Haamujengi kohtaa Stranger Thingsin – arviossa Ghostbusters: Afterlife

29.03.2022

Kuva: (C) 2019 CTMG

ELOKUVA | Uusi Haamujengi-elokuva Ghostbusters: Afterlife tekee nuorennusleikkauksen Stranger Thingsin hengessä, mutta ruokkii myös nostalgisia tunteita.

”Ghostbusters: Afterlife on yhtä nostalgiatrippiä ja fanipalvelusta: elokuva on aivan läpeensä täynnä kaikenlaista pientä vihjettä ja pääsiäismunaa löydettäväksi.”

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Ghostbusters: Afterlife

  • Ohjaus: Jason Reitman
  • Käsikirjoitus: Gil Kenan ja Jason Reitman
  • Pääosissa: Carrie Coon, Finn Wolfhard, Mckenna Grace, Annie Potts, Ernie Hudson, Paul Rudd
  • Ensi-ilta: 19.11.2021.

Hyvän perhe-elokuvan valitseminen on usein kompromissi, eikä aina ole helppoa löytää elokuvia, jotka vetoaisivat kaikkiin perheenjäseniin. Tällä kertaa valinta kävi kuitenkin helposti. Uusin Ghostbusters-elokuva napattiin katseluun nopeasti sen jälkeen, kun se tuli saataville vuokrattavaksi.

Kun perheen aikuiset ovat jonkunasteisia Ghostbusters-faneja ja nauttineet kaikista aikaisemmista elokuvista (myös siitä edellisestä) ja lapsista toinen on pitänyt elokuvista, ei tarvinnut kuin saada perheen nuorin, elokuvasarjaa tuntematon, houkuteltua katsojaksi – ja sehän kävi kuin itsestään, kiitos Finn Wolfhardin eli Stranger Thingsin Miken vetovoiman.

Elokuva on tällä hetkellä vuokrattavissa ja tulee suoratoistopalveluihin nähtäväksi myöhemmin.

df 03926 v5 00000 rv2

Paul Rudd. Kuva: (C) 2019 CTMG

Jatkoa alkuperäiselle elokuvalle

Ghostbusters: Afterlife (2021) unohtaa vuoden 2016 Ghostbustersin olemassaolon ja jatkaa alkuperäisten elokuvien tarinaa vuonna 2021. Vähävaraiselta Callielta (Carrie Coon) lähtee vuokrakämppä alta, mutta onnekseen hän perii erakoituneen isänsä talon kaukaa Oklahoman syrjäseuduilta ja muuttaa sinne lastensa Phoeben (Mckenna Grace) ja Trevorin (Wolfhard) kanssa. Summerville on melkoinen tuppukylä, peritty talo on rähjäinen farmi ja isä on saanut paikkakunnalla hullun erakon maineen. Mutta ei auta – muutakaan kotia ei ole, joten ainakin toistaiseksi talo saa kelvata.

Trevor löytää paikallisesta hampurilaispaikasta itselleen mielenkiinnon kohteen, Lucky-tarjoilijan (Celeste O’Connor), ja Phoebe menee koulun kesätiedekurssille, jota opettaa työhönsä leipääntynyt seismologi Gary Grooberson (Paul Rudd). Grooberson hoitaa opettamisen mieluiten näyttämällä lapsille vanhoja kauhuleffaklassikoita VHS-nauhoilta, mutta Phoebe on fiksu nörtti ja herättää mielenkiintoa sekä opettajassa että kurssikaveri Podcastissa (Logan Kim).

Pian käy ilmi, että Callien isä ja maatilan omistaja oli Haamujengin Egon Spengler. Calliella on ollut huono suhde isäänsä, joten lapset eivät tiedä asiasta mitään. Phoebe tekee kuitenkin omia tutkimuksiaan Podcastin kanssa ja kun Trevor löytää ladosta vanhan autonromun – jonka rekisterikilpi on ECTO-1 – lapset löytävät itsensä nopeasti haamujahdista.

rust city dtrl1 191205 srgb still02

Kuva: (C) 2019 CTMG

Nostalgiaa ja fanipalvelusta

Ghostbusters: Afterlife on yhtä nostalgiatrippiä ja fanipalvelusta: elokuva on läpeensä täynnä kaikenlaista pientä vihjettä ja pääsiäismunaa löydettäväksi. Ghostbusters-faneilla on varmasti hauskaa bongailla viittauksia aikaisempaan, pääasiassa ensimmäiseen elokuvaan. Elokuva on muutenkin tyyliltään monin paikoin uskollinen alkuperäisen elokuvan 1980-luvun estetiikalle, mutta mikäpä siinä: kasarihan on ehdottomasti muodissa.

Vanhat Ghostbusters-tähdetkin vierailevat lyhyesti ja katsoja saa kuulla, mitä alkuperäisten elokuvien tapahtumien ja uuden elokuvan välillä on tapahtunut. Vuonna 2014 menehtynyt Harold Ramis ei tietenkään ole tässä elokuvassa muuten kuin vanhoissa pätkissä, joten Egon Spenglerin haamuna nähdään digitaalisesti maskeerattu Ivan Reitman eli alkuperäisen Ghostbustersin ohjaaja ja tämänkin elokuvan tuottaja. Afterlifen ohjaajana ja toisena käsikirjoittajana Gil Kenanin kanssa toimii Reitmanin poika Jason Reitman.

Ghostbusters: Afterlife on siis nautinnollinen ja oikein toimiva koko perheen viihdeleffa. Paul Ruddin ja Carrie Coonin kemia toimii, ja meille The Haunting of Hill Housesta tuttu Mckenna Grace (joka on 15-vuotiaaksi ehtinyt tehdä hämmentävän paljon kaikenlaista) on erinomainen Phoebe ja muutenkin puitteet ovat perinteisen toimivaa amerikkalaista teollisuuspikkukaupunkia. Nörttinä olin tietysti lapsena Haamujengi-leikeissä Egon Spengler, joten Spenglerin myöhempiin käänteisiin ja okkultistis-tieteelliseen persoonaan keskittyvä juoni nostatti mukavasti nostalgiakierroksia.

Ihan pelkkää nostalgiatrippailua elokuva ei kuitenkaan ole. Vaikka 13-vuotiaalle katsojalle saikin vähän selitellä juttuja, kun Ghostbusters-viittauksia viuhui ympäriinsä, hänkin viihtyi vauhdikkaan nuorisoseikkailun parissa. Leffassa on muutakin Stranger Thingsiä kuin vain Finn Wolfhard; Podcast esimerkiksi solahtaisi aivan mainiosti seikkailemaan nykyaikaiseen kaveriporukkaan.

Ensisijaisesti suosittelisin elokuvaa Ghostbustersinsa katsoneille, mutta tyttäreni suositteli elokuvaa myös itsensä kaltaisille Stranger Things -faneille.

Mikko Saari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua