Kuvat: Timo Nurila
FESTIVAALI | Pienen kylän suuri juhla alkoi maanantaina, kun Kaustisen kansanmusiikkijuhlat polkaistiin käyntiin jo 58. kerran. Tämän vuoden teemana on siirtolaisuus ja kulttuurien liike.
Timo Nurila, teksti ja kuvat
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat eli Kaustinen Folk Music Festival (7.–13.7.2025) on Pohjoismaiden suurin ja Euroopan merkittävimpiin kuuluva kansanmusiikkifestivaali. Heti festivaalin avajaispäivänä maanantaina 4 300 asukkaan Kaustinen täyttyi musiikista, kansantanssista ja iloisesta festivaaliväestä.
Avajaispuheessaan Pro Kaustisen puheenjohtaja Ira Järvelä lausui kauniisti, että Kaustisella perinteitä ei ainoastaan säilytetä museoissa, vaan ne lauletaan ja tanssitaan eläväksi.
Festivaalialueella tunnelma oli tiivis, mutta selvästi riemukas. Vaikka sää oli kolea ja harmaa, ihmiset olivat löytäneet kansanmusiikin luokse.
Tapahtuma vetää vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä. Festivaalialueella on yli 30 esiintymispaikkaa, satoja kokoonpanoja ja soittoa käytännössä tauotta. Juhlan perinteet on tiukasti nivottu paikalliseen pelimannimusiikkiin, mutta sekaan mahtuu myös nykykansanmusiikkia ja maailmanmusiikin trendejä.
Yleisö löysi hienosti festivaalille koleasta säästä huolimatta.
Soitto kuuluu torilta peltojen laidoille, ja musiikki jatkuu pikkutunneille saakka. Välillä virallisilla lavoilla, välillä epämuodollisissa jamisessioissa. Myös lapset ja perheet on huomioitu ohjelmassa, ja lastenteltta tarjoaa omaa festivaalitunnelmaa perheen pienimmille.
Avajaispäivänä mieleen jäi erityisesti sympaattinen kansantanssiryhmä K’eiku, joka on Lappeenrannan nuorisoseura Rajan Nuorten aikuisryhmä. Ryhmä huokui tanssin ja yhdessä tekemisen iloa, ja juuri se tekee kansantanssin katsomisesta niin valloittavaa.
Sympaattinen kansantanssiryhmä K’eiku ilahdutti avajaispäivänä.
Toinen vahvan vaikutuksen tehnyt esiintyjä oli paikallinen ryhmä Ottoset, joka on yksi Kaustisen Nuorisoseuran yhdestätoista kansantanssiryhmästä. Ryhmän ohjaaja ja koreografi Miia Timonen johdattaa porukan kohti uusia ilmaisumuotoja. Säestyksestä vastaa Sampo ja Vuokko Korvan johdolla musiikkiyhtye Häly.
Kansantanssissa viehättää sen tietynlainen yksinkertaisuus. Liikkeet eivät tavoittele akrobatiaa tai ylilyövää näyttävyyttä, vaan ne puhuttelevat rytmillä, yhteydellä ja perinteen tunteella. Erityisesti perinteinen pelimannimusiikki resonoi vahvasti. Siinä on jotain maanläheistä ja ajattoman inhimillistä. Sävelkulut ja poljento eivät ole monimutkaisia, mutta ne tuntuvat jossain syvällä.
Festivaali jatkuu sunnuntaihin 13. heinäkuuta saakka. Edessä on monille vielä lukemattomia säveliä, uusia kohtaamisia ja kesäisiä muistoja. Yksi viikonlopun vetonauloista on lauantaina esiintyvä Pehmoaino, jonka herkkä pop yhdistää uutta ja vanhaa tunnelmaa.
LUE MYÖS: Kulttuuritoimituksen Mikko Vattulaisen kuvareportaasi vuoden 2023 festivaalilta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tampere Filharmonian syksyssä on laulun hurmaa – Oopperagaala huipennuksena
MUSIIKKI | Tampere Filharmonian ja Tampere-talon syyskauden ohjelmisto tuo esiin laulun ja ihmisäänen ulottuvuuksia yhdistettynä orkesterin tuottamaan musiikkiin.
Tule laulamaan näitä kappaleita haitarikaraokeen, kun Finlayson Soi Metsossa keskiviikkona 27.5.!
TAPAHTUMA | Kulttuuritoimituksen kesäkuussa järjestettävä kaupunkifestivaali Finlayson Soi – Kaustisen etkot ottaa toisen varaslähtönsä Metsossa, nyt haitarin säestämänä.
Finlayson Soi kolme kertaa ennakkoon Metsossa – seuraava tilaisuus 27.5.
TAPAHTUMA | Maksuton kaupunkifestivaali Finlayson Soi – Kaustisen etkot tuo kesäkuussa Tampereen Finlaysonin alueelle valtavan määrän soittoa, laulua ja tanssia.
Väliaikaklippi Euroviisuissa paljasti kilpailun poliittisen luonteen, ja siksi pää puskassa on huono taktiikka
KOLUMNI | Suomea edustavien Pete Parkkosen ja Linda Lampeniuksen Liekinheitin on ennakkosuosikki, mutta viisuvoittajaa tärkeämpää olisi käydä rehellinen keskustelu Israelin asemasta kilpailussa.