Vuoden 2021 erinomaiset #5: 35 televisiosarjaa (fiktio)

Irina Björklund (Rauhantekijä), Lee Jung-jae (Squid Game) ja Sandra Oh (Johtaja).

Lue Vuoden erinomaiset -sarjan muut osat täältä.

Seuraavassa Kulttuuritoimituksen tekijät esittelevät 35 kuluneena vuoden Suomessa katsottavaksi tullutta television ja suoratoistopalvelujen fiktiosarjaa. Esitellyt sarjat eivät ole paremmuus- vaan aakkosjärjestyksessä sarjan nimen mukaan.

Lista ei ole äänestyksen tai haudanvakavan komiteamietinnön tulos; siltä ei siis välttämättä löydy aivan jokaista vuoden 35 parhaasta fiktiosarjasta.

Jokainen esitellyistä sarjasta on kuitenkin ansainnut paikkansa listalla olemalla erinomainen – ainakin tekstin kirjoittajan mielestä.

* *

Atlantic Crossing

Sofia Helin ja Kyle MacLachlan näyttelevät kruununprinsessa Märthaa ja presidentti Rooseveltia tositapahtumiin pohjautuvassa norjalaissarjassa Atlantic Crossing, joka sijoittuu toisen maailmansodan aikaan natsi-Saksan miehitettyä Norjan. Sarja koukuttaa. Se tarjoaa historiaa, politiikkaa, juonittelua, jännitystä ja vihamielisyyksiä mutta myös romantiikkaa.” Marita Nyrhinen

Lue Marita Nyrhisen arvio.

* *

Clickbait

Yhdysvaltalaisessa Netflix-jännityssarjassa selvitetään kadonneen perheenisän mysteeriä. Perhe ei täysin luota poliisin toimintaan, vaan neuvokkaat sukulaiset lähtevät itse etsimään isän jälkiä. Jäljitysmatka vie netin deittisivustoille ja tietotekniikan mahdollisuuksiin väärentää totuutta. Sarja on ohjattu tiivistunnelmaisesti, ja näyttelijät ovat paljon parempia kuin keskivertopoliisisarjoissa. Heissä on temperamenttia, räiskettä ja omaa tahtoa astua vaikka virkavallan varpaille. Sirpa Pääkkönen

* *

Dalgliesh

P.D. Jamesin romaaneihin pohjautuva sarja on takuuvarmaa brittijännitystä. Runoileva komisario Dalgliesh (Bertie Carvel) ratkoo rikoksia 1970-luvun puolivälin Britanniassa. Sarjassa ei ole erikoistehosteita, väkivallalla mässäilyä eikä luojan kiitos traumojensa kanssa painiskelevia kivikasvoisia poliiseja. Sen sijaan Dalgliesh tarjoilee klassisia kuka sen teki -mysteerejä, joita selvitellään haastattelemalla ja päättelemällä. Janica Brander

Sarja löytyy MTV-palvelusta.

* *

Ei haukku haavaa tee

Elisa Viihde Viaplay -palvelussa pyörivä sarja tarjoaa pienin erin nautittuna sopivan pienimuotoista, mutta riittävästi todellisuudesta irtaantunutta huumoria. Ylityöllistyneen perheenäidin (Pirjo Heikkilä) arki mullistuu, kun äkillisesti menehtynyt anoppi (Hannele Lauri) ilmaantuu takaisin koiran muodossa. Kokonaisuus on hupaisa yhdistelmä absurdia, ajankohtaistakin näkökulmaa ynnä klassista koko perheen komediasarjaa. Kiusaantuneiden ja mieltä lämmittävien hetkien tasapaino on yllättävän vahva, ja hahmojen vastakohtaisuudet kohtuullisen räikeitä. Aleksi Leskinen

* *

Epätodennäköinen murhaaja

Netflixin viisiosainen rikosdraama perustuu toimittaja Thomas Pettersonin vuonna 2018 ilmestyneeseen samannimiseen kirjaan. Sarjassa Robert Gustafsson tekee erinomaisen roolin Stig Engströminä, niinkutsuttuna Skandia-miehenä, joka saattoi olla Olof Palmen murhaaja. Ruotsissa sarjasta on tehty kantelu oikeuskanslerille. Ottamatta kantaa siihen, onko sarja kunnianloukkaus kuollutta Engströmiä ja hänen lähipiiriään kohtaan, on Epätodennäköinen murhaaja varsin toimivaa ja viihdyttävää rikosdraamaa. Juho Hakkarainen

