Kuvat: Timo Nurila
FESTIVAALI | Pienen kylän suuri juhla alkoi maanantaina, kun Kaustisen kansanmusiikkijuhlat polkaistiin käyntiin jo 58. kerran. Tämän vuoden teemana on siirtolaisuus ja kulttuurien liike.
Timo Nurila, teksti ja kuvat
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat eli Kaustinen Folk Music Festival (7.–13.7.2025) on Pohjoismaiden suurin ja Euroopan merkittävimpiin kuuluva kansanmusiikkifestivaali. Heti festivaalin avajaispäivänä maanantaina 4 300 asukkaan Kaustinen täyttyi musiikista, kansantanssista ja iloisesta festivaaliväestä.
Avajaispuheessaan Pro Kaustisen puheenjohtaja Ira Järvelä lausui kauniisti, että Kaustisella perinteitä ei ainoastaan säilytetä museoissa, vaan ne lauletaan ja tanssitaan eläväksi.
Festivaalialueella tunnelma oli tiivis, mutta selvästi riemukas. Vaikka sää oli kolea ja harmaa, ihmiset olivat löytäneet kansanmusiikin luokse.
Tapahtuma vetää vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä. Festivaalialueella on yli 30 esiintymispaikkaa, satoja kokoonpanoja ja soittoa käytännössä tauotta. Juhlan perinteet on tiukasti nivottu paikalliseen pelimannimusiikkiin, mutta sekaan mahtuu myös nykykansanmusiikkia ja maailmanmusiikin trendejä.

Yleisö löysi hienosti festivaalille koleasta säästä huolimatta.
Soitto kuuluu torilta peltojen laidoille, ja musiikki jatkuu pikkutunneille saakka. Välillä virallisilla lavoilla, välillä epämuodollisissa jamisessioissa. Myös lapset ja perheet on huomioitu ohjelmassa, ja lastenteltta tarjoaa omaa festivaalitunnelmaa perheen pienimmille.
Avajaispäivänä mieleen jäi erityisesti sympaattinen kansantanssiryhmä K’eiku, joka on Lappeenrannan nuorisoseura Rajan Nuorten aikuisryhmä. Ryhmä huokui tanssin ja yhdessä tekemisen iloa, ja juuri se tekee kansantanssin katsomisesta niin valloittavaa.

Sympaattinen kansantanssiryhmä K’eiku ilahdutti avajaispäivänä.
Toinen vahvan vaikutuksen tehnyt esiintyjä oli paikallinen ryhmä Ottoset, joka on yksi Kaustisen Nuorisoseuran yhdestätoista kansantanssiryhmästä. Ryhmän ohjaaja ja koreografi Miia Timonen johdattaa porukan kohti uusia ilmaisumuotoja. Säestyksestä vastaa Sampo ja Vuokko Korvan johdolla musiikkiyhtye Häly.
Kansantanssissa viehättää sen tietynlainen yksinkertaisuus. Liikkeet eivät tavoittele akrobatiaa tai ylilyövää näyttävyyttä, vaan ne puhuttelevat rytmillä, yhteydellä ja perinteen tunteella. Erityisesti perinteinen pelimannimusiikki resonoi vahvasti. Siinä on jotain maanläheistä ja ajattoman inhimillistä. Sävelkulut ja poljento eivät ole monimutkaisia, mutta ne tuntuvat jossain syvällä.
Festivaali jatkuu sunnuntaihin 13. heinäkuuta saakka. Edessä on monille vielä lukemattomia säveliä, uusia kohtaamisia ja kesäisiä muistoja. Yksi viikonlopun vetonauloista on lauantaina esiintyvä Pehmoaino, jonka herkkä pop yhdistää uutta ja vanhaa tunnelmaa.
LUE MYÖS: Kulttuuritoimituksen Mikko Vattulaisen kuvareportaasi vuoden 2023 festivaalilta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Päivä Pensselitehtaassa – näin saadaan punk ja hardcore soimaan Porvoon syysillassa
TAPAHTUMAPAIKKA | Porvoon Pensselitehdas on ainutlaatuinen kulttuurielämän moniottelija, jossa kulttuurin eri alojen ammattilaiset ja harrastajat kohtaavat.
Strum 101:n musiikki on laaja sekoitus punkin tyylilajeja – tärkeintä on kuitenkin kuulostaa itseltään
MUSIIKKI | Laulaja-kitaristi Eemil Ylhäinen kertoo porvoolaisyhtyeen taustoista, vaikutteista, livesetistä, tulevasta albumista, sekä uudesta Backbeat Cult -levy-yhtiöstä.
”Musiikin tekeminen on minulle elämäntapa” – Laura Moisio julkaisee kuudennen soololevynsä ja lähtee kiertueelle
HENKILÖ | Laura Moisio julkaisee uuden soololevyn syyskuun lopussa. Näissä merkeissä hän lähtee yhtyeineen seitsemän keikan kiertueelle lokakuun ensimmäisenä päivänä.
Etelä-Kalifornian nelikymppinen punklegenda Social Distortion on yhä voimissaan ja ajankohtainen
MUSIIKKI | Yrjö Lehtonen matkusti Osloon todistamaan Social Distortionin Euroopan-kiertueen ensimmäistä konserttia.




