Kohti vaaleja! Oulu II – lisäkyselyyn osallistuneiden ehdokkaiden vastaukset

Kuva: Visit Oulu

Kari Pitkänen

Kulttuuritoimitus kysyi kunnallisvaaliehdokkailta 5 kiperää kysymystä kulttuurielämän tilasta heidän kotikaupungissaan. Ehdokkaiden pyynnöstä avattuun lisäkyselyyn tuli yhteensä 59 vastausta, joista varmuudella 18 Oulusta.

Kulttuuritoimituksen kuntavaalikysely lähetettiin toukokuun alussa eduskuntapuolueiden puoluetoimistojen kautta kuntavaaliehdokkaille viidessä kaupungissa. Kohdekaupungit olivat kulttuuripääkaupungiksi hakevat Oulu, Savonlinna ja Tampere sekä Helsinki ja Turku.

Alkuperäiseen kuntavaalikyselyyn tuli yhteensä 215 vastausta. Toukokuun puolivälissä avattuun jatkokyselyyn vastasi 59 ehdokasta, ja vastaukset jakaantuivat seuraavasti: Tampere 21, Turku 16, Oulu 18 sekä Helsinki ja Savonlinna kumpikin 1 vastaus. Muutamasta vastauksesta puuttui ehdokkaan kotikaupunki.

Helsingistä ja Savonlinnasta tulleet yksittäiset vastaukset on lisätty ko. kaupungin alkuperäiseen kuntavaalijuttuun. Tampereelta, Turusta ja Oulusta saaduista kommenteista on koostettu erilliset jatkojutut. Niitä vastauksia, joissa ehdokas kielsi nimensä julkaisun, ei ole käytetty lainkaan.

Lue Oulun ehdokkaiden aiemmat vastaukset täältä. Lue kaikki Kohti vaaleja! -sarjan jutut täältä.

* *

Mikä tai mitkä kulttuurin alat tarvitsisivat enemmän julkista tukea Oulussa? Mistä voisi karsia?

Elisabet Shnoro, Kokoomus: Olen kulttuuri-ihminen, nautin teatterista, musiikista ja museoista. Kuitenkin näen, että kulttuurin tulee toimia myös ilman kuntien ja valtion tukea. Milloin esimerkiksi henkilö on tarpeeksi relevantti saadakseen tukea kulttuuria varten? On todella haastava vetää selvä raja tuettavalle.

Janika Harju, Keskusta: Kulttuurikasvatus sekä kulttuurin huomioiminen ennaltaehkäisevässä työssä sekä esimerkiksi sote-palveluissa tarvitsevat tukea. Taiteella on merkittävä hyvinvointivaikutus, joka näkyy esimerkiksi sosiaalisen osallistumisen lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Taide tuottaa hyvinvointia. Taide- ja kulttuurialat työllistävät merkittävästi alojen osaajia. Koronavirusepidemia on vaikuttanut siihen, että taide- ja kulttuurialalla työskentelevät ovat joutuneet taloudelliseen ahdinkoon, sillä pandemian vuoksi tulonlähteet ovat ehtyneet.

Jarkko Ruottinen, Kokoomus: Jos kulttuuripääkaupunkihanke saadaan Ouluun, niin siinä tulee aika kattavasti tukea eri kulttuurin aloille. Video- ja pelituotanto tarvitsee tukea niin koulutukseen kuin markkinointiinkin.

* *

Yli kolmannes kuntien kulttuurimäärärahoista kohdistuu kirjastotoimeen. Millainen voisi olla 2020-luvun kirjasto? Miten kirjastoja pitäisi kehittää tulevina vuosina?

Leena Jumisko, Vihreät: Kirjastot on tärkeitä kohtaamispaikkoja. Niiden tulee edelleen olla lähipalveluita, joihin on esteetön pääsy. Kirjojen, elokuvien, musiikin ja lehtien lisäksi lainausta tulisi laajentaa myös muihin hyvinvointia lisääville alueille, kuten urheiluvälineisiin ja käsityötarvikkeisiin.

Lyly Rajala, Kokoomus: Digitaalisuus ei korvaa koskaan painettua kirjaa. Pidetään kirjoista kiinni mutta kehitetään digi- ja musiikkikirjastoa sekä myös monipuolistetaan esine- ja tavaralainausta.

Maija Saraste, Vasemmistoliitto: Kirjastoon sisältyy ihmiskunnan muisti ja sitä tarvitaan myös 2020-luvulla. Monipuolinen kokoelma ja ammattitaitoinen henkilökunta muodostavat kirjastopalvelujen ytimen. Kirjasto innostaa kaikenikäisiä ihmisiä lukemaan ja ottamaan asioista selvää. Kirjasto tarjoaa monenlaisia maksuttomia elämyksiä ja kokemuksia, taidetta ja viihdettä. Tarvitsijoille annetaan opastusta uusien tieto- ja viestintävälineiden käyttöön. Kirjasto on demokratian tukipilari ja tarjoaa tiloja kansalaisjärjestöjen toimintaan. Kirjasto on tarkoitettu jokaiselle ihmiselle.

* *

Millä tavoilla Oulun kulttuurielämä ja kulttuurin tekijät ovat kärsineet korona-ajasta? Miten vahingot pitäisi korjata?

Ritva Yrjänä, Vihreät: Moni on joutunut hakeutumaan muihin töihin henkensä pitimiksi. Oulun pyrkiminen kulttuuripääkaupungiksi toivottavasti tuo jo osaltaan vähän korjausta tilanteeseen. Kun tapahtumat ja kulttuuritoiminta jälleen lähtee käyntiin, yleisö luultavasti janoaa esityksiä ja elämyksiä. Kaupungin pitää tukea tekijöitä tarjoamalla tiloja ja markkinointia ilmaiseksi.

Leena Väänänen, Kokoomus: Korona-aikana rajoitettua toimintaa tulisi tukea. Osa kulttuurin toimijoista saa jo rahoituksensa kaupungilta, mutta erityisesti pitäisi tukea toimijoita, joiden kaikki toimeentuloedellytykset on estetty rajoituksin.

Pertti Rautiainen, Vihreät: Keikkojen peruuntuminen on koskettanut niin esiintyjiä kuin tapahtumajärjestäjiä. Kun Suomi avautuu pandemian jälkeen, niin ihmisillä on valtava into päästä konsertteihin ja muihin tapahtumiin. Mutta löytyvätkö esiintyjät ja muut toteuttajat? Tukitoimet eivät nähdäkseni olleet riittäviä, eivätkä rajoitukset aina oikein kohdistettuja, vaikka suuressa mittakaavassa Suomi onnistuikin koronahaasteen kanssa hyvin. Nyt on pyrittävä luomaan verkostoja uudestaan ja otettava kokemuksista opiksi. Sähkökitarat taas soimaan ja räminää kaupunkiin!

* *

Mitkä ovat tärkeimmät kulttuuriin liittyvät kysymykset Oulussa alkavalla vaalikaudella? Mainitse 3–5 esimerkkiä.

Ari Takanen, Kokoomus

1. Kulttuurin pitää olla positiivinen asia kuntataloudelle, ei kustannus, ja se vaatii innovaatioita.
2. Kulttuurin pitää osata siirtyä digitaaliseen aikaan.
3. Kulttuurin pitää tavoittaa ja osallistua nuoret.
4. Kulttuurin pitää tavoittaa yleisö myös kuntarajojen ulkopuolella ja houkutella Ouluun turisteja.

Timo Takala, Vihreät

1. Taidemuseo tarvitsee johtajan ja se tulee joko irrottaa Luupista tai muutoin taata sille kiinteä budjetti ja oma toimintavapaus.
2. Epävarmuus taidemuseon sijainnista tulee poistaa päättämällä, että nykyinen museorakennus säilyy käytössä ja sen kunnosta huolehditaan.
3. Teatterin ja Oulu Sinfonian määrärahojen tasosta tulee tehdä valtuustokauden mittainen lupaus kaikkien valtuustoryhmien yhteisellä sopimuksella.

Jari Laru, Kokoomus

1. Onko kaupungilla rohkeutta ja viisautta satsata Luupin uudisrakennus- ja remontointihankkeisiin.
2. Uskallammeko käyttää merkittävän summan pääkirjaston remontointiin. Se nimittäin on alkuperäiskunnossa ja hankesuunnitelma tulee pian käsittelyyn.
3. Kykenemmekö tekemään riittäviä investointeja meidän ”kätketyn helmemme” eli Kierikin nostamiseksi sille tasolle, jolle se kuuluu.
4. Miten saisimme lisättyä kulttuurin arvostusta kaupungissamme, että sitä ei katsottaisi vain ”pikaisena kulueränä” vaan nähtäisiin se esim. ydinkeskustan veto- ja pitovoiman merkittävänä tekijänä.

* *

Myös nämä kulttuurin kysymykset nostattivat kommentteja Oulusta

Tanja Suomalainen, Kokoomus: Oulun tulee tukea monipuolisia kulttuuripalveluita.

Tytti Tuppurainen, SDP: Oulussa on pohjoista omalaatuisuutta heijasteleva kulttuurielämä. Yhtäältä maailman pohjoisin sinfoniaorkesteri (josta olen viulistin tyttärenä erityisen ylpeä) ja toisaalta esimerkiksi ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskisat. Monipuolinen kulttuurikenttämme synnyttää myös jatkuvasti uutta. Siksi meidän ei tule asettaa vastakkain erilaisia kulttuurin tekemisen muotoja, vaan niistä kaikista ilmenee erityinen oululainen osaaminen.

Niilo Heinonen, Kokoomus: Yhteiskunnan on pidettävä huolta kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimintaedellytyksistä vaikean korona-ajanjakson jälkeen. Kulttuuri ei saa kuolla koronaan!

Salla Kangas, Vihreät: Kulttuurissa tykkään sen moninaisuudesta ja siitä, miten erilaisena se voi näyttäytyä eri tilanteissa. Oulussa on monipuolisesti niin korkeakulttuuriksi miellettyä osaamista, kuten sinfoniaorkesteri ja teatteri, mutta myös ihanaa, kaupungin eloisaksi tekevää (katu)-tanssikulttuuria ja mahtava sirkus-säkene (Flow!). Lapsetkin on huomioitu hyvin. Itselläni on lisäksi tapana tutkia eri paikkojen graffiteja kävelylenkeilläni. Uskon, että tulevaisuudessa kulttuuri on entistä voimakkaampi vetovoimatekijä, koska viime aikoina on jouduttu jäämään niin paljosta paitsi ja näitä kokemuksia osataan arvostaa entistä enemmän.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua