Vähäeleisyyden mestari tavoitti olennaisen – Dekadenssi, boheemius ja herkkyys kohtaavat Matti Pellonpää -dokumentissa

26.03.2021

Elokuvasta Arvottomat. Kuva: Yle

VIIKON DOKUMENTTI | Janne Kuusen Boheemi elää -dokumentti piirtää herkän kuvan humoristisesta, mutta myös vähäeleisen melankolisesta näyttelijästä, joka lyhyeksi jääneen elämänsä aikana saavutti ammatillisesti paljon.

Hanna Telakoski

Koiran katse, salaperäisyys ja boheemin läsnäolo. Lähes yhtäaikaisesti veitikkamaisuus, melankolia sekä pienen ihmisen puolella oleminen, niin rooleissa kuin tosielämässä. Nämä kiteyttävät tunnelmaa Matti Pellonpäästä kertovasta Janne Kuusen dokumenttielokuvasta Boheemi elää – Matti Pellonpää (2011).

Elokuva kertoo nuorena kuolleen Pellonpään taustasta, elämän eri vaiheista ja urasta arkistomateriaalin, ystävien ja kollegojen välityksellä.

Televisioensi-iltansa dokumentti sai Pellonpään 60-vuotissyntymäpäivän aikaan maaliskuussa 2011. Nyt Pellonpään syntymästä on ehtinyt kulua jo 70 vuotta.

* *

Aikansa tunnetuimpiin suomalaisnäyttelijöihin kuulunut Matti Pellonpää näytteli yli sadassa elokuvassa ja tv-ohjelmassa sekä radiokuunnelmissa ja teatterissa.

Ohjaaja Janne Kuusi tunsi Pellonpään henkilökohtaisesti ja oli tämän pitkäaikainen kollega. Kuusen mukaan Peltsillä oli salaisuus silmissään.

Pellonpään tavaramerkkinä elokuvassa toimivat aforistiset, luonteeltaan syvälliset sutkautukset, joita on ripoteltu dokumentin kulkuun.

Elokuva piirtää herkän kuvan humoristisesta, mutta myös vähäeleisen melankolisesta näyttelijästä, joka lyhyeksi jääneen elämänsä aikana saavutti ammatillisesti paljon ja ehti olla mukana monessa.

Boheemielamaa7 0000zujx

Elokuvasta Boheemielämää. Rinnalla Evelyne Didi. Kuva: Yle

* *

Dokumentin tapahtumapaikoissa haetaan kaurismäkeläistä estetiikkaa, dekadenssia ja yksikertaisia kuvia. Ajetaan vanhaa Volgaa ja tavataan niin satamalaiturilla kuin hautausmaalla.

Ohjaaja Kuusi ja Kari Väänänen puhuvat Pellonpäästä sillan alla kaljaa nauttien.

Läpi dokumentin käytetään ikään kuin leijuvaa ja kulloistakin tapahtumapaikkaa ilmasta käsin kiertelevää kamera-ajoa. Tämä luo katsojalle kokemuksen siitä, että aivan kuin Pellonpää itse tarkkailisi tapahtumia tuolta jostain.

* *

Kari Väänänen kuvaa olleensa alusta saakka ”Peltsin” kanssa kuin paita ja perse. Hän kertoo Pellonpään, muuntumisen taiturin, puhuneen sujuvasti ”mitä kieltä vaan”, kaikki taipui siansaksalla, sujuvan ja uskottavan kuuloisesti.

Kurssikaveriaan ja näyttelijäkollegaansa elokuvassa muistelevat myös Jukka-Pekka Palo, Vesa Vierikko, Pirkko Hämäläinen ja Andre Wilms.

Elokuvaa on osuvasti luonnehdittu impressionistiseksi haastatteludokumentiksi.

Yhteisiin hetkiin palaaminen näyttäytyy tunteellisena, mutta hersyvänä taaksepäin katsomisena Väänäsen ja Palon kilpaa matkiessa Pellonpään oletettua kävelytyyliä Kansallisteatterin suuressa harjoitushuoneessa, jossa he ovat myös teatterikoulunsa käyneet.

