Kristina Isola ja Emma Isola. Kuva: Joona Pettersson
ELOKUVA | Kivet, Kaivo, Unikko – näitä kaikkia yhdistää nimi Maija Isola. Mutta kuka hän oli? Kysymykseen yrittää vastata Leena Kilpeläisen dokumenttielokuva.
”Olisiko Marimekkoa olemassakaan ilman Maija Isolaa?”
ARVOSTELU
Maija Isola
- Suomi, 2022.
- Ohjaus: Leena Kilpeläinen
- Ensi-ilta: 4.3.2022
Moni meistä tietää nimen Maija Isola, jos ei muualta niin kodin verhojen reunatekstistä. Ja siitä unikosta. Isola oli kuitenkin enemmän kuin Marimekon ikonisimman kuosin suunnittelija.
Leena Kilpeläinen on lähtenyt dokumentissaan tutkimaan naista kuosikuvioiden takana. Vankkaan ja varmasti pitkään kootun lähdeaineiston kautta kartoitetaan sitä monivaiheista tietä, jonka Isola kulki urallaan ja taiteellisissa näkemyksissään.
Maija Isola maalamassa vuonna 1977. Kuva: Sverker Ström, Otavamedia, Journalistinen kuva-arkisto JOKA, Museovirasto
Maija Isola (1927–2001) työskenteli Marimekolla jo sen edeltäjän Printexin aikana ja oli keskeinen suunnittelija, kun Armi Ratia nosti Marimekkoa maailmanmaineeseen. Näiden kahden luovan ihmisen suhde ei kuitenkaan aina ollut mutkaton, vaikka Isola suunnitteli noin 500 tuotetta Marimekolle – monet niistä klassisimmista Marimekko-kuoseista ovat hänen.
Tämä välirikko tuodaan dokumentissa kuin ohimennen esille sekä tyttären Kristiina Isolan haastatteluilla että näyttelijän lukemilla otteilla Isolan kirjeistä ja päiväkirjoista. Olisiko Marimekkoa olemassakaan ilman Maija Isolaa?
Itse kuosit herätetään dokumentissa henkiin taitavasti animaation avulla. Kerrontaa siivittää Sanna Salmenkallion modernia muotokieltä luoneen naisen tarinaan sopiva musiikki.
Dokumentti pitää tasaisen otteensa loppuun saakka, vaikkakin jättää lopussa katsojan hieman ilmaan.
Primavera, Maisa Isola, Marimekko.
Maija Isola oli kuitenkin enemmän kuin verhokuosisuunnittelija. Hän oli taidemaalari, kuvantekijä ja teki designia muillekin kuin Marimekolle. Vaikutteita niin designiin kuin maalauksiinsa hän otti useilta matkoiltaan, joilla hän hurmaantui milloin Pohjois-Afrikan väreistä kuin Pariisissa kohtaamistaan muodoista, äänistä, vaikutteista.
Tasaista elämää hän ei viettänyt, ja miessuhteitakin kertyi. Ennen kaikkea dokumentissa tulee esille se sisäinen luomisen tuli, jonka pariin Isola aina vetäytyi ja jonka kautta hän loi.
Eija Niskanen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Voimatonta tuohtumusta someyhtiön tietoisesta vihalla rahastamisesta – arviossa The Social Reckoning
ELOKUVA | Aaron Sorkinin elokuvasta on puhuttu kuudentoista vuoden takaisen The Social Networkin jatko-osana, mutta pikemminkin se on rinnakkaisteos.
Keittiössä oppii niin elämästä kuin tiskaamisesta – arviossa Anthony Bourdainin elämään pohjautuva Tony
ELOKUVA | Matt Johnsonin ohjaaman draamaelokuvan pääosassa nähdään uransa alkuvaiheessa oleva kaikentietävä nuori kokinalku.
Oppiiko nainen käyttäytymään paremmin kun hänet suljetaan pois yhteiskunnasta? Arviossa Kerro kaikille
ELOKUVA | Alli Haapasalon Seilin saarelle sijoittuva elokuva perustuu Katja Kallion romaaniin. Amanda ei suostu muuttumaan kiltiksi ja kiitolliseksi.
Häpeää karkuun Ruotsiin – arviossa Pirjo i Sverige
ELOKUVA | Lauri Nurksen ohjaamassa ja Pirjo Heikkilän käsikirjoittamassa komediassa jälkimmäinen lähtee tutustumaan länsinaapureihimme.