Kuvat: Petri Mast / Docendo
KIRJAT | Heta Tuppurainen kertoo Isäni Rölli -kirjassa avoimesti näyttelijäisänsä Allan Tuppuraisen ja sukunsa tarinat.
”Rölli on täysin ja kokonaan Allan Tuppuraisen luoma hahmo.”
ARVOSTELU
Heta Tuppurainen: Isäni Rölli
- Docendo, 2024.
- 382 sivua.
Allan Tuppurainen on Rölli, ei peikko vaan Rölli. Onneksi elämä on ollut myös paljon muuta. Hänen tyttärensä Heta Tuppurainen on kirjoittanut elämäkerran Isäni Rölli (Docendo, 2024), jossa ei säästellä ketään, ei päähenkilöä hahmoineen eikä tämän sukulaisia.
Rölli on kokonaan Allan Tuppuraisen luoma hahmo. Käsikirjoitukset ovat olleet Tuppuraisen, tosin niitä on ollut mukana tekemässä Pikku Kakkosen ohjaaja, monitoimimies Pekka Salo.
Rölli oli yksi 1980- ja 1990-luvun suomalaisten lasten suurimmista suosikeista. Röllin tarinoita on nähty ja kuultu lyhyinä satuina ja tarinoina, lauluina, tv-jaksoina ja elokuvina.
En epäile yhtään, etteikö Röllistä olisi valloittamaan koko maailmaa, mutta Tuppuraisella ei riittänyt aika eikä mielenkiinto alkaa ajatella suureellisemmin. Elokuvien, musiikin ja teatteritöiden ansiosta hänellä one kolmen, neljän vuosikymmenen ajan niin paljon töitä kuin jaksoi tehdä.
Ihan kaikkiin Röllistä tehtyihin elokuviin Allan Tuppurainen ei ole tyytyväinen, mutta ei myöskään kieltänyt niiden tekemistä. Taavi Vartian ohjaamat elokuvat Rölli ja kultainen avain (2013) sekä Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus (2016) olivat kuulemma enimmäkseen lapsiperheiden rahastamista.
Kuopiosta kotoisin oleva Allan oli perheen kolmas lapsi. Hänellä oli kaksi vanhempaa siskoa. Mielikuvitusta riitti touhuihin pienestä pitäen. Äidin ja isän alkoholismi oli pojalle raskasta ja sitä kesti koko vanhempien elämän ajan. Perheen piirissä erityisesti äiti piti huolta ilkeilystä ja ikävistä kommenteista.
Äiti Aino oli parturikampaaja ja isä Martti oli Suomen Väri- ja Vernissatehtaan varastonhoitaja. Aino-äidin harrastus oli uskonnollinen, psykologinen ja jopa lääketieteellinen kirjallisuus. Hänellä olikin tapana sanoa suoraan toisen tyhmyydestä ja lukemattomuudesta.
Vanhemmat tappelivat toistensa kanssa isän kuolemaan eli vuoteen 1986 asti.
Äidin suku oli lähtöisin Karjalasta. Äidinäiti Tekla Maria Holopainen oli rauhaton, mutta taitava käsittelemään ihmisiä. Tekla perusti orpokoteja ja sen jälkeen Vehmersalmelle naisille tarkoitetun hengellisen yhteisön Myrttilaakson. Sen hän perusti isältään perimälleen maalle. Yhteisön toiminta oli Jumalan sanaa ja paljon muuta.
Teklan lapset eivät joutuneet hengellisyyden piiriin, koska heidät oli enimmäkseen sijoitettu muualle. Kenties tämän takia Holopaisen ja Tuppuraisen jälkipolvi ei ole innostunut uskonnosta.
Kirjoittaja Heta Tuppurainen saa molempien vanhempiensa työaikojen vuoksi kotiin hoitajan, Signen, jolle Isäni Rölli -kirjakin on omistettu. Signe on vaasalainen suomenruotsalainen, joka osaa olla lasten kanssa, antaa hoidettavansa olla ja mukautuu hulluimpiinkin leikkeihin.
Heta Tuppurainen on selvittänyt paljon isäänsä ja sukuunsa liittyvää tietoa. Hän kertoo innostuneesti käynnistään Kansalliskirjastossa, josta löysi lehtileikkeet isoisoäitinsä Teklan tapauksesta.
Heta on kirjoittanut väliin käsikirjoituksina ja lyhyinä näytelminä pätkiä, joihin on sijoitettu kirjoittajan versio tapahtumista vuorosanoineen. Nerokasta.
* *
Allan Tuppuraisen julkinen rakkauselämä on tämän kirjan sivuilla yhden avioliiton ja uuden tyttöystävän varassa.
Allan tapaa jäätelökioskilla 17-vuotiaan tytön, johon ihastuu ja jonka kanssa menee naimisiin vuonna 1977. Tyttö opiskelee lääkäriksi ja he saavat tyttären, Hetan, vuonna 1989.
Avioero tapahtuu vuonna 2004 tyttären ollessa 15-vuotias. Tytär jää ensin isänsä luokse, kunnes saa opiskelupaikan Tampereelta ja muuttaa äidin luokse. Äitikin löytää uuden miehen, isän parhaan kaverin ja kollegan. Kaikki kolme ovat tänäkin päivänä hyviä ystäviä keskenään.
Isästään kirjoittaessaan Heta Tuppurainen kertoo myös oman tarinansa, lapsuuden, kouluajat, nuoruuden ja aikuisuuden ihmissuhteineen ja opiskeluineen. Hän myös pähkäilee oman ja isänsä luonteiden samankaltaisuutta ja erilaisuutta. Yhteisen elämän aikana isä ja tytär ovat käyneet ahkerasti keskusteluja olemisesta ja elämästä yleensä. Tyttö odottaa pienestä pitäen, että isä näkisi hänet hyväksyvästi.
Pikku Kakkosessa Rölliä ei näillä näkymin enää nähdä. Viimeinen Tuppuraisen tarjoama käsikirjoitus, Sotatorvi (2014), jäi toteuttamatta. Siinä käsiteltiin sotaa, riitaa ja sopimista.
Onneksi nykyisin saa lukea näin avoimia ja antoisia elämäkertoja. Tuppurainen ei yritä herättää kohuaa vaan hän kertoo mitä esi-isille ja erityisesti esiäideille tapahtui, mistä ihminen saa elämäänsä eväät ja oppii olemaan oma itsensä. Tämä kaikki ja kyky ajatella itsenäisesti tekee hänestä kirkkoon kuulumattoman umpihumanistin, joka osaa laittaa sanoja omanlaiseensa, paljon sanovaan järjestykseen, niin lauluissa, monologeissa kuin Röllin asussa.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tarinoista, joita kerromme – arviossa Margaret Atwoodin Vanhaa rakkautta
KIRJAT | Atwoodin tuorein kokoelma sisältää vanhenemisen, menetyksen ja surun tarkastelua, mutta myös scifihupailua ja tarinoiden kertomisen merkityksen pohdiskelua.
Löytöretki eurooppalaisen taloushistorian tuntemattomaan – arviossa Markku Kuisman Kansallinen voitto ja kapitalismin henki
KIRJAT | Markku Kuisman tavaramerkki on aina ollut sujuva ja lukijaystävällinen kerronta. Eikä hän siinä petä nytkään.
Anni Kytömäen romaani heijastaa nykypäivän polttavimmat kysymykset historiaan – arviossa Mirabilis
KIRJAT | Mirabilis-romaanissa ollaan Anni Kytömäelle tuttujen teemojen äärellä. Teos nostaa taidokkaasti esiin luontokadon ja erilaisuuden.
Urheilijan on hyvä olla sosiaalinen, pitää matkustamisesta ja osata voittaa – arviossa Sami Jauhojärven elämäkerta Uho
LEVYT | Sami Jauhojärven elämäkerta sisältää tarkkaa tarinaa urheilusta ja parisprintissä olympiakultaa voittaneesta hiihtourheilijasta.