Ottoset-ryhmän tanssija Sara Äijö. Kuva: Krista Järvelä
TAPAHTUMA | Pohjoismaiden suurimmalla kansanmusiikkifestivaalilla on edustettuna 15 maata sekä ennätysmäärä pelimanneja: noin 6000 soittajaa, laulajaa ja tanssijaa.
Kari Pitkänen, teksti
Kaustinen Folk Music Festival on alkanut aurinkoisessa säässä 59. kerran, ja ilmassa saattaa leijua yleisöennätys jälleen kerran. Viime vuonna yleisömäärä oli reilut 54 000, ja nyt Pohjoismaiden suurimmalla kansanmusiikkifestivaalilla on edustettuna 15 maata sekä ennätysmäärä pelimanneja: noin 6 000 soittajaa, laulajaa ja tanssijaa.
Millainen palapeli on ollut käsissäsi, kun olet rakentanut koko viikon ohjelman käsikirjoitusta, ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki?
– Onhan se aika hurja operaatio, kun pitää ottaa huomioon 1 800 esitystä. Tänä keväänä alkoi tuntua jo varhain, että nyt meillä on todella monta kantavaa teemaa, joiden ympärille on helppo koota kokonaisuuksia, Anne-Mari Hakamäki kertoo.
– Käsityöläisyys nousee esille upealla tavalla, kun maailman suurin kansallispukujen kokoontuminen ikuistetaan valokuvaan torstaina Pelimannitalon edessä. Tähän historialliseen yhteiskuvaan ovat myös tuunatut puvut ja unisex-asut tervetulleita.
Avajaiskulkue käveli halki Kaustisen keskustan, kärjessä soittivat viuluduo Erkki Virkkala (vas.) ja Iikka Huntus (oik.) välissään Pyry Paavola. Viuluduo nähtiin Tampereella keväällä pääkirjasto Metsossa ja kesäkuussa Finlayson Soi -festivaalilla. Kuvat: Risto Savolainen
Maanantain avajaisjuhlassa Suomi sai kolme uutta mestaripelimannia. He ovat Riina Sakala, kaksirivinen haitari (Seinäjoki), Jaakko Kyrö, viulu (Mäntsälä) ja Alpo Suonvieri, kantele (Alavieska).
Mestaripelimannin arvonimellä on suuri arvo kansanmusiikki- ja kansantanssikentällä. Mestareita on valittu nyt yhteensä 172 – ensimmäiset vuonna 1970, jolloin yksi heistä oli Suomen kaikkien aikojen tunnetuin kansanmuusikko Konsta Jylhä. Ensimmäinen mestarikansanlaulaja nimettiin vuonna 1979, ja ensimmäinen mestarikansantanssija vuonna 2011.
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien pyynnöstä Kansanmusiikki-instituutti valmistelee vuosittain esityksen uusista nimettävistä mestareista ja kuulee laajaa joukkoa kentän edustajia, esimerkiksi Suomen Kansanmusiikkiliittoa.
Vuoden 2026 uudet mestaripelimannit: Riina Sakala, Jaakko Kyrö ja Alpo Suonvieri. Kuva: Krista Järvelä
Osa nukkuu riippumatoissa ihan murmeleina
Kaikki matkailuautojen kuin asuntovaunujen paikat on Kaustisella loppuunmyyty, mutta yhä useampi suunnistaakin Keski-Pohjanmaalle teltan kanssa.
Niin Kaustisen Pohjan-Veikkojen festivaalileirintä urheilukentän vierellä kuin Mosalan leirintäalue festivaalipuiston toisella puolella lupaavat, että teltalla mahtuu aina – ainakin toistaiseksi. Majoittajat ovat havainneet, että yhä enemmän on sellaisia telttailijoita, jotka viipyvät koko viikon eivätkä vain muutamaa päivää kuten aikaisemmin.
Myös riippumatossa nukkujia on vuosi vuodelta enemmän. Niiden ystävät kertovat vannovat ihanien yöunien nimiin.
– Puita on tietysti vain tietty määrä. Puut kun loppuu, niin ne paikat sitten loppuu, Kaustisen Pohjan-Veikkojen toiminnanjohtaja Tanja Kaustinen hymyilee.
Telttailun konkarit Janne Pöyhönen ja Kirsi Aatsinki ovat hankkineet telttailukokemusta Kaustiselta yli 30 vuoden ajalta. Sunnuntai-iltana he saapuivat Mosalan leirintäalueelle Tampereelta. Festivaaliviikolla heillä on joukko esiintymisiä (Ahjolan Tanhuajat, Meluhaitta ja Niinirannan Pelimannit soittaa Sorokoskaa).
Festivaalihumun taustalla on koolla myös joukko arvovieraita ja kansainvälisiä tapahtumavaikuttajia. He pohtivat tulevaisuuden Suomea viidessä seminaarissa Kansantaiteenkeskuksen keskuksessa.
Perjantaina kulttuurisesta huoltovarmuudesta ovat keskustelemassa muun muassa tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie, Museoviraston pääjohtaja Kimmo Levä, KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ja Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén.
Viikko huipentuu Antti Paalasen yökonserttiin
Pro Kaustinen ry:n toiminnanjohtaja Valtteri Valo arvioi, että ohjelmasuunnittelua on kiittäminen ensi perjantain ja lauantain poikkeuksellisen kovasta ennakkomyynnistä. Festivaaliviikolla on vahvasti nousujohteinen käyrä, kun Antti Paalasen areenakonsertti on sijoitettu päättymään vasta kello 2.15 sunnuntain vastaisena yönä.
Antti Paalasen ympärille kertyi heti fanilauma jo tiistaina, kun hänen perheorkesterinsa Tuliterä soitti ensimmäisen keikkansa.
Muut ennakkosuosikit, kuten Maija Kauhanen, Ilta, Steve ’n’ Seagulls, Vilma Jää ja Helmi Marleena, esiintyvät pitkin viikkoa.
Kulttuuritoimitus järjestää Finlayson Soi – Kaustisen etkot -tapahtumaa alkukesästä Finlaysonin alueella Tampereella.
Näppäreiden esiintymiset kertovat kaiken siitä, miksi Kaustisen perinne jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa. Kuva: Susanna Salokannel
Jos Suomesta pitäisi valita yksi talo edustamaan koko maan kansanmusiikkia, se olisi Kaustisen Pelimannitalo. Jokavuotinen rinnesoitto mestaripelimanni Mauno Järvelän johdolla oli jälleen ikoninen näky. Kuva: Sami Paasila
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Syntyykö Sastamalassa luennoinnin Suomen ennätys? Kirjakorttelin yö koittaa elokuun alussa
TAPAHTUMA | Kirjakorttelin Yö tuo kolmannen kerran kirjailijat, tutkijat, filosofit ja piispan Vammalan ydinkeskustaan.
Vanhan kirjallisuuden päivät ja Kiikoisten Purpurit esittelivät Sastamalan kulttuuriperintöjä
TAPAHTUMAT | Vanhojen kirjojen ja kansanmusiikin ystävät löytävät vuosi toisensa perään Sastamalaan juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna eli 26.–27. kesäkuuta.
Mitä tulisi kesän tapahtumista ilman vapaaehtoisia? Provinssin talkoolaiseksi on kova tunku
TAPAHTUMA | Provinssi Seinäjoella on onnistunut pitämään yllä talkoointoa, eikä ”kökkijöitä” tarvitse turhaan kosiskella.
Finlayson Soi – Kaustisen etkot tuplasi kävijämääränsä ja tulee jälleen vuonna 2027
TAPAHTUMA | Finlayson Soi – Kaustisen etkot järjestettiin nyt toista kertaa. Kesäkuun 12.–13. päivinä väkeä oli tuplamäärä edellisvuoteen verrattuna eli noin 8 000 kävijää. Ensi vuonna uudelleen!