Alina Tomnikov. Kuva: Miikka Pakarinen / Cinemanifest
ELOKUVA | Onko mahdollista vapautua traumoista? Josefina Rautiaisen elokuva terapiaprosessista on jännittävä, tummasävyinen draama, joka ei tallaa toivoa.
”Huutaminen on tärkeä osa riitelemisen dramaturgiaa.”
ARVOSTELU

Huutamisen taito
- Käsikirjoitus ja ohjaus: Josefina Rautiainen
- Pääosissa: Jonna Järnefelt ja Alina Tomnikov
- Ensi-ilta 31.10.2025
Jonna Järnefeltin herkkyyden ja pidättyvyyden välisellä tasapainolla taidokkaasti luoma hahmo on uskottava psykoterapeutti Anu. Keskiössä on hänen potilaansa, lapsuudessa traumatisoitunut Heloisa, jota Anu lähestyy terapeuttina oikeaoppisen varovaisesti.
Terapiaistunnoissa on aluksi pahaenteisyyden tuntua kuin alkavassa kauhuelokuvassa, mutta Josefina Rautiainen käsikirjoittaman ja ohjaaman Huutamisen taito -elokuvan lajityyppi on kuitenkin eri, joskin kaiken aikaa jännitteinen.
Kesäisenä viikonloppuna Anu saa vieraita luonnon keskelle. Hän joutuu ammattinsa ja henkilökohtaisen tilanteensa välisessä ristiriidassa sisäisesti taistelemaan säröilemistä ja murtumista vastaan.
* *
Kesäiltaa Anun luona viettämässä oleva ystäväpariskunta ei tunne tilanteen taustoja, mutta osallistuu sivustakatsojana vähitellen paljastuvaan draamaan. Pinnan alla on tunteita ja tuskaa, joka alkaa etsiä tietään ulos. Huutaminen on tärkeä osa riitelemisen dramaturgiaa.
Kun Anun aikuinen poika Antti ja tämän uusi naisystävä liittyvät mukaan viettämään kesäiltaa, draama tiivistyy. Jos elokuva tapahtuisi pelkissä sisätiloissa, kyse olisi draamallisesta kamarinäytelmästä, mutta elokuvassa tunteille antavat tilaa kesäinen ympäristö, järvi, luonto ja tietysti saunominen, tuo suomalaisten terapeuteista ikiaikaisin.

Kuva: Miikka Pakarinen / Cinemanifest
* *
Paljastamatta juonta voi kertoa, että läheisten välit alkavat kiristyä kätkettyjen traumojen lukkiutuneisuuden vuoksi. Psykoterapeutti ei ole kaikkivoipa edes omassa ympäristössään, mutta hän ei voi paeta tilannetta auttamatta kykyjensä mukaan. Vain Anun ystäväpariskunta Mette ja Jaakko pysyvät syvimpien virtausten ulkopuolella, mutta hekin tuovat oman merkityksensä ja vaikutuksensa viisikon latautuneeseen tilanteeseen. Etenkin Elina Knihtilän luotettavan luonteikkaasti näyttelemä Mette tuo joukkoon realismia ja ravistelua, jota introvertimpi kolmikko saattaa tarvita.
Alina Tomnikovan eläytyvästi näyttelemä Heloisa huokuu alusta asti pidättynyttä vihaa ja pelkoa luoden tunnelmaa jonkin pelottavan voiman läheisyydestä. Tuon voiman aavistus tuntuu antavan viitteitä uhkaavasta tuhosta. Onko tulossa katastrofi vai katarsis? Sen saa tietää katsomalla elokuvan loppuun asti.
Saana Saarinen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
John Woon kasariklassikko toimii edelleen täysillä – arviossa A Better Tomorrow
ELOKUVA | Kiinalaisohjaajan 40 vuoden takainen elokuva on väkivaltainen ja häpeilemättömän sentimentaalisen romanttinen kuvaus veriveljeydestä, ystävyydestä, petoksesta ja kuolemasta.
Tony haluaa saada anteeksi ja rahansa takaisin, vaikka aseella uhaten – arviossa Gus Van Santin Dead Man’s Wire
ELOKUVA | Dead Man’s Wire on tositarina kidnappauksesta, joka järkytti enemmän lopputuloksellaan kuin vaiheillaan.
Michael Jacksonin tie läpi haastavan lapsuuden johtaa yhdeksi vaikuttavimmista musiikin supertähdistä
ELOKUVA | Michael-elokuvan kuvaama elämänpolku koskettaa. Se saa toivomaan, että nuorukainen saisi hyvityksen isänsä julmien rankaisujen aiheuttamista kärsimyksistä.
Raadollinen kuvaus arjesta Syyriassa ja pakomatkasta uuteen elämään – arviossa I Was a Stranger
ELOKUVA | Amerikkalaisohjaaja Brandt Andersenin ensi-iltaelokuvassa eletään Syyrian edellisen presidentin Bashar al-Assadin aikaa.




