Ville Majamaa on Hercule Poirot. Kuva: Harri Hinkka

Ritva Alpola, teksti

Jännityskirjallisuuden kuningatar Agatha Christie punoi Idän pikajunan mystisen arvoituksen vuonna 1934. Tällä kertaa ei istutakaan perienglantilaisen kartanon salissa tai nuuhkita puutarhan ruusuja, vaan matkataan Istanbulista Pariisiin aikakautensa upeimman junan kyydissä. Matkustajat ovat kansainvälistä väkeä, eikä heillä tunnu olevan mitään tekemistä keskenään. Silti tapahtuu murha.

Tampereen Teatterissa Idän pikajunan arvoituksesta nähdään Ken Ludwigin näyttämösovitus Laura Raatikaisen suomentamana. Ohjaus on Antti Mikkolan. Hercule Poirot’n roolissa on Ville Majamaa.

Muutamat Agatha Christien näytelmät ovat tulleet Majamaalle jo tutuiksi aiemmista oman teatterin esityksistä. Varhaisnuoruudessaan hän on toki lukenut Christien dekkareita, mutta läheisimmäksi Hercule Poirot’ksi hänelle on muodostunut David Suchet’n vuosikymmeniä televisiossa esittämä hahmo. Samoin lienee laita meidän muidenkin. Nyt Ville Majamaan on kuitenkin luotava oma Poirotinsa.

Alkujaan Majamaan piti näytellä Poirotin ystävää, junayhtiön johtajaa, Monsieur Boucia. Sitten, yllättävän peruutuksen vuoksi, Majamaalle tarjottiinkin pääroolia Hercule Poirot’na. Rooliin oli alun perin kiinnitetty Matti Onnismaa.

Harkitsiko Majamaa hetkeäkään roolista kieltäytymistä? Harjoituksethan olivat jo edenneet pitkälle.

Majamaa myöntää hätkähtäneensä tilannetta, koska askel olisi iso ja aikaa ennen ensi-iltaa enää niukalti. Majamaa kuitenkin pitää haasteista, joten tietysti hän otti tehtävän vastaan.Monsieur Boucin rooli siirtyi nyt Kai Vaineelle.

Molemmat herrat ovat olleet siis hiukan takamatkalla muihin näyttelijöihin verrattuna, mutta eivätköhän he ehdi junaan yhtäaikaa kollegoiden kanssa!

David Suchet’n Poirot on monille se tunnetuin.

* *

Agatha Christien teoksissa nousee usein esiin, että ihmiset ja asiat eivät ole sitä miltä näyttävät. Me kaikkihan peitämme itsestämme jotakin, koska se sujuvoittaa kanssakäymistä. Monsieur Poirot’n kaltaiset tarkkavaistoiset ihmiset näkevät kuitenkin tällaisen ”arkipäivän lavastuksen” taakse. Sivusta tapahtumien kulkua seuraava hahmottaa kokonaisuuksia paremmin.

Tuon kippuraviiksisen ja keikarimaisen huolitellusti pukeutuneen belgialaismiehen oma olemus toimii valepuvun tavoin. Ulkopuolisena ulkomaalaisena hänet ja hänen harmaat aivosolunsa helposti sivuutetaan ja hänen habitukselleen hymähdellään. Mestarietsivää asetelma ei haittaa lainkaan, päinvastoin.

– Poirot käyttää hänelle langenutta roolia kilpenään. Sen suojissa hän saa toimia rauhassa, Ville Majamaa kuvailee.

Majamaan mielestä Agatha Christien luoma Poirot ei ole pelkkä huvittava hahmo, vaan lämmin ja sydämellinen ihminen.

– Hän on myös luonnostaan valpas; aina silmät ja korvat auki, vaikkei mitään tutkimusta olisikaan meneillään, Majamaa sanoo.

Yleensä Hercule Poirot’n erikoinen olemus erottuu muista, mutta nyt lumisten maisemien halki kiitävä Idän pikajuna kuljettaa mukanaan varsin kirjavaa ja monikansallista väkeä, joten Poirot sulautuu tavallista paremmin joukkoon. Tämänkertainen rikostapaus on erittäin vaikeasti ratkaistava.

Christien kirjoittama tarina sijoittuu vuoteen 1934, mutta junamatkustajien merkitykselliset elämäntapahtumat kytkeytyvät sitä varhaisempiin aikoihin. Poirot’n on siis tutkittava menneisyyttä. Katsomossa istuja ei näin ollen voi mitenkään päätellä syyllistä, mutta Ville Majamaa tähdentää, että arvoituksellisen junamatkan edetessä näytelmään ehtii rakentua monenlaisia jännitteitä. Siispä seuratkaamme rauhassa tapahtumien kulkua Poirot’n harmaisiin aivosoluihin luottaen sitten, kun teatterinpenkkiin istahdamme ja Idän pikajuna puksuttaa paikalle 1. marraskuuta alkaen.

Viime vuosina valkokankaalla on nähty Kenneth Branaghin Poirot. Kuva: Twentieth Century Fox Film Corporation

* *

Haastattelutuokion aikana pohdimme Ville Majamaan kanssa, miksi Agatha Christie on tehnyt Hercule Poirot’sta sellaisen kuin on. Mahtoiko Christie käyttää Poirotin ”vieraan katsetta” osoittamaan brittien sisäänpäinlämpiävän hienoisen omahyväisyyden ja luokkatietoisuuden? Vai halusiko hän yksinkertaisesti kehittää täysin aiemmasta rikoskirjallisuudesta poikkeavan salapoliisityypin? Ehkä kaikkea tätä.

Kuten sanottu, Idän pikajunan arvoituksessa asetelma on aiemmista, tavanomaisemmista Christie-dekkareista poikkeava. Nyt henkilöt ovat sattumoisin samassa veneessä – tai siis junassa – ja poissa omimmista ympyröistään.

Matkustajien kirjo on moninainen: on hupaisia, outoja, salaperäisiä, jäykkäniskaisia, turhamaisia ja huomionhakuisia hahmoja. Ville Majamaa on sitä mieltä, että kaikille henkilöille löytyy vastineet oikeasta elämästä ja Agatha Christien muistikirjoihinsa kirjaamista havainnoista. Ja sitten on tietysti Hercule Poirot.

Tampereen Teatterin markkinointikoneisto on ilmoituksissaan määritellyt Poirot’n pakkoneuroottiseksi, mutta Ville Majamaa ei anna tämän häiritä oman Poirot’nsa muodostumista. Majamaan tulkinnan mukaan Poirot on yhtä säntillinen ja pikkutarkka niin oman ulkomuotonsa kuin tutkimiensa tapausten suhteen, mutta se on ominaisuus eikä mikään tautiluokiteltava seikka.

Poirot’n itsetuntohan on vankkumaton. Omasta mielestään hän on maailman paras salapoliisi. Ville Majamaan sanoin:

– Poirot rakastaa arvoituksia. Hän myös rakastaa pantata tietojaan, ja ennen kaikkea hän rakastaa kertoa lopuksi, miten kaikki on tapahtunut.

Poirot todella nauttii siitä, että näyttämö on yksin hänen! Tampereen Teatterin tulkintaa toistaiseksi tuntematta, mutta aiempia Idän pikajunan arvoituksen versioita nähneenä minulle on kuitenkin jäänyt mielikuva, että tämä tapaus olisi lopputulemaltaan hieman kaavasta poikkeava. Ikään kuin tämän arvoituksen ratkaiseminen ei helpottaisi Poirot’n mieltä, vaan hänen huolestunut katseensa ennakoisi jo tulevaa.

Ville Majamaan mukaan jo Poirotin teräväkärkiset ja huolellisesti vahatut viikset helpottavat roolihenkilöksi muuntautumista. Majamaa kertoo kuitenkin, että matkallaan Poirot’ksi hän tarvitsee vielä selityksen sille, miksi Poirot on sellainen kuin on: ystävällinen, mutta silti etäinen. Majamaa haluaa tietää, mikä on se kipupiste Poirot’n suojakuoren alla. Kun hän sen ratkaisee, rooli on valmis.

Uskon, että Ville Majamaa löytää vastauksen etsimäänsä ja näyttäytyy katsojille kiinnostavana, uskottavana ja ehjänä Hercule Poirot’na. – On kyllä eräs asia, jolle Majamaa ei voi mitään: Poirot’n pituus on 162 cm ja Majamaan 191 cm.

Idän pikajunan arvoitus Tampereen Teatterissa 1.11.2023–27.4.2024. Esityskalenteriin tästä.

* *

Äänestä meitä!

Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit äänestää meitä 2.11.2023 asti osoitteessa www.kulttuurigaala.fi/yleisoaanestys. 

Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa, jonka Yle TV1 lähettää suorana lähetyksenä 24.11.2023.

#kulttuurigaala #kulttuuri 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua