykypäivän seksuaali-identiteettiä pohtivaa aikuiselokuvaa vangitsee hypnoottisuudellaan, kun sille antaa aikaa.
Supersankarielokuvasta Spider-Man: Brand New Day ei tullut upouutta, mutta vanhaan nojaten mennään
ELOKUVA | Supersankareista hauskimmasta on tullut yksinäinen työnarkkari. Uusimman Hämähäkkimies-elokuvan sankari on tunne-elämältään kuin pahainen koulupoika.