Kuinka syntyy drag-hahmo? Valtteri Rossin pääsiäisnoita alkoi nostalgiasta ja vahingossa syntyneistä oivalluksista

Valtteri Rossi. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Eli Harju, teksti

Teatteritaiteen opiskelija Valtteri Rossi ei ollut ennen tätä syksyä ajatellut tekevänsä dragia. Laji oli kyllä tuttu katsojan roolista niin RuPaul’s Drag Racesta kuin Mansedragin katsomosta.

Kolmas opintovuosi alkoi elokuussa Identity Cabaret -opintojaksolla. Opiskelijoiden tehtävänä oli luoda itselleen oma esiintyjäpersoona, joka kulkisi rinnalla loppusyksyn huipentuen dragia, standupia ja musikaalikomediaa yhdistävään DMK 2026 -tuotantoon.

Rossilla oli kurssin alussa ajatus, että hän haluaisi esityksensä liittyvän nostalgiaan ja lapsuuden valokuviin, mutta varsinainen esiintyjäpersoona ei ollut selvillä. Improvisaation ja vahingon kautta se lopulta löytyi.

– Meillä oli silent disco -tyylinen improharjoitus, jossa vain jostain syystä laitoin hupparin päähän ikään kuin huiviksi. Siitä syntyi ensin sellainen mummohahmo, joka oli hauska ja kiinnostava, mutta ei vielä varsinaisesti liittynyt siihen, mitä olin tekemässä.

Mummohahmo kulki hetken mukana esityksen rakentamisessa. Yhtenä iltana treenatessa Rossilla oli mukana lapsuuskuviaan, joita hän halusi käyttää osana esitystään. Opiskelukaveri bongasi joukosta kuvan, jossa Rossi on lähdössä virpomaan pääsiäisnoidan asussa. Niin lopulta syntyi @paasiaisnoita69.

– Minulla on yleensä ollut sellainen taipumus, että suunnittelen kauheasti etukäteen. Näyttelijäntyön lehtori Ella Mettänen sanoi jo keväällä, että yritä mennä tähän dragiin sisälle ilman suunnittelemista. Nyt se toteutui aika hauskasti.

LUE MYÖS: DMK 2026 huipentaa Nätyn kolmosvuotisten syksyn – suurena oppilaitosyhteistyönä syntyy ilta dragia ja standupia

* *

Herkkyyttä groteskin kautta

@paasiaisnoita69 pääsi lavalle DMK 2026 -tuotannossa (27.10.2026), jossa nähtiin 12 muutakin teatteritaiteen opiskelijoiden luomaa esiintyjäpersoonaa. Se oli eräänlainen groteski satuhahmo – jokseenkin päinvastainen siihen, että Rossin esityksessä oli paljon herkkyyttä ja henkilökohtaisuutta.

– Vaikka tein esityksen karikatyyrihahmosta käsin, se oli lähellä minua itseäni. Siinä oli lähtökohtana sellainen katkeransuloinen nostalgia, joka tulee omasta queer-nuoren elämästä. Toisaalta on niitä ihania lapsuuskuvia ja hyviä muistoja, mutta sitten esimerkiksi teininä ei saanut sellaista rakkauselämää, jonka heteronormatiiviseen muottiin sopivat henkilöt ehkä saavat helpommin. Se oli tavallaan Identity Cabaret -opintojen koko ajatus, että uskaltaa avata jotain itsestään.

@paasiaisnoita69 ehti tulla syksyn aikana luojalleen tutuksi ja rakkaaksikin hahmoksi. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

* *

Vaikka syksyn opintojen teemana on ollut pitkälti populaari näytteleminen, se ei välttämättä ole Rossin ykkösjuttu tulevaisuudessa. Ehkä eniten häntä kiinnostaa kauhunäytteleminen, mieluiten teatterissa.

– Kauhu on tutumpi muoto näytöllä, mutta on kiinnostavaa, millaisia mahdollisuuksia sillä on teatterissa. Yleisösuhde on siinä tärkeä, täytyy luoda sellainen tunnelma, että mitä tahansa voi tapahtua, Rossi kertoo.

– Tykkään kyllä huumorista ja populaariviihteestäkin, oli hauskaa avata tämä ovi. Jos tulisi niihin liittyvä työmahdollisuus, se kyllä ehdottomasti kiinnostaisi ja tämän syksyn jälkeen tuntuu siltä, että sitä osaa ja uskaltaa tehdä.

Saattaa olla, että @paasiaisnoita69 palaa myös vielä lavoille.

– Kyllä siitä tuli aika rakas. Meillä on esimerkiksi maisteriopinnoissa mahdollisuus tehdä oma esitys, ja olen ajatellut, että se voisi olla jollakin tavalla osa sitä. Siitä kehittyi sellainen herkullinen hahmo, jossa on vielä paljon tutkittavaa.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua