Kuin kuvastimessa #47: Psychic TV – First Transmission (1982)

Kuvat kuvakaappauksia elokuvasta.

Kuin kuvastimessa

Artikkelisarjassa esitellään kiinnostavia elokuvaharvinaisuuksia läpi historian ja annetaan vinkkejä niiden näkemiseen. Lue kaikki sarjan jutut täältä.

* *

Psychic TV: First Transmission. Iso-Britannia, 1982. Ohjaus ja käsikirjoitus: Tuntematon. Pääosissa: Genesis P-Orridge, Peter Christopherson, Cosey Fanni Tutti, Paula P-Orridge, David Tibet, Brion Gysin, Monte Cazazza, Akiko Hada, Tana Emmolo Smith, joukko tuntemattomia.

Throbbing Gristle (1975–2010) oli merkittävin industrial-musiikin kehitykseen vaikuttanut yhtye ja osa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla vaikuttanutta brittiläisen undergroundin liikehdintää.

Tästä kulttuuri-ilmiöstä ja sen esoteriaan vihkiytyneestä puolesta on kirjoitettu erinomainen kirja England’s Hidden Reverse (2002), joka keskittyy yhtyeisiin Coil, Current 93 ja Nurse With Wound. Throbbing Gristlellä on teoksessa myös oma tärkeä osansa. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen hankkimaan teoksen käsiinsä.

Tarkalleen ottaen Throbbing Gristle ei ole vain bändi, joka teki merkittäviä levyjä. Yhtyeen jäsenet, erityisesti sen johtohahmo Genesis P-Orridge, pyrkivät alusta alkaen kokonaisvaltaiseen taideilmaisuun, jossa oli musiikin lisäksi aineksia kuva-, video- ja performanssitaiteesta.
Toinen tärkeä yhtye oli yhtä lailla P-Orridgen luotaama. Vuonna 1981 perustettu Psychic TV oli eräänlainen vastapaino Throbbing Gristlelle. Jälkimmäinen oli yhtye, jolla oli visuaalisia sivuprojekteja. Psychic TV:n tarkoitus oli olla videoprojekti, jossa on musiikillisia juonteita.

Eikä siinä kaikki. P-Orridge oli perustamassa eräänlaista maagista organisaatiota, Thee Temple ov Psychick Youthia, joka pyrki verkostoimaan samanhenkisiä kaaosmagian harrastajia yhteen. Kaaosmagiassa uskotaan, että maailma mukautuu uskomusten mukaan, joten maailmaa voi muuttaa muuttamalla uskomuksia. Tarkoitus on ottaa etäisyyttä joihinkin maagisen ajattelun uskonnollisempiin puoliin ja pohtia filosofisestikin sitä, mitä symbolinen teko voi ylipäänsä merkitä. Näin ollen esimerkiksi taideteos voi olla kaaosmaaginen ele.

Tärkeä perusteksti temppelin ajattelutapaan on sittemmin pdf:nä ympäri nettiä kiertänyt Thee Grey Book, jonka tilaustiedot löytyivät Psychic TV:n varhaisten levyjen kansista. Kirjan takasivuilta löytyi vuorostaan postimyyntimainos nyt käsiteltävästä teoksesta. Psychic TV: First Transmission (1982) on siis osa Psychic TV:n / Psychick Youthin / Throbbing Gristlen mittavaa taiteellista projektia, jonka taru päättyi vasta P-Orridgen kuolemaan vuonna 2020.

* *

First Transmission on kahdelle vhs-kasetille jaettu nelituntinen avantgardistinen höyryjyrä, jonka arvo riippuu katsojan kyvystä asettua seikkailuun, siis luontaisesta uteliaisuudesta. Yhdelle teos on yhdentekevää roskaa, toiselle trippi. Video on joka tapauksessa tarkoitettu monotoniseksi ja hypnoottiseksi taustanauhaksi, ei katseltavaksi täydellä keskittymisellä.

Teosta ei oltu koskaan suunnattu laajaan levitykseen, eivätkä sen tekijät osanneet povata sille uutta elämää netissä. First Transmission iskee silmää samanmielisille ja on tarkoitettu underground-kasettien harrastajien kokoelmiin.

Kyseessä ei ole yhtenäinen elokuva, vaikka se pyrkii kommunikoimaan sen tuottaneelle maagiselle piirille tärkeitä ideoita. Jos kyse ei olisi vhs-laatuisesta ja sittemmin lähinnä huonolaatuisten nettirippien muodossa nähtävästä pikselimössöstä, First Transmission kuuluisi gallerian… tai ehkä sittenkin radikaalin taidekommuunin seinälle pyörimään.

Mitä filmi sisältää? Kyse ei ole heikkohermoisille tarkoitetusta tavarasta. Sen taustalla olleet ihmiset uskoivat niin rituaali- kuin seksimagian voimaan. Elokuvan ensimmäinen tunti onkin täynnä anonyymisti kuvattua sadomasokistista erotiikkaa. Välillä kuvassa vilahtaa Current 93 -yhtyeen nokkamies David Tibet, joka ei kuitenkaan osallistu seksirituaaleihin. Kuvamateriaalissa muun muassa tökitään sidottuja alastomia ihmisiä kylkiin sormilla ja hivellään veitsillä genitaaleja.

Elokuvan toinen osio on nykyään luultavasti sen pahamaineisin. Hidastempoinen Amerikan kaduilla kuvattu pätkä väittää olevansa ”poliisia kiinnostavaa materiaalia”. Kamera varjostaa siitä tietämättömiä nuoria ihmisiä kadulla. Loputtomalta tuntuvan stalkkaamisen jälkeen päästään likaiseen motellihuoneeseen katsomaan, kuinka kasvoton tekijä suorittaa huumatulle nuorelle miehelle nivusalueen kirurgisen operaation. Kohtaus aiheuttaa katsojassaan kaikenlaisia tunteita.

Pidän itseäni karaistuneena katsojana, mutta tämä osio on teoksessa ylivoimaisesti häiritsevin, vaikka se on samalla tarkoituksellisen puuduttava ja tylsä. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä vereen huipentuva loputon maleksinta haluaa sanoa, ja huolimatta siitä, että teoksen ensimmäinen osa on yhtämittaista seksiä pimeässä luolassa, tuntuu toinen osa monessakin mielessä paljon hämärämmältä.

* *

Puuduttavuus pätee videoon kauttaaltaan. First Transmission on provoa sen itsensä vuoksi mutta takoo monotoniallaan katsojansa maanrakoon. Parhaimmillaan puudutus muuttuu hypnoosiksi. Joskus teos on kiinnostava tai tarkoituksellisen humoristinen ja erittäin usein vain hämmentävä.

Pahin on joka tapauksessa ohi. Elokuvan kovimmat paukut ovat sen alussa, ja loppu on siihen verrattuna rentouttavaa matelua. Kolmas osa toimii eräänlaisena videomiksauksena, jossa kuullaan Jonestownin itsemurhakulttia johtaneen Jim Jonesin lätinöitä. En jaksa uskoa, että tämän poppoon käyttäminen shokeeraustarkoituksessa oli omaperäistä edes 1980-luvulla. Osio olikin teoksen ensikatsellessani niin mielenkiintoinen, että menin sen aikana petaamaan sänkyni ja tiskaamaan astioita.

Jonesin höpinöiden myötä palataan hetkeksi shokkitaktiikoihin ja obskuurien kink-juttujen pariin, kun syntisiin alusvaatteisiin sonnustautunut nainen leikkii tuhatjalkaisen kanssa ja katsojalle tuntemattomaksi jäävän miehen penikseen tehdään reikä, jota kaivellaan koukulla. Kyseiset näyt eivät tunnu oikeastaan miltään kahden ensimmäisen tunnin jälkeen.

Neljäs episodi sisältää pätkiä P-Orridgen haastatteluista, joissa tämä pyrkii selvittämään johtoajatuksiaan ja kollektiivinsa pyrkimyksiä. Niissä suurinta hämmennystä herättää se, että underground-taiteilijat on noina aikoina päästetty tv-studioon selittämään näkemyksiään. Näitä seuraa ambientihko kokoelma pornoelokuvien kohtauksia, jotka on muokattu videoeditorilla lähes abstraktiksi värimössöksi. Lopuksi päästään näkemään kollaasimainen yhteenveto kaikesta, mitä katsoja on edellisten tuntien aikana todistanut.

Isojen kokonaisuuksien välissä nähdään lyhyempiä pätkiä, joita en ala erotella tässä sen kummemmin. Jokainen elokuvan osa ei ole luonteeltaan eroottinen, vaikka seksi ja väkivalta, mitkäs muutkaan, ovat sen kantavia voimia. Kaiken yllä soi ritualistinen musiikki.

* *

First Transmission jäi ensimmäisen lisäksi viimeiseksi. Jatkoa ei tullut. Vuosia myöhemmin, 1990-luvun satanismipaniikin aikaan, teoksen haltuunsa saanut valtavirtamedia piti sitä todisteena satanistisesta hyväksikäyttörituaalista. Osan teoksesta epäiltiin olevan oikeaa niin sanottua snuff-elokuvaa, jossa oikeita ihmisiä oli vahingoitettu taiteen vuoksi. Näin ei tietenkään ollut, ja asian oikea laita pystyttiin pian todistamaan, mutta prosessi aiheutti mainehaittaa videon tekijöille. Erityisesti P-Orridge tunsi menettäneensä luottamuksensa yhteiskuntaa kohtaan ja asettui pitkäkestoiseen omaehtoiseen maanpakoon.

Videoteos ei ole mukana tässä sarjassa laatunsa puolesta, sillä en halua suositella sitä kenellekään muulle kuin elokuvaan historiallisesti suuntautuneille tai tässä kirjoituksessa mainittujen yhtyeiden faneille. First Transmission on joka tapauksessa hyvä esimerkki monenlaisista elokuvaan kuuluvista sivujuonteista.

Videoteos on poikkitaiteellinen, se ei siis vain rajoitu elokuvallisuuteen vaan on osa musiikillista ja performatiivista kenttää. Se on elokuvan kautta toteutettu maaginen rituaali, eikä sen kaltaisia liikaakaan ole. Kolmanneksi teos on malliesimerkki aikoinaan kukoistaneesta, sittemmin unohtuneesta underground-videotaiteen maailmasta. Sarvineen ja hampaineenkin First Transmission on merkittävä alakulttuuriartefakti.

Mikko Lamberg

First Transmissionin harvinaista tupla-vhs-julkaisua voi yrittää bongata Discogsista, mikäli se tulee myyntiin. YouTubesta löytyy joitain helpommin nieltäviä pätkiä. Teoksesta liikkuu myös rippaus ympäri netin piraattisivustoja.

Koneen Säätiö on tukenut Mikko Lambergin kirjallisuus- ja elokuvakritikkiä vuonna 2026.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua