Videoteos Väinö Linnan aukiolla lokakuulta 2023. Kuvat: Mikko Vares
JULKINEN TAIDE | Koska Pohjoismaiden ensimmäiset sähkövalot syttyivät Finlaysonin tehtaalla vuonna 1882, Finlayson on luonnollinen kohde Suomen valotaiteen seuran polulla koko maan seuraksi.
”Korona räjäytti valotaiteen suosion, koska siitä voi nauttia turvallisesti ulkona.”
Päivi Vasara, teksti
Mikko Vares, kuvat
Suomen valotaiteen seura perustettiin vastaliikkeeksi jouluvaloille, koristekrääsälle ja jouluporoille. Se käy taistelua hyvän, arvokkaan ja sisällöltään syvällisen valotaiteen puolesta. Sanoisinko, että tehtävää riittää.
Suomen valotaiteen seura FLASH ry on ottamassa ensi askeliaan matkalla koko Suomen valotaiteen seuraksi, ja ensimmäiset askeleet suunnataan Helsingistä Finlaysonin alueelle Tampereelle.
– Olemme aloittaneet yhteistyön Kuusvooninkisen valoaiheisella videoteossarjalla syyskuun alussa ja se jatkuu joulukuun taukoa lukuun ottamatta aina helmikuun loppuun, kertoo toiminnanjohtaja Virve Leikola Valotaiteen seurasta.
Tällä porukalla pohdittiin uusia valotaidesuunnitelmia Finlaysonilla.
Vuonna 2024 järjestettävän Flash4-biennaalin kuraattoriksi valittiin mänttäläinen Krister Gråhn. Biennaalin teema on Uusi pimeä.
Samalla on käynnistetty FLASH4-biennaalin valmistelut vuodelle 2024. Biennaali on seuran ”lippulaiva”, joka on toteutettu tähän mennessä kolme kertaa Suomenlinnan hoitokunnan kanssa yhteistyössä vuosina 2017, 2019 ja 2021.
– Pääsin aloittamaan toiminnanjohtajana vuonna 2021 ja seuran toiminnan strategisen kehittämisen vuoksi päätimme lykätä biennaalin neljättä editiota vuodella eteenpäin, marraskuulle 2024. Erinomaisten neuvotteluiden tuloksena löysimme antoisan yhteistyöpinnan Finlaysonin alueen kanssa, Virve Leikola kertoo.
Projio 2022.
Projio 2021.
Lamppu syttyi Plevnassa
Finlaysonille tuloon on historialliset syyt: Suomen ja koko Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin suuressa kutomosalissa Plevnassa vuonna 1882.
Tämä historia kiinnosti valotaiteen seuraa. Myös Finlaysonin aluetta hallinnoiva Varma on ollut lämmin valotaiteelle.
Maaperä Finlaysonilla on muutenkin pohjustettu, sillä Media- ja valotaidetapahtuma Projio järjestettiin tänä syksynä neljättä kertaa Finlaysonin alueella Tampereella. (Lue Eli Harjun Kulttuuritoimitukseen kirjoittama reportaasi tästä.) Tapahtumassa oli esillä aiempia vuosia monipuolisemmin teoksia sekä Suomesta että ulkomailta.
Marraskuun lopulla Suomen valotaiteen seuran edustajat ja Projion tuottajan Stereo ID:n väki suunnittelivat ”Finskulla” tulevaa.
Projio 2022.
Projio 2021.
– Ensimmäinen Projio järjestettiin koronan alkuvuonna 2020. Yleisö löysi sen heti. Korona räjäytti valotaiteen suosion, koska se oli niitä harvoja taiteen aloja, joista voi nauttia turvallisesti ulkona. Suuri osa ensimmäisen vuoden tapahtumasta sijaitsi ulkona, ja sisätiloissa oli taattuna kunnon turvavälit, kertoo Heini Puurtinen, joka on tuottaja Stereo ID:ssä.
Projion tekninen tuottaja Marko Vierimaa näkee tulevaisuudessa Suomen valotaiteen seuran kanssa synergiamahdollisuuksia. Mahdollisesti Projiota voi tiivistää.
– Nämä kaksi täydentävät toisiaan, hän uskoo.
Jutun kuvituksena on runsaasti kuvia Projion annista vuosilta 2021 ja 2022 sekä tältä vuodelta.
Projio 2022.
Tampereella olisi mahdollisuuksia
Finlaysonin alueella on myös koulutettu lähimenneisyydessä valo- ja äänisuunnittelua. Vuonna 2006 laitos menetettiin lopullisesti Helsinkiin, kun viimeinenkin pesäke Hämeenpuistossa muutti pääkaupunkiin.
– Valo- ja äänisuunnittelun koulutus suuntautuu teatteriin. Suomesta puuttuu valoarkkitehtuurin opetus. Tässä voisi olla Tampereelle ideaa, Virve Leikola heittää.
Tähän ilmoille heitettyyn ajatukseen Varmalla Finlaysonin alueesta vastaava asset manager Kai Niinimäki vastaa, että tilaa tälle aina löytyy, jos muut esteet on ylitetty.
– Valoarkkitehtuuri liittyy valotaiteeseen. Kaupunkiympäristössä kaikki valo on valoa. Valotaide kilpailee muun valaistuksen kanssa. Kokonaisuutta ei ole suunniteltu ihmistä varten. Tämä puoli kiinnostaa valotaiteen seuraa, Virve Leikola sanoo.
Hänestä Tampereella olisi hienoja mahdollisuuksia valoarkkitehtuurin toteuttamisessa, koska täällä on upeita rakennuksia.
Projio 2021.
Finlaysonilla perinteitä
Finlaysonin alueelle tehtiin valaistusuunnitelma vuosituhannen vaihteessa Roope Siiroisen Valoa Designin kanssa. Osa suunnitelmasta toteutui ja osa ei.
– Vuosina 2017–2018 pyyhimme Roope Siiroisen kanssa pölyä vanhoista suunnitelmista. Katselimme, mitkä ideat ovat jääneet toteuttamatta. Finlaysonin ”pimeä” pääkonttori sai julkisivuvalaistuksen syksyllä 2019, Kai Niinimäki kertoo.
Finlaysonin alueen pääkadun, Itäisen kadun, yllä on valokatto. Sekin saatiin vuonna 2019. Valokatossa on sata pienitehoista lediä.
– Sen säädeltävissä valosävyissä olisi hyödynnettävää, Niinimäki toteaa.
Toteutuksiin lukeutuvat Väinö Linnan aukion videoprojisoinnit. Ideoita on muutenkin. Esimerkiksi Siperia-rakennuksen julkisivuvalaistus kaipaisi uudistamista.
Projio 2022.
Hieno miljöö innostaa
Valotaiteen seurassa ollaan kiitollisia siitä, että he pystyvät toteuttamaan valotaidetta juuri Finlaysonilla. Paikka on kaupungin ydinkeskustassa ja hyvin ihmisten saavutettavissa. Vastaavia mielenkiintoisia entisiä teollisuustiloja on harvassa. Arvokasta on myös kiinteistönomistajan antama tuki hankkeelle.
FLASH4-biennaali esittelee pääosin täysin uutta valotaidetta. Avoin teoshaku päättyi lokakuun puolessa välissä. Ehdotuksia saapui 50. Marraskuussa ratkeaa keiden taiteilijoiden kanssa ryhdytään neuvottelemaan jatkosta. Kokonaisuus perustuu paitsi avoimeen hakuun, myös kutsuttuihin taiteilijoihin.
Biennaali sijoittuu Vanhan tehtaan tiloihin, mukana ovat Terde, Vooninki ja neljännen kerroksen tilat, ehkä ikkunoihinkin tulee jotain ja ainakin hienoon portaikkoon.
Kiertelemme entisissä tehdassaleissa. Valotaiteen seuran Krister Gråhn mittailee saleja ja kaavailee, että tänne tarvitaan kymmeniä metrejä mustaa samettia. Sinne päin sojottavat loisteputkivalaisimet eivät häntä kauhistuta.
Krister Gråhn on vuoden 2024 näyttelyn kuraattori.
Projio 2023.
Projio 2023.
Teemana uusi pimeä
Uuden pimeän teema viittaa globaaliin ympäristökatastrofiin. Hyvin suuri osa valosta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Valosaastetta on mahdottoman paljon.
– Ihminen on irtautunut päivän- ja vuodenkierrosta, valon luonnollisesta kiertokulusta, keinotekoista valoa lisäämällä jo aikoja sitten, Mitä tapahtuu, kun ympäristökatastrofi johtaa uuteen pimeään. On kehitettävä uudet keinot tuottaa valoa, Krister Gråhn pohtii.
– Uudella pimeällä voi viitata myös sisäiseen pimeään. Psyykenlääkkeitä käytetään enemmän kuin koskaan. Mikä voisi olla taiteen merkitys tässä tilanteessa ja miten taiteilijat siihen reagoivat.
Varjot ovat näyttelyteemassa yhtä tärkeitä kuin valot. Valoa tarkastellaan muutenkin monesta näkökulmasta, myös läheltä. Osa teoksista voi olla pieniä, jopa yhden ledin kokoisia. Valo luo mielleyhtymän näyttävään ja suurikokoiseen spektaakkeliin, mutta valotaiteessa yhtä tärkeää on pimeys ja valottomuus – teoksen sisältö voi olla suuri, vaikka itse teos ei valtaisi koko ympäristöä.
Projio 2023.
Projio 2023.
Projio 2023.
Kasvaa ja kehittyy
– Biennaali kasvaa ja kehittyy. Haemme biennaalin tapahtumakokonaisuudelle rahoitusta sekä yhteistyökumppaneita, sillä tarkoitus on toteuttaa myös Miniresidenssi (Pohjoismaiset & Baltian alueen valotaidetapahtumien kuraattoreille suunnattu vierailu), seminaari valotaiteesta kriitikoille -tapahtuma, valotaiteen ammattilaisseminaari sekä työpajoja nuorille ja lapsille. Mahdollisuudet toteuttaa sisällöllisesti jykevä tapahtumakokonaisuus lähes kahdensadan suomalaisen valotaiteen ammattilaisen verkostolla on erittäin hyvä. Rahoitushaut sekä yhteistyökumppanien ja sponsoreiden etsintä on käynnissä, ja lopputulema tietysti määrittää sen, missä laajuudessa tapahtuma voidaan toteuttaa, Virve Leikola kertoo.
Valotaiteen seuralla on myös suomalaisen valotaiteen pankki ja arkisto Best of Light Art in Finland (blaf.fi), jonka sisältöä kuraattorit hanketyökseen kasvattavat.
Pankista valotaiteen seura välittää tapahtumiin, kaupungeille ja kunnille valotaideteoksia. Tämä on arvokasta, sillä monesti teosten näyttökerrat jäävät yhteen ja sitten se on siinä. Taiteilija on kuitenkin saattanut puristaa teosta kuukausikaupalla.
Projio 2023.
Videoteos syyskuu 2023.
– Meidän olennainen palvelumme on valotaideteosten välitystyö BLAF-valotaidepankin kautta. Se on julkinen valotaidekatalogi ja arkisto netissä ja kaikkien katsottavissa. Välitämme myös kasvavassa määrin asiantuntijapuheenvuoroja. Lisäksi meillä on kuratointipalvelu, Virve Leikola listaa.
Hän lisää, että BLAF-pankki on myös suomalaisten valotaiteilijoiden näyteikkuna kansainvälisesti ja edistää näin kansainvälistymistä.
Vuoden 2024 näyttelyn kuraattori Krister Gråhn pyrkii hyödyntämään myös valotaiteen historiaa etsimällä mukaan myös vanhoja teoksia. Museoyhteistyön mahdollisuuksia tutkitaan. Uudessa kontekstissa teos voi näyttää aivan uudelta.
Tämä juttu on kahdeksas osa Tampereen julkista taidetta esittelevästä artikkelisarjasta. Jutun kirjoittaja on saanut tarkoitukseen tukea Journalistisen Kulttuurin edistämissäätiöltä (Jokes).
* *
Kulttuurigaala lähestyy!
Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit kannustaa meitä kotisohvalta käsin Ylen suorassa lähetyksessä perjantaina 24.11.2023!
#kulttuurigaala #kulttuuri
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pääkirjasto Metso on kokonaistaideteos – Pietilöiden upea arkkitehtuuri ja taide täydentävät toisiaan
JULKINEN TAIDE | Kirjastopalvelujohtaja Niina Salmenkangas pitää pääkirjasto Metson upeimpana tilana yläaulaa. Kesken lounaan herää siihen, kuinka upea kattokupoli onkaan.
Isoa, pientä ja siltä väliltä – Ratikan taide on tullut jäädäkseen
JULKINEN TAIDE | Tampereen ratikan taide on monimuotoista. On näyttäviä maamerkkiteoksia ja skaalan toisessa päässä sanataidetta ratikkavaunun ikkunarasterissa.
Pinni47-purkutaidetalossa ei tarvitse siivota jälkiään – melkein kaikki häviää syksyllä
JULKINEN TAIDE | Tampereen keskustassa sijaitsevassa Pinni47-purkutaidetalossa ei ole tavoiteltu museon tai gallerian tunnelmaa. Valkoisia seiniä ei ole yhtään.
Sebastian Schultzin lempiaihe muraaleissa on historia – se selittää, miksi asiat ovat niin kuin ovat
JULKINEN TAIDE | Kuvataiteilija Sebastian Schultzilla on manifesti: nuorilla pitää olla paikkoja, joissa voi harjoitella suuren formaatin teoksia.
