Elias Westerberg ja Linnea Leino. Kuva: Julia Kenttälä / Art Films
ELOKUVA | Dokumenttiohjaajanakin tunnettu Arto Halonen lähestyy ihmisiä luontevasti omina itsenään ja osaa kertoa hyviä tarinoita, fiktionakin.
”Vuonna 2064 maailma on ilmastonmuutoksen seurauksena rikki ja älykkäimmät keksivät idean aikamatkustukseen.”
ARVOSTELU
Jälkeemme vedenpaisumus
- Ohjaus: Arto Halonen
- Käsikirjoitus: Ossi Hakala
- Ensi-ilta: 5.12.2024
Eletään vuotta 2024. Raha ratkaisee ilmasto-ongelman ihmiskunnan tuhoksi. Nuoret fyysikot kehittävät puhdasta ilmaa tuottavan fuusioreaktorin pitkällisten tutkimusten, erehdysten ja oivallusten jälkeen. Keksintö voisi pelastaa maailman, jos kaava saataisiin julkiseen käyttöön kaikille. Raha kuitenkin ratkaisee ja porukan johtajana toiminut Henrik myy idean eniten tarjoavalle sijoittajajoukolle.
Vuonna 2064 maailma on ilmastonmuutoksen seurauksena rikki ja älykkäimmät keksivät idean aikamatkustukseen, jolla päästään takaisin vuoteen 2024 ja pystytään antamaan puhdasta ilmaa tuottava keksintö koko maailmalle, kaikkien käyttöön.
* *
Suomalaisessa tieteis- ja fantasiaelokuvassa mielikuvitus tuottaa suorempaa ja vähemmän koneellista maailmaa kuin useimmissa tyylilajin elokuvissa. Aikamatkailussa tapahtuu pikku virheitä, mutta ihmisen kekseliäisyys hoitaa nekin ongelmat. Ihmissuhteiden avulla pärjätään ja erotetaan hyvät pahoista. Muistot ja persoonat ovat joko hyviä tai korjattavia.
Käsikirjoittaja Ossi Hakala tuntee ihmisen, pahan ja hyvän alun ja juuret. Jokainen elokuvan roolihenkilö on uskottava ja tapahtumat, jopa aikamatkailu, näyttäytyvät uskottavana.
Elokuva kantaa alusta loppuun. Kerronnassa on mukana myös perinteisiä perheiden tarinoita. Koulunkäynti, työ ja perhe-elämä ovat tiukassa syynissä ja niistä osataan ottaa irti kaikki tunnelmat. Idea puhtaan energian tuottamisesta antaa toivoa ainakin vajaaksi kahdeksi tunniksi.
Kuva: Art Films Production
* *
Arto Halonen on ohjannut hyviä dokumentteja niin urheilijoista kuin taiteilijoista. Halonen lähestyy ihmisiä luontevasti omina itsenään ja osaa kertoa hyviä tarinoita, fiktionakin. Hänen tuotantonsa on ollut monipuolista. Fiktioista tunnetuin on Prinsessa (2010), joka kertoi Lapinlahden mielisairaalan omasta prinsessasta Anna Lappalaisesta (1896–1988).
Jälkeemme vedenpaisumus -elokuvaa kannattelee näppärän juonen lisäksi näyttelijäjoukko, josta jokainen ansaitsee kehuja. Päällimmäiseksi jää mieleen autokorjaamoyrittäjän perheen poikaa nuorena näyttelevä Elias Westerberg. Myös Kasperi Kola osaa olla aito. Pahan pojan Henrikin roolissa on Tuomas Nilsson, joka on juuri niin kova ja paha kuin vaaditaan. Linnea Leino hallitsee hänkin roolinsa. Pahuuden muotokuva ja miehen malli pojalleen on Thomas Zilliacuksen näyttelemä isä, jonka väkivalta on sitä perinteistä.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Marion Cotillard on hyytävä Lumikuningatar – arviossa Ice Tower
ELOKUVA | Lucile Hadzihalilovic on ennenkin kuvannut keskenkasvuisten tyttöjen kivuliasta kasvua kohti aikuisuutta. Niin myös uudessa muunnelmassa H. C. Andersenin sadusta.
Pedro Almodóvarin Autofiktio kertoo tarinaa elokuvaohjaajista, joista toinen on toisen kuvitelmaa
ELOKUVA | Espanjalaisohjaaja Pedro Almodóvarin voisi luulla seurailevan uudessa elokuvassaan vanhoja jälkiään, mutta ei hän sitäkään tee.
Hyvän tahdon lähettiläs oppi, ettei auttaja saa itkeä autettavan kurjuutta – arviossa Laula minulle Arja
ELOKUVA | Marko Tallin ohjaama dokumenttielokuva kertoo laulaja Arja Saijonmaasta, joka ottaa ihmiset huomioon ja rakastaa matkustamista ja musiikin esittämistä.
Tragikomedia muistuttaa siitä mihin parisuhteessa ei pidä jämähtää – arviossa The Invite
ELOKUVA | Olivia Wilden ohjaaman elokuvan teemana on Oscar Wilden ajatus: ”Ihmisen pitäisi aina olla rakastunut, siksi ei koskaan pitäisi mennä naimisiin”.