Keskeisiä haastateltavia ovat lisäksi ohjaajaveljekset Mika ja Aki Kaurismäki, joiden elokuvissa Pellonpään panos oli merkittävä. Myös ohjaaja Matti Ijäs kertoo omat muistonsa Pellonpäästä.

KinoSuomiVarjoja 0000zujs

Elokuvasta Varjoja paratiisissa. Kuva: Yle

* *

Esiin nousee pieniä yksityiskohtia menneestä, kuten se, että Vesa Vierikko ja Pellonpää tavattiin sekoittaa usein toisiinsa heidän samankaltaisen ulkonäkönsä, jopa samankaltaisen äänensä vuoksi. Halpaan oli mennyt jopa Pellonpään Bertta-äiti.

Yhtyekaveri Jukka Haikonen Peltsix-yhtyeestä sanoo Pellonpään olleen tavallaan oman roolinsa vanki. Vakavampaa puolta oli vaikea tuoda esiin.

Pellonpään kerrotaan poteneen myös korkeanpaikankammoa, mikä vaikeutti ajoittain kuvauksia. Vasta raitistuttuaan Peltsi pystyi kipuamaan korkeaan torniin ilman kossua.

* *

Pellonpää oli taiteilijana hyvin tuottelias nuoresta pitäen, jo ennen varsinaista näyttelijänuraansa. Hän oli myös lahjakas piirtäjä, jolla myös sana oli hallussa.

Lapsuudenystävä Seppo Seurasen kertomana esiin nousevat lapsuudessa ja nuoruudessa työstetyt varhaiset kuunnelmat ja kaitafilmille kuvatut elokuvat.

Pellonpään monialainen lahjakkuus oli ilmeistä alusta saakka. Hän myös ilmensi lahjojaan eri tavoin, vaikka hänen sanotaankin olleen yhtyeensä Peltsixin ”näennäisbasisti”.

Matti Pellonpää 1990

Matti Pellonpää Intiaanirockissa 1990-luvun alussa. Kuva: Wiki Commons

* *

Näyttelijä Andre Wilms kuvailee, että Pellonpäällä ei ainoastaan ollut hänelle leimallista koiran katsetta, vaan hän myös näytteli kuin koira, ”nuuhkien vastanäyttelijöidensä” olemista ja tekemistä.

Peltsin kerrotaan myös pitäneen koirista ja todenneen; ”kyllä koira koiran tuntee”.

Wilmsin mukaan Pellonpäähän kätkeytyi suuri mysteeri. Hän ei välttämättä antanut aivan kaikkea, mutta oli hyvin samaistuttava. Pellonpää osasi poikkeuksellisella tavalla puhutella ihmisiä, ajasta ja paikasta riippumatta.

Boheemielämää-elokuvan ranskankieliset repliikit ranskaa osaamaton Pellonpää opetteli omalla fonetiikallaan ja luki ne osin suoraan omista muistilapuistaan. Tämä on hyvä esimerkki Pellonpään taiturimaisesta heittäytymisestä näyttelemisessään.

* *

Kaurismäet kertovat boheemisti eläneen Pellonpään käytännössä asuneen heidän tuotantoyhtiönsä Villealfan toimiston sohvalla noin kymmenen vuoden ajan. Aamuisin töihin saapuneet veljekset vain nostivat patjalla makaavan Peltsin takahuoneeseen.

Pellonpään kuvataan olleen myös jatkuvasti velkaa ja aina joko lainaamassa tai takaisin maksamassa.

Sananmukaisesti boheemielämää eläneen Pellonpään arka kohta olivat hänen huonoon kuntoon menneet hampaansa, jotka korjattiin Mika Kaurismäen Cha Cha Cha -elokuvan (1989) yhteydessä. Elokuvan koko idea oli lähtenyt ajatuksesta ”laittaa Peltsi kuntoon”, hampaita myöten.

VIDEO: Katkelma elokuvasta Cha Cha Cha (1989).

* *

Tupakointi ja alkoholikäyttö on olennaisessa roolissa niin elokuvissa, joita dokumentti sivuaa, kuin itse dokumentinkin kohtauksissa ja tilanteissa. ”Elämässä pitää olla hillittömyyksiä”, Pellonpäällä oli tapana todeta. Osoitteenaan Pellonpään kerrotaan pitäneen milloin Ravintola Kosmosta, milloin Tampereen Tillikkaa.

Pellonpää eli avoimen rehellisesti oman näköistään elämää. Hänen rakkauselämänsä oli vilkasta ja hän kihlautui useaan otteeseen. Naisia Pellonpään elämässä siis riitti ja heidän kerrotaan myös ystävystyneen keskenään.

Pellonpään lausahdus ”Eläköön minä, anarkia ja alkoholi, sekä rikkinäiset, mutta syvät ihmissuhteet” kuvaa ytimekkäästi ja tyylilleen uskollisesti hänen tapaansa elää.

VIDEO: Katkelma elokuvasta Calamari Union (1985).

* *

Aki Kaurismäki kertoo alun perin lähestyneensä näyttelijä Pellonpäätä nöyrästi roolitarjouksineen. Pellonpää lähti mukaan ja tämä oli muuttava hänen uransa kulun peruuttamattomasti.

Kaurismäki kuvaa syvää yhteisymmärrystä, joka hänen ja Pellonpään välillä vallitsi. Kaurismäen elokuvissa ja henkilöhahmoissa toistuu hylätyksi tulemisen ja jäämisen tematiikka. Hyvin ei käy koskaan.

Kaurismäen elokuvissa Pellonpään voidaan sanoa olleen omimmillaan juuri erilaisissa kaihomielisissä väliinputoaja-hahmoissa.

VIDEO: Nikander elokuvassa Rikos ja Rangaistus (1983).

* *

Näistä hahmoista keskeinen oli Uolevi Nikander, Kaurismäen ja Pellonpään yhteinen alter ego ja rooli, joka oli kirjoitettu näyttelijä huomioon ottaen.

Kaurismäki kuvaa Nikanderia eräänlaiseksi käänteiseksi Uuno Turhapuro -hahmoksi. Hän on suomalainen, työväenluokkataustainen, ujo mies.

Ujoudestaan huolimatta Nikander haluaa lähestyä niin vastakkaista sukupuolta kuin yhteiskuntaa, jopa palvella sitä, kunhan häntä ei siinä häiritä, Kaurismäki kertoo.

Nikanderin hahmossa esittäytyy Kaurismäen mukaan tietty suomalaisen miehen mykkyys. Tuo mies osaa rakastaa, muttei oikein toimia rakkautensa suhteen. Tästä johtuen hän saa ehkä osakseen jonkinlaista sääliä, ja tulee jopa osin huolituksi sen tähden. Toisaalta ehkä myös juuri syvien piirteiden vuoksi, joita Kaurismäki sanoo kaikissa suomalaisissa miehissä väistämättä olevan.

Pellonpään ja Kaurismäen yhteinen näkemys suomalaisen miehen arkkityyppistä toistui useissa Kaurismäen elokuvissa.

VIDEO: Tunnelmia elokuvasta Varjoja paratiisissa (1986).

* *

Vakavista sydänoireista kärsinyt Pellonpää joutui lopettamaan alkoholinkäytön muutamaa vuotta ennen kuolemaansa.

Aki Kaurismäki kertoo dokumentissa anekdootin siitä kuinka lääkäri olisi kaavaillut, josko sydämensiirto voisi tulla Pellonpään tapauksessa kyseeseen. Tähän Pellonpään kerrotaan sanoneen: ”Sopii minulle mainiosti, kunhan siirrätte minut samaan paikkaan.”

Tässä lausahduksessa Pellonpään jonkinlainen elämänfilosofia kiteytynee paremmin kuin hyvin. Siinä yhdistyy syvä ja leikillinen mutta suora suhtautuminen elämään ja olemiseen, terävän tarkkanäköisesti ja osuvasti.

* *

Elokuvassa ohjaaja Kuusi keskustelee Pellonpään viimeisten vuosien avopuolison Tuula Mentulan kanssa hautausmaalla. Pariskunta oli menossa naimisiin, mutta kohtalo päätti toisin.

Pellonpää oli sairaalahoidossa sydämensä vuoksi, mutta palasi kuitenkin elokuvan tekoon. Alkoholinkäytön lopettaminen ja elämäntapojen muutos toi uutta energiaa ja sai Pellonpään aktivoitumaan kirjoittamisessa. Tekstejä syntyi kumppanin mukaan nimenomaan öisin.

Karlovy Varyn elokuvafestivaaleilla vuonna 1995 esitetty Arvottomat jäi Pellonpään viimeiseksi elokuvakokemukseksi. Hän halusi päästä katsomaan elokuvan aamuvarhaisella Mika Kaurismäen kanssa tämän vastusteluista huolimatta. – Täpötäydessä teatterissa tehtiin erikseen tilaa tähtinäyttelijälle.

VIDEO: Katkelma elokuvasta Arvottomat (1982).

* *

Pellonpää kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen Vaasassa vielä samana kesänä. Hän oli kuollessaan 44-vuotias. Kari Väänänen ja Kaurismäen veljekset hakivat Peltsin Vaasasta ”kotiin”.

Mika Kaurismäki kertoo elokuvassa kauniin muiston siitä, kuinka he pysähtyivät Tampereella Pispalan Pulterin edustalle. Ystävillä ja tuttavilla oli siellä mahdollisuus käydä jättämässä jäähyväiset avoimen arkun äärellä ja jättää arkkuun muistoesineitä.

Tuossa hetkessä hänen mukaansa pystyi aistimaan sen, mitä Pellonpää oli näille ihmisille merkinnyt.

* *

Pellonpään äkillinen poismeno oli suuri järkytys niin läheisille kuin yhteistyökumppaneille. Aki Kaurismäki kuvaa sitä henkilökohtaiseksi tragediaksi myös ammatillisessa mielessä, sillä hänellä olisi ollut vielä ainakin 5–6 elokuvaa tehtävänä Pellonpään kanssa.

Hän kuvaa jääneensä tilanteessa hieman tuuliajoille (vaikkei se itsessään mikään tragedia ollutkaan). Yhteinen alter ego ja valmis sapluuna Uolevi Nikanderin hahmossa oli mennyttä.

* *

Pellonpään lapsuuskuvassa katse on se sama: syvä, leikkisän suora, mutta samalla arvoituksellinen. – Koiran katse.

Tuo sama kuva nähdään myös Pellonpään kuoleman jälkeen tehdyssä työttömyydestä kertovassa Kauas pilvet karkaavat -elokuvassa (1996).

Kuva on sisäänrakennettuna tribuutti edesmenneelle Pellonpäälle, joka esiintyy elokuvassa postuumisti oman lapsuuskuvansa kautta.

VIDEO: Katkelma elokuvasta Kauas pilvet karkaavat.

* *

Boheemi elää – Matti Pellonpää (2011) Yle Teema Fem -kanavalla to 25.3. klo 23.11, pe 26.3. klo 13.46 ja ma 29.3. klo 21.01 sekä TV Finland -kanavalla ti 30.3. klo 9.05. Dokumentti katsottavissa toistaiseksi Yle Areenassa.

* *

Matti Pellonpään rooleja

Pääroolit Aki Kaurismäen elokuvissa

  • Varjoja paratiisissa (1986)
  • Leningrad Cowboys Go America (1989)
  • Boheemielämää (1992)
  • Pidä huivista kiinni, Tatjana (1994)

Sivuroolit Aki Kaurismäen elokuvissa

  • Rikos ja rangaistus (1983)
  • Calamari Union (1985)
  • Hamlet liikemaailmassa (1987)
  • Ariel (1988)
  • Leningrad Cowboys Meet Moses (1994)

Rooleja muiden ohjaajien elokuvissa

  • Kuusi Mika Kaurismäen elokuvaa, mm. Arvottomat (1982)
  • Räpsy ja Dolly eli Pariisi odottaa (1990) (ohj. Matti Ijäs)
  • Night on Earth (1991) (ohj. Jim Jarmusch)

Lisäksi

  • Pellonpää teki lukuisia muita sivurooleja niin televisiosarjoissa kuin elokuvissa.
  • Radiotöistä suuren suosion saavutti Kari Väänäsen kanssa tehty luenta Nalle Puh (1991).

Katso myös

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This