* *

Farmarit

Norjassa asuvien muslimien elämästä kertova Farmarit kuuluu samaan kastiin kuin muut vuonomaan menestyssarjat Skam, Exit ja Lillehammer: kaikissa on jotakin omanlaistaan. Sarja haastaa katsojansa jatkuvasti miettimään omia kantojaan. Sympaattinen on hetkessä vastenmielinen ja päinvastoin. Leena Reikko

Lue Leena Reikon arvio. Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

Glória

Netflix-sarja kertoo vakoilusta kylmän sodan aikaisessa Portugalissa. Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kuvataan käyttämässä Euroopan pientä laitamaata, Portugalia taistelukenttänään. Sarjassa taistelut tiivistyvät Yhdysvaltain perustamalla ja Lissabonin takamaille pystytetyllä Radio Free Europen lähetysasemalla, jolta lähetetään propagandaa itäblokin maihin. Siellä Miguel Nunesin esittämällä radioinsinööri on tekemistä tasapainoillessaan amerikkalaisten johtajiensa ja Antonio Salazarin johtaman sotilasdiktatuurin edustajien kanssa. Antti Selkokari

* *

Ivalo

Ivalossa käytetään upeasti hyväksi Lapin mahtavia maisemia, lumituiskuja ja tuntureita. Elisa Viihde Viaplay -palvelussa nähtävän sarjan juoni keskittyy vaaralliseen virukseen, joka leviää ja aiheuttaa muun muassa lapsettomuutta. Juonessa ja venäläisissä konnissa ei ole mitään erityisen omaperäistä, mutta sarjan kiinnostavuus perustuu siinä kuvattuihin arkisiin ihmissuhteisiin. Iina Kuustonen näyttelee hienosti poliisia, jolla on läheinen suhde hänen äitiään näyttelevään Susanna Haavistoon. Kummankin silmäterä on kuusivuotias down-tyttö, jota esittää Venla Ronkainen. Sirpa Pääkkönen

* *

Johtaja

Johtaja on akateemiseen maailmaan sijoittuva draamakomedia, jossa ei slapstick-huumoriakaan kaihdeta. Yhdistelmä on mieltä lämmittävä, ja kiihkeimmät fanit ovat jo ylistäneet tätä Amanda Peetin ja Annie Wymanin luomaa Netflix-sarjaa parhaaksi vuosikausiin. Maineikkaan Pembroken yliopiston englannin kielen laitoksen johtajaksi nousee ensimmäistä kertaa nainen ja vieläpä vähemmistöön kuuluva korealaistaustainen Ji-Yoon Kim (Sandra Oh). Johtaja joutuu luovimaan odotusten hetteikössä ja moninaisen syrjinnän lävitse. Nykyaikaa kuvaa täydellisesti natsitervehdyksestä eskaloituva kohu ja sen jälkipyykki. Lepe Parviainen

* *

Kaksi elämää – Dos vidas

Espanjalainen draamasarja kulkee sujuvasti kahdessa ajassa. Se on kuin katsoisi Lucinda Rileyn kirjan Seitsemää sisarta. Tässäkin on nykyajan nuori nainen ja hänen esiäitinsä kauan sitten. Sarjan alussa historiahahmo asuu Afrikassa Espanjan Guineassa, joka nykyään on Päiväntasaajan Guinea. Ajan muutoksesta huolimatta sarjan naisilla on hyvin samanlaisia huolia elämässään. Elina Talvio

Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

La Garçonne – kaksoiselämää

Pariisin 1920-luku näyttäytyy sarjassa salaperäisten mallimurhien, ensimmäisestä maailmansodasta palaavien traumatisoituneiden sotilaiden ja suurkaupungin vimmaisen yöelämän kautta. Louise Kerlac (Laura Smet) päättää vaihtaa identiteettiä päästäkseen miehisiin hommiin Pariisin poliisilaitokselle. Juoni on varsin koukuttava, kuvauspaikat herättävät henkiin muistot Eiffel-tornin juurella ja puistoissa. Pariisin kuuluisimmat boheemitaiteilijat Man Ray, Coco Chanel ja Modigliani vilahtavat hekin väen seassa. Anne Välinoro

* *

Leonardo

Italian RAIn fiktiosarjassa käydään läpi toimeksiannosta valmiiseen Leonardo da Vincin tärkeimmät teokset Pyhästä ehtoollisesta Mona Lisaan ja monet muut chiaroscuroa eli valohämyä käyttävät teokset. On ilo nähdä miten kauniisti ja läheltä, aistillisesti ja intohimolla sarja on tehty varsinkin kameran käytössään. On nautinto seurata miten ympäristöt on rakennettu ja lokaatiot Milanosta Firenzeen valittu, vanhat kaupunginosat ja seinien rosoisuus. Anne Välinoro

Lue Anne Välinoron arvio. Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

Lovi

Miia Tervon ja Markus Lehmusruusun ohjaama lyhyt sarja yhdistelee yliluonnollista kauhutunnelmaa, murhamysteeriä, kansanperinteitä ja itäsuomalaisia maisemia kiehtovalla tavalla. Jaksot kuvaavat takaumien kautta, miten sisarukset Sofia ja Wilma olivat lapsina läheisiä, kunnes jotain tapahtui ja Wilma muuttui toisenlaiseksi, uhkaavaksikin, ja sisarusten välit viilenivät. Nyt kun Wilma on kuollut, Sofialle lopulta selviää, mitä tapahtui. Mikko Saari

Lue Mikko Saaren arvio. Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

Lupin

Netflixin veijarisarja on siitä harvinainen, että se tuntuu loppuvan aivan liian pian. Omar Sy on verraton Assane Diopina, joka etsii oikeutta väärin kohdellulle isälleen. Diopin kirjallinen sankari on Arsène Lupin. Tarinassa on kliseinen sinnikäs poliisi jota toiset eivät usko, vaikka hän on ainoa joka on rikollisen jäljillä. Tarinan kantavia teemoja ovat mustien ihmisten kohtelu, yläluokan häikäilemättömyys sekä poliisijohdon korruptio. Elina Talvio

* *

Maid

Netflixin minisarja kuvaa yhteiskunnan tukiverkoston mutkikkuutta ja alkoholismia, mutta ei vastaa kysymykseen miksi Jeppe juo. Nuori äiti Alexandra eli Alex (Margaret Qualley) hiipii keskellä yötä ulos traileritalosta tytär kainalossaan ja hurauttaa turvakotiin. Avomiehen juominen ja kännissä riehuminen on ylittänyt tietyn rajan, ja Alex on kyllästynyt pelkäämään häntä. Suurin ongelma on, ettei Alexilla ole mustelmia. Alexin äitiä esittää 1990-luvun suuri tähti Andie MacDowell, joka on Qualleyn äiti oikeassakin elämässä. Petri Hänninen

Lue Petri Hännisen arvio.

* *

Mandalorian

Avaruus-westerniksi kuvaillut mandalorialaisen seikkailut ovat kunniaksi emosaagalleen Star Warsille. Disney+-sarja on saagalle sekä uskollinen että siihen uusia tasoja tuova, erittäin onnistunut paketti. Moni elementti on kohdillaan: visuaalisuus, sisällöt, draama, toiminta, huumori, näyttelijät, hahmot. Kuinka kukaan voisikaan vastustaa suloisen vetoavaa, pientä Baby Yodaa? Kyseisen olennon naaraamana ajauduin alun alkaenkin ohjelman pariin. Elissa Määttänen

Lue Petri Hännisen arvio.

* *

Mare of Easttown

HBO:n amerikkalaissarja kasvaa realistisuudessaan uskottavaksi kuvaksi pikkukaupungin syheröisistä ihmis- ja valtasuhteista. Teiniäidin murhan tutkintana alkava sarja muistuttaa myös perhesarjaa etenkin silloin, kun Kate Winsletin esittämän päähenkilön, Easttownin paikallisen julkkiksen ja poliisin oma äiti ja tytär päätyvät kuvaan. Paras syy katsoa sarjaa on Winslet, jonka ruumiillistaa henkisesti nääntyneen tuntuista kaupunkia lysähtäneillä hartioillaan ja laahustavalla kävelyllään. Antti Selkokari

