Kuva: Susanna Lyly
KOLUMNI | ”Kun Erika liekehtii, eläin meissä herää. Vaappuvan Unionin äärimmäiseltä itärajalta pesee nyt pelotetta viimeisen päälle”, Anne Välinoro kirjoittaa. Kolumnin lopusta löydät koosteen Susanna Lylyn otoksia UMK-finaalista.
Onko Baseliin lähtevä viisutuote suomalaisen naisen rinnat, Erika Vikmanin ääni vai Roosbergin pariskunnan oivallus soundista?
Varmaan kaikkea tätä. Erika kolaa ainakin saksalaisten äänet, onhan kyse sentään Eeeeeerikasta, saksalaisesta marssilaulusta ja raudanlujasta Ich komme -kiidosta kuin Euroopan hiili-ja teräsunionin syntyparkaisusta.
Maassa on 84 miljoonaa asukasta. 50 miljoonaa heistä voisi äänestää Erikaa.
Reeperbahn, kyseenalainen 1930-luku ja Rammsteinin jättimikrofonin muunnelma lavan yllä on kiehtova yhdistelmä.
Ei vaan. Erika on hyvä lajissaan, rohkea, taitava ihminen. Pidän.
Vaappuvan Unionin äärimmäiseltä itärajalta pesee nyt pelotetta viimeisen päälle.
Teitä vastassa on vaarallinen rinta. Ma.
Mammaalit!
Kun muualla riisuttiin, Suomi senkun varustautui.
Tässä se on. Salainen aseemme.
Nato pystyy seuraamaan vain suu auki vieressä.
* *
Erika Vikman tarttuu mikkiin. Kuva: Susanna Lyly
Popmusiikkia on aina kyllästetty erotiikalla, kuten Erika itse muistuttaa.
Muistakaa Elvis The Pelvis, Tom Jonesille lennätetyt pikkuhousut ja Dolly Partonin boobsit.
Nyt Erika Vikman tekee ruumiista kultin, kehottaa nauttimaan omasta kehostaan ja käyttää työkalunaan omaa mielettömän hyvinmuodostunutta varttaan.
Antaa palaa. Euroviisuissa kyse on viihteestä, ei oppitunnista tai moraalipohdinnoista.
Eläimillä ei ole moraalia. Kun Erika liekehtii, eläin meissä herää.
Ja savon murteella on ennenkin tehty historiaa.
Hei vuan pilvien piälle, Spede, Tepon Juakko ja Pakarisen Esa!
* *
Ella Bine eli Goldielocks. Kuva: Susanna Lyly
Olisin mielelläni lähettänyt Baseliin myös Goldielocksin.
Ella Bine, Joensuun Mäntynen. on symppis kuin mikä, taitava ja taiteessaan kunnianhimoinen.
Joensuussa syötetään ilmeisesti jo päiväkoti-ikäisille kahdeksasosanuotteja ja kohotahteja,
vesijohtoveden sointukiertopitoisuudesta puhumattakaan.
Made Of -biisi on kansainvälistä tasoa ja nousee keväällä varmasti myös Euroopan soittolistoille.
Uskon myös Viiviin. Hänen huumorintajunsa yhtyneenä toimintatarmoon ja henkilökohtaiseen sanomaan ihmisarvosta luo uudenlaista tähteyttä. Balladi Aina on ihanne ja tottakin parisuhteessa.
Nelli Matulan äänellä on takuuvarma menekki musikaalilavoilla ja Hitaammin hautaan rimmaa monessa mielessä.
Neea Riverin energinen discoslotti Nightmares on vain yksi työnäyte monipuolisen säveltäjä-solistin kyvyistä.
Mieletöntä naisvoimaa!
Ja Costee. Replikoinnissa on kyllä parantamisen varaa, mutta Sekaisin sanoittaa kaverin puolesta parikymppisen mielenmaisemaa kurkkua kuristavasti.
Biisi on tehty vertaistueksi, mutta äiti-ihmistä tämä kipale kosketti eniten.
* *
No, miten Erikan käy kellon lailla käyvässä maassa 13.–17.5.2025?
Hyvin. Hän saa satoja tuhansia faneja lisää ja mielikuva suomalaisesta naisesta laajenee.
Siuron lateksitaiteilija Tiina Rikalan sähköposti räjähtää ja pukusuunnittelija Teemu Muurimäki, tuo mies Käärijänkin hihojen takana, saa vastailla ihan uudenlaisiin kysymyksiin.
Luvassa on hauska kevät.
Anne Välinoro, teksti
* *
Tunnelmia UMK25-finaalista
Kuvat Susanna Lyly
Henri Piispanen esiintyi Windows95manin kanssa UMK25-finaalin alkajaisiksi
Costee.
Viivi.
Neea River.
Nelli Matula.
Erika Vikman.
Ella Bine eli Goldielocks.
Myös viulisti Linda Lampenius esiintyi UMK-finaalissa.
Väriloistoa Nokia Arenassa.
Yleisö eli mukana Uuden Musiikin Kilpailun finaalissa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Meiltä uhkaa tekoälyhuumassa näivettyä liikaa arvokasta ennen kuin tajuamme inhimillisyyden arvon
KOLUMNI | Janne Ahosen näköisen hahmon tähdittämästä tekoälyleffasta voi tulla kiinnostava, mutta ontto siitä katsomiskokemuksesta tulee, Pasi Huttunen kirjoittaa kolumnissaan.
Tarvitsemme uutisia, mutta uutistulva on joskus liikaa
KOLUMNI | Reaaliaikainen uutisten ja tapahtumien seuraaminen vaikuttaa myös ihmisten aikakäsitykseen, Marjatta Honkasalo kirjoittaa kolumