Pauli Lyytinen saa Yrjö-palkinnon. Kuva: Marita Nyrhinen
MUSIIKKI | Andania-elämäntyöpalkinnon sai Dallapé-orkesteri ja nuorelle muusikolle myönnettävän Taimi-palkinnon saksofonisti Oona Mattsson.
Marita Nyrhinen, teksti
Suomen Jazzliitto jakoi Tampere Jazz Happeningin (29.10.–1.11.2026) yhteydessä kotimaisen jazzin tärkeimpiä tunnustuksia suomalaisille tekijöille. Yrjö-palkinnon sai saksofonisti Pauli Lyytinen, Andania-elämäntyöpalkinnon Dallapé-orkesteri ja nuorelle muusikolle myönnettävän Taimi-palkinnon saksofonisti Oona Mattsson.
Tampereen historiallinen Tullikamari avautui mittavan perusparannuksen jälkeen, ja sen ensimmäisenä tapahtumana kuluvana viikonloppuna järjestetään 45. Tampere Jazz Happening. Tunnustuksia jaettiin perjantaisen konserttikokonaisuuden alkajaisiksi.
Luonnon helmassa
Vuodesta 1967 lähtien jaettu Yrjö-palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle suomalaiselle jazzmuusikolle. Pauli Lyytinen on palkintonsa ansainnut. Hän on omaleimainen saksofonisti, multi-instrumentalisti ja säveltäjä, jonka ennakkoluuloton musiikki syntyy ja elää rytmi- ja taidemusiikin kiehtovilla rajapinnoilla. Lyytinen on julkaissut yli 30 albumia ja esiintynyt sadoilla festivaaleilla ja klubeilla. Sooloprojektiensa lisäksi hänet tunnetaan yhtyeistä Pauli Lyytinen Rabbit Hole ja Elifantree sekä saamelaisrunoilija ja -muusikko Niillas Holmbergin kanssa tekemästään yhteistyöstä.
Lyytisen roolia suomalaisen jazzin soittajana Jazzliitto perustelee näin:
”Pauli Lyytinen on neljännesvuosisadan kestäneellä urallaan raivannut kotimaiselle jazzille uusia alueita ja luonut kiinnostavia musiikillisia maailmoja tinkimättömällä rajojen rikkomisellaan. Elektroakustiset sooloprojektit ja työskentely useiden pienkokoonpanojen kanssa ovat rakentaneet musiikillisen perinnön, joka elää ajassa ja on samalla ajaton”, kertoi Jazzliiton hallituksesta koostuneen palkintoraadin jäsen Janne Tarmio.
Lyytinen on palkittu aikaisemminkin. Hänen sooloalbuminsa Lehto/Korpi palkittiin vuoden 2024 Jazz-Emmalla. Niillas Holmbergin kanssa tehty Naarattu laulu oli vuonna 2026 Teosto-palkintoehdokkaana.
Lyytisen saama palkintoteos on kuvataiteilija ja taidegraafikko Mari Hallapuron Metsä ja yö (mezzotinto, 2026). Teos sopii hyvin luontoa kunnioittavalle Lyytiselle, jonka musiikki on vienyt hänet muun muassa kaukaisille soille äänittämään luontoääniä ja soittamaan sananmukaisesti yhdessä laulujoutsenten ja satakielien kanssa.

Yrjö-palkintoteos ”Metsä ja yö”. Kuva: Mari Hallapuro
100 vuotta suomalaista jazzia
Andania-elämäntyöpalkinto on saanut nimensä Andania-laivasta, joka rantautuessaan Helsinkiin kesäkuussa 1926 toi jazzin Suomeen. Tämän palkinnon sai jokseenkin yhtä vanha Dallapé-orkesteri. Vuonna 1925 perustettu Dallapé on Suomen merkittävin ja Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut viihdeorkesteri. Saavutus sinänsä! Orkesterin johdossa on ollut vuodesta 2010 lähtien laulaja ja saksofonisti Juha Hostikka, jonka panoksella bändi on vähintäänkin yhtä hohdokas kuin se oli suurimman suosionsa aikoihin 1930-luvulla.
Jazzliiton hallituksesta koostuvan palkintoraadin perustelut luki palkinnon perustanut ja itsekin saanut Matti Laipio: ”Dallapé on ollut mukana rakentamassa suomalaisen jazz- ja rytmimusiikin historiaa orkesterin alkuajoista lähtien. Dallapén musiikki on tuonut jazzvaikutteet osaksi suomalaista musiikkikulttuuria ja luonut pohjaa myös myöhemmälle kotimaiselle jazz- ja big band -perinteelle. Jazz Suomi 100 -juhlavuonna on erityisen hienoa palkita edelleen toiminnassa oleva orkesteri, jonka oma historia ulottuu yli sadan vuoden taakse”.
Nuoria kykyjä kannustaen
On hienoa, että nuoret nousevat kyvyt ovat saaneet oman palkintonsa nostamaan yleisön tietoisuuteen seuraavan muusikkopolven taitureita. Tämä vuonna nuorelle muusikolle suunnatun Taimi-palkinnon sai saksofonisti Oona Mattsson.
Mattsson on nähty jo monissa yhteyksissä. Pian häntä nähdään entistä useamminkin, sillä palkinto sisältää esiintymismahdollisuuden kolmella kotimaisella jazzfestivaalilla: Pori Jazzissa, Turku Sea Jazzissa ja Jazz-Espassa.
Jazzliiton puheenjohtaja Jari Perkiömäki mainitsee perusteluissa: ”Oona Mattsson on noussut nopeasti Suomen jazztaivaalle perinnetietoisella osaamisellaan ja omalla persoonallisella äänellään. Mattsson esiintyy monipuolisesti erilaisissa kokoonpanoissa big bandeistä New3-trioon”.

Oona Mattsson. Kuva: Lauri Ikävalko
Varjo-Yrjö Jazzkerho -76, Joensuu ry:lle
Muusikoilla on omat palkintonsa. Yle halusi nostaa huomion kohteeksi myös Jazzin taustatyöntekijät ja perusti vuonna 2003 Varjo-Yrjön, jolla huomioidaan suomalaisen jazzkulttuurin tärkeitä taustavoimia, promoottoreita ja organisaatioita.
Vuoden 2026 Varjo-Yrjöllä palkittiin Jazzkerho -76, Joensuu ry. Ylen Jazzradion myöntämän tunnustuksen vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Jari Lappalainen. Ylen jazztoimituksen perustelut yleisölle lukenut Jari Perkiömäki sanoi: ”50-vuotisjuhliaan viettävä Jazzkerho -76 on edistänyt jazzmusiikkia ja toiminut jazzmuusikoiden sekä jazzinharrastajien yhteiselimenä Pohjois-Karjalassa jo puolen vuosisadan ajan. Konserttien lisäksi yhdistyksen toimintaan ovat kuuluneet muun muassa Koli Jazz -festivaali sekä jazzkulttuuria esittelevät ’soivat luennot’”.

Joensuun Jazzkerho -76:n entinen puheenjohtaja Jussi Sierla (vas.), nykyinen puheenjohtaja Jari Lappalainen sekä perustajajäsen Jari Hytti. Kuva: Marita Nyrhinen
Seremonioiden jälkeen saatiin kuulla tuoreen Yrjö-palkinnon voittajan soittoa. Lyytinen esitteli samalla uuden kokoonpanonsa Pauli Lyytinen & Markku Ounaskari Duon, jonka minikonsertti avasi perjantain Tullikamarin Pakkahuoneen jazzfestivaalin pääkonserttien sarjan. Tilaisuus sekä Pauli Lyytisen ja Markku Ounaskarin konsertti olivat osa Jazz Suomi 100 -juhlavuoden, Suomen Jazzliiton Valtakunnallisten Jazzpäivien sekä Tampere Jazz Happeningin ohjelmistoa.
Kaikki Yrjö-, Andania- ja Taimi-palkintojen saajat täällä. Kaikki Varjo-Yrjö-palkitut täällä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pikku-Matista incel-miehiin: tarkastelussa vanhojen lastenlaulujen sanat
KOLUMNI | Pekka Henttonen tutkii vanhojen lastenlaulujen sanoituksia. Kirjoitusajankohta voi näkyä ihanteellisuutena, ehkä myös vanhentuneina asenteina.
Luottokitaristi Ari ”Kankku” Kankaanpää nousee varjoista valokehään – ”Biisi on ilmaisua, joka kertoo tarinan”
HENKILÖ | Soittaja, tässä tapauksessa kitaristi, jää bändissä usein valokeilasta varjoon, sivumpaan. Jari Korkki on tehnyt toisin kirjassaan Luottokitaristi.
Naisen ääni -pienoisooppera juhlistaa 80-vuotiasta Tampereen Oopperaa ja 120-vuotiasta naisten äänioikeutta
OOPPERA | Koskipuistossa kantaesityksensä saavan Naisen ääni -pienoisoopperan on säveltänyt Minna Leinonen ja sen libretto on Marika Vapaavuoren käsialaa.
Topi Lehtipuu ja Jussi Lehtipuu saapuvat Tampereen Kamarimusiikkiseuran orkesterin solisteiksi
KONSERTTI | Tampereen Kamarimusiikkiseura täyttää 80 vuotta ja juhlii sitä Kulkevat tarinat -konsertilla Tampere-talossa.