* *

Matkamiehet Brydon ja Coogan Kreikassa

Mitä häikäilemättömän röyhkeisiin vedätyksiin televisiotuotannoissa tulee, Rob Brydonin ja Steve Cooganin The Trip -konsepti on ylittämätön. Brittinäyttelijät ”esittävät” sarjassa ”itseään”, milloin missäkin maailmankolkassa kierrellen, maisemia katsellen, Michelin-ravintoloissa syöden, loputtomilla Michael Caine– ja Sean Connery -imitaatioilla toisiaan ja ennen kaikkea itseään viihdyttäen. Täysin omanlaisellaan tavalla todellisuutta, fiktiota, tosi-tv:tä ja improvisaatiota yhdistelevä sarja saavuttaa neljännellä, Kreikassa kuvatulla tuotantokaudellaan loogisen ja koskettavankin päätepisteensä, kun viimeisetkin pisarat väljähtyneestä viha–rakkaus-suhteesta kaksikon välillä tiristetään irti ja oikea elämä nappaa matkamiehiä hihasta. Antti Lähde

Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

Midnight Mass

Tuottelias kauhuohjaaja Mike Flanagan vastasi vuoden 2021 väkevimmästä audiovisuaalisesta elämyksestä Netflix-minisarjallaan, joka sijoittuu kuihtuvaan kalastajayhteisöön etäiselle saarelle. Vanhaan lapsuudenkotiinsa palaa neljän vankilavuoden jälkeen neljääkymppiä lähestyvä mies, jota riivaa syyllisyys kuolemaan johtaneen jalankulkijan yliajosta humalassa. Hänelle alkaa pitää ehdonalaisvaatimuksiin kuuluvaa AA-ryhmää saaren katolisen kirkon uusi nuori pastori, joka hyvin nopeasti alkaa ehtoollisen tarjoilemisen ohessa tehdä raamatullisia ihmeitä. Mutta koska lajityyppinä on kauhu, kaikella on hintansa. Samuli Knuuti

* *

Mä tuun

Maailmat törmäävät ja erilaiset feminismit kolisevat yhteen, kun lukiolaiset Esther ja Linda alkavat juonitella keinoja, joilla Esther pääsisi neitsyydestään. Roiseista lähtökohdistaan huolimatta sarja on lämminhenkinen ja hillittömän hauska. Itsensä löytämisen sietämätön vaikeus kuvataan huumori edellä, mutta tarkkanäköisesti ja lempeästi. Eli Harju

Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

Mädät omenat

Elisa Viihde Viaplay -sarjan tapahtumat sijoittuvat 1970-lukuiseen Helsingin saaristossa sijaitsevaan psykiatriseen sairaalaan. Sarjassa kuvitteelliset tapahtumat tuovat esiin psykologisia juonenkäänteitä ja vuosikymmenien takaisia psykiatrian käytäntöjä dramaturgisesti esitettynä. Mielenterveysalan ammattilaisena on mielenkiintoista seurata sarjan käänteitä ja yrittää arvailla ystävän kanssa, mikä diagnoosi milläkin hahmolla mahtaa olla. Mädät omenat on laadukas kotimainen sarja, joka ansaitsee katsojansa. Miia Lepola

* *

Ohuella langalla

Ruotsalainen poliisisarja kuvaa realistisenoloisesti poliisipartioiden työskentelyä monikulttuurisessa ja jännitteisessä Malmössä. Tällaista on todellinen nordic noir. Sarjan keskiössä on Uumajasta Malmöhön muuttanut nuori poliisi Sara ja hänen työparinsa Magnus. Myös juutalaisen Leahin ja hänen kauppias-isoisänsä suhdetta sekä esimies Jensin perhe-elämää tarkastellaan lähemmin. Poliisien työn raadollisuus ja vaikeus tulee esille ja iholle kylmäävästi. Myös vihaa lietsova somekulttuuri saadaan osaksi sarjaa luontevasti. Aino Louhi

Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

On Becoming a God in Central Florida

Verkostomarkkinointi – perin ahdistava asia mutta pieteetillä tehdyn tv-sarjan aiheena puhdasta viihdekultaa. Netflix-sarja kytkeytyy lajin kulta-aikaan 1990-luvulle ja FAM-ketjun ympärille. Markkinointiportaiden ylätasanteella seisovat tuoteperheen pyörittäjät vievät rikastumisesta haaveilevia taviksia kuin litran mittaa. Päähuomio kiinnittyy Kirsten Dunstin esittämään yksinhuoltajaäitiin, joka joutuu painiskelemaan miehensä monisyisen verkostomarkkinointimenneisyyden kanssa. Dunst tekee mahtavan roolisuorituksen naisena, jonka kyvykkyys alkaa kukkia white trash -tyylisen olemuksen alta. Tomi Nordlund

* *

Paha ui paratiisiin

Vaikuttavinta saksalaisessa jännityssarjassa ei kenties ole juoni, vaan ulkojuonelliset seikat. Sarjan miljöö on kiehtova: kaksi tuttavaperhettä asuu upeissa oloissa omalla saarella Saksan ja Tanskan välillä. Maisemaikkunoista avautuu näkymä, jonka vuoksi voisi vaikka tappaa. Kodit ovat kuin arkkitehdin unelmia – ja kaksi päähenkilöistä onkin arkkitehteja. Sarjan jaksoissa käydään läpi periaatteessa aina samat tapahtumat eri henkilön näkövinkkelistä. Jokainen jakso kerrostaa tapahtumiin myös jotain uutta. Kirsi Haapamatti

Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

Patria

Fernando Aramburun suosituista romaaneista tehty HBO-sarja valottaa Espanjan Baskimaan jännitteitä ja baskijärjestö Etan terrorismia. Tarinan keskiössä on kaksi baskiperhettä, toinen varakkaampi yrittäjäperhe, toinen köyhempi duunariperhe. Yrittäjäperheen isä joutuu Etan epäsuosioon, koska hän ei suostu maksamaan miljoonien kiristysrahoja. Txatosta tulee oman yhteisönsä musta lammas, jolle ystävätkin kääntävät selkänsä. Kun Txato murhataan, epäilyt kohdistuvat tutun duunariperheen poikaan, joka on liittynyt Etaan. Janica Brander

* *

Rauhantekijä

AJ Annalan ohjaama ja Eriikka Etholén-Pajun kirjoittama sarja on fiktiivinen kuvaus kurdien ja Turkin välisistä rauhanneuvotteluista, mutta tarinalla on kaikupohjaa todellisuudessa. Irina Björklund näyttelee upeasti rauhanneuvottelijaa, jonka vakaviin kivikasvoihin ei hymynväre nouse. Hän on määrätietoinen ja suoraselkäinen neuvottelija, jota oikeudentaju ajaa eteenpäin. Ulkonäön puolesta mieleen tulee Elisabeth Rehn. Sarjan kiinnostavuutta lisää se, että sitä on kuvattu monessa maassa, kuten Turkissa, Espanjassa ja Saksassa. Sirpa Pääkkönen

Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

Sisäilmaa

Tiina Lymi oivalsi tarttua monelle avuttomia raivontunteita nostattaneeseen instituutioon, TE-keskukseen, ja sijoitti sinne mustalla huumorilla käyvän farssin, jossa on enemmän tosielämän politiikkaa kuin monessa A-studion lähetyksessä. Elina Knihtilä loistaa pääosassa, keskitason tunnollisena päällikkönä Annelina, jonka on toteutettava uutta supertyöllistämismallia. Anneli tappelee sälekaihtimen kanssa samalla, kun itsemurhaa hautova alainen yrittää selittää systeemin järjettömyyttä. Moni hahmo on kuin suoraan meidän omilta työpaikoiltamme. Eija Niskanen

Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

Small Axe

Hungerilla (2008) ja Shamella (2011) brittiläisen elokuvataiteen kuumimmaksi nimeksi noussut ja kokonimikaimuudellaan 1960-luvun ja 1970-luvun toimintaelokuvakomistuksen kanssa kosolti hämmennystä ja riemastuttavia oikaisuja aiheuttanut Steve McQueen tekee upeaa jälkeä viisiosaisessa sarjassaan, jonka elokuvanmittaiset jaksot kuvaavat Karibialta Britanniaan saapuneiden mustien elämää. ”Nämä tarinat puuttuivat brittiläisestä elokuvasta. Ne oli lakaistu maton alle”, ohjaaja kertoi Ylen haastattelussa. Antti Lähde

* *

Squid Game

Squid Gamea on kritisoitu sen väkivaltaisuudesta, mutta sarjan yhteiskuntakriittisyys on jäänyt lännessä vähemmälle käsittelylle. Tarkemmin katsoessa Netflix-sarja on suoraa jatkoa palkitun korealaiselokuva Parasiten luokkakamppailulle. Squid Gamen vastaanotto lienee hieman erilainen länsimaissa mitä se on kotimaassaan Etelä-Koreassa. Siellä on huomattu sarjan viittaukset yhteiskunnalliseen eriytymiseen ja työn prekarioitumiseen neoliberalistisessa kapitalismissa, etenkin sitten Aasian finanssikriisin, jonka jälkeen perinteinen itäaasialainen ”elinikäinen työpaikka samassa firmassa” -systeemi purettiin. Eija Niskanen

Lue Petri Hännisen arvio.

* *

Superman & Lois

HBO:n sarja kertoo Teräsmiehestä perheenisänä. Kentin perheeseen kuuluvat Clarkin ja Loisin lisäksi teinipojat, joista toisella puhkeaa murrosiässä erikoiskykyjä, mikä synnyttää kitkaa veljesten välille. Supersankari-perheenisä joutuu taiteilemaan sen välillä, pelastaako maailma vai ollako läsnä pojilleen – valitako ura vai perhe. Pidän sarjan lämpimästä tunnelmasta ja arkisuudesta. Oli kuinka supersankari tahansa, kotona Teräsmies on pojilleen välillä tyhmä isi, joka patistaa tekemään läksyjä. Elina Talvio

* *

Sweet Tooth

Netflix-sarjassa nuori pojankloppi – puoliksi ihminen, puoliksi peura – etsii äitiään pandemian kaatamassa maailmassa. Sarjassa on särmää ja seikkailua. Se käsittelee vähän absurdia aihettaan pilke silmäkulmassa, mutta vakavasti. Se on ajankohtainen, mutta originaali. Meidän tämänpäiväinen todellisuutemme kaikuu tunnistettavasti, mutta ei päällekäyvällä tavalla. Pohjimmiltaan Sweet Tooth puhuu yksinäisyydestä, erilaisuudesta, peloista ja patoutumista, mutta löytää ihmisyyden ja ystävyyden näiden vaikeiden asioiden kätköistä. JT Lindroos

* *

The Club

Netflix-sarja kertoo Istanbulin juutalaisvähemmistöstä, joka sinne 1400-luvun lopussa syntyi Espanjasta karkotuksen jälkeen. Osmanien valtakunta oli monikulttuurinen – ja monikielinen – mutta myöhempinä aikoina pogromit yleistyvät myös Turkissa. Nykyään juutalaisia on koko Turkissa vain muutamia kymmeniä tuhansia. Sarja on hienosti toteutettu kertomus sukusalaisuuksista, rakkaudesta, petoksista ja yökerhon elämästä 1950-luvulla. Musiikkissakin on ladinon kieltä. Leena Reikko

* *

Vigil – kuolema syvyyksissä

Sukellusvene on ikävä ympäristö tutkia murhaa eritoten, jos laivasto suhtautuu tutkijaan ikävästi. Rikosetsivä Amy Silva (Suranne Jones) joutuu Vigil-sarjassa tuohon pinteeseen ja taistelee samalla mielessään omien pelkojensa ja ongelmiensa kanssa. Sarjan roolihahmot muuttuvat kutkuttavasti hyvistä pahoiksi ja toisinpäin ja lopulta katsojaakin alkaa ahdistaa uhanalaisessa sukellusveneessä. Leena Reikko

Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

We Are Lady Parts

Lady Parts on punkbändi, jonka soittajat ovat musliminaisia. Päästäkseen urallaan eteenpäin he päättävät hankkia soolokitaristin. Rooliin löytyy sattuman, lahjonnan ja kiristyksen kautta Amina, mutta tämä kompastelee kiltin tytön roolin ja sairastuttavan esiintymiskammon kourissa. Matkalle kohti mainetta mahtuu tuskallisen surullisia hetkiä, nolostumista, raivoa ja oksennusta, mutta sarjan kärkiviisikolla on upeaa räjähtävää voimaa ja keskinäistä kemiaa. Ja musiikki on repäisevää! Eli Harju

Sarja löytyy Yle Areenasta.

* *

White Lotus

Paras satiiri herättää aina katsojassaan epämukavuutta. Ja niin kiusallista sarjaa harvoin näkee kuin HBO:n White Lotus, jossa valkoiset miljonäärit saapuvat viikoksi ylelliseen ja saarelle eristettyyn havaijilaishotelliin hautomaan olemattomia ongelmiaan. Mike Whiten ohjaama ja kirjoittama sarja kertoo pilalle hemmotelluista ja aika kamalista ihmisistä ylellisyydessä, jota oikeastaan kukaan ei ansaitse, ja se kaikki on hyvin samastuttavaa. Samuli Knuuti

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua