Eriikka Magnusson. Kuva: Ulla-Maija Svärd
VIIKON RUNO | Näyttelijä ja ohjaaja Eriikka Magnusson selaa Kahvila Runossa kokoelmakirjaa Runoraatia varten. Runous on kulkenut näyttelijä-ohjaajan matkassa aina.
”Runo on hieno muoto. Runossa pystyy sanomaan lyhyessä ajassa niin paljon.”
Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat
Alkaa olla vakiintunut tapa, että Kulttuuritoimituksen Viikon runo -juttusarjan tekijät haastatellaan Tampereen Ojakadulla Kahvila Runossa. Eriikka Magnusson selaa paksua Tämän runon haluaisin kuulla -kokoelmateosta, koska etsinnässä on materiaalia Runoraatia varten.
Näyttelijä-ohjaaja Eriikka Magnusson ja näyttelijä Auvo Vihro ovat antaneet äänensä Viikon runoille. Magnusson lausuu Tuija Välipakan ja Kristiina Wallinin tekstit, Vihro puolestaan Arto Lapin ja Juhani Ahvenjärven runot.
Äänitykset on tehty haastatteluviikon maanantaina. Sillä tavalla liikutaan perhepiirissä, että äänet taltioi Eriikkan poika Niklas Vainio, joka on äänikerronnan ammattilainen.
Runo on suuri
– Runo on hieno, koska se pystyy sanomaan lyhyessä ajassa niin paljon. Runoelmat ovat suurta, kun runo vyöryy eteenpäin. Runo on eri asia kuin romaani. Hyvässä runossa yhdistyvät taito ja tunne.
Magnusson ja Vihro ovat tehneet paljon yhteistyötä runojen merkeissä. Osa on ollut isoja tuotantoja, joissa on yhdistetty runoa ja musiikkia. On Erkki Kiviniemen ansiota, että Viikon runojen lausujiksi saatiin alan ammattilaiset. Kiviniemen kanssa Magnusson on tehnyt paljon yhteistyötä.
– Meitä jännitti, tuleeko Hämeenpuistoon Erkki Kiviniemen kirjakauppaan Tulenkantajiin väkeä kuuntelemaan runoja, joita minä ja Auvo Vihro lausuimme. Ihmisiä tuli ja tuli monta kertaa. Kävimme läpi edesmenneitä, vanhempaa polvea ja uusia runoja. Yleisö kiitti, että on hienoa, kun voi tulla ja vain kuunnella.
Kahvila Runo sopii teemaan, joten siellä kuvattiin myös Eriikka Magnusson. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Samalla linjalla
Magnusson ja Vihro ovat runojen esitystavasta samalla linjalla: ei liian paatoksellista, vaan melko eleetöntä, muttei silti tunteetonta.
– Tärkeintä on runoilijan ääni. Se ei ole oleellista, kuinka hienosti mä tätä teen.
Ammatin varjopuolia on se, että Magnusson ei pysty kuuntelemaan äänikirjoja, koska hän alkaisi vain kuunnella virheitä.
Äänen ammattilainen
Ensi kesäksi Eriikka Magnusson ohjaa Oriveden Rönnin kesäteatteriin Veikko Huovisen tekstin Ihmisten puheet. Tämä on neljäs Rönnin kesä, koronan vuoksi yksi jäi välistä pois.
Äänen ammattilainen hän on ollut koko uransa.
On surullinen tarina, kuinka Tampereen Tohlopin hyvä draama- ja kuunnelmatuotanto kurjistettiin ja lopetettiin.
– Tampereella oli alan oppilaitokset valoon ja ääneen sekä näyttelemiseen. Elämyksellistä oli viedä kuunnelma ulos studiosta. Teimme esimerkiksi Tytti Parraksen esitystä hänen kotonaan, veneessä ja hautausmaalla.
– Oli masentavaa, miten meiltä vietiin sihteerit ja hivutettiin tuotantoa alas. Tämä oli niin nurinkurista, kun me saimme kaikki palkinnot, mitä äänestä pystytään antamaan alkaen Prix Italiasta Sokeiden kuunnelmapalkintoon. Saimme kuunnelmasta esimerkiksi Vuoden teatteriteko -palkinnon, mikä on hyvin poikkeuksellista. Meillä oli hyvä työryhmä ja hyvä työympäristö.
Lorun loppu oli se, että Eriikka Magnussonilla tuli täyteen eläkkeeseen vaaditut 30 vuotta Ylen palveluksessa. Hän pisti sen oven kiinni.
Eriikka Magnusson arvostaa runoja, koska ne pystyvät lyhyessä mitassa ilmaisemaan paljon. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Runoja aktiivisesti
Eriikka Magnusson on seurannut runoutta aktiivisesti jo ennen radiovuosia.
– Runoja ja musiikkia yhdistäviä esityksiä tein jo silloisessa Penniteatterissa. Radioon minut pyysi Mirjam Polkunen tekemään Aleksis Kivestä esitystä ja Uuno Kailaan Viimeistä joulua, jossa oli myös musiikkia.
Magnussonilla ja Vihrolla on suunnitelmia tehdä lisää runoja ja musiikkia yhdistäviä esityksiä. Draamaa Magnusson on tehnyt Helsingissä, radiossa ja televisiossa.
Eriikka Magnusson
- Syntynyt 7. syyskuuta 1946 Helsingissä. Näyttelijä ja ohjaaja. Opiskellut musiikkitiedettä ja tähtitiedettä Helsingin yliopistossa ennen teatteriopintoja.
- Kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1965 ja opiskeli Suomen teatterikoulussa vuosina 1966–1969.
- KOM-teatterin perustajajäsen, ja oli mukana jo KOM-näyttämöllä Ruotsalaisessa Teatterissa 1969. KOM-teatterin jälkeen hän työskenteli Yleisradiossa sekä Radioteatterin Tampereen-pisteessä.
- Oli naimisissa ohjaaja Väinö Vainion kanssa 45 vuotta tämän kuolemaan saakka. Kaksi poikaa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kansallisoopperan Thomas de Mallet Burgess haluaa tietää minkälaisen oopperan juuri sinä haluaisit nähdä
OOPPERAESSEE | Kansallisoopperan uusi taiteellinen johtaja haluaa yleisön mukaan uusien teosten kehittämiseen. Thomas de Mallet Burgess on ohjannut oopperan myös hotellihuoneeseen.
Hannu Linkola teki kirjan bändistä, joka eli omassa piirissään: ”Kasevasta on tullut nykypäivän folklorea”
TIETOKIRJALLISUUS | Hannu Linkola on saanut valmiiksi tekstinsä Kaseva-yhtyeestä. Helmikuussa ilmestyvä kirja on sekä bändihistoriikki että yhtyeen muusikkojen elämäkerta.
Jos on ideoita, kannattaa laittaa toimeksi, Ilkka Hynninen kehottaa: ”Elämä on kuitenkin aika lyhyt”
HENKILÖ | Auttamisen halu ajaa Ilkka Hynnistä eteenpäin ja sai toimittajan ja televisioviihteen ammattilaisen kirjoittamaan kirjan siitä, kuinka ideat saa jalostettua käytäntöön asti.
Runon kääntäminen on runon energialatauksen purkamista, luonnehtii runoilija ja suomentaja Hannimari Heino
SUOMENTAJAN SANOIN | ”Suomentaminen on syvälukua eikä ehkä kukaan muu lue kirjaa yhtä tarkasti kuin sen kääntäjä”, muistuttaa runoilija ja suomentajan Hannimari Heino.
