Arvostelu | Aleksi Leskinen | PH:n viides albumi vie toivioretkelle pitkin kuulaita maisemia ja vaiherikkaita reittejä. Ote on entistä synteettisempi, muttei vailla lämpöä ja väriä.
Suomalainen suhde kauhuun on omanlaisensa. Sitä tekee mieli nimittää uniikiksi, mutta kuvailevampi sana olisi kulttuurisidonnainen, Aleksi Leskinen kirjoittaa kolumnissaan.
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Aleksi Leskinen on kahlannut kauhuelokuvan historiaa ja kuunnellut Antti Holmaa ja synteettisiä soundtrackeja.
Aleksi Leskinen julistaa kolumnissaan rakkautta tamperelaiselle Cinemadrome-elokuvafestivaalille. Mitä puolustettavaa roskaelokuvakulttuurilla olisi ollut ilman halveksuntaa ja armotonta sensuuria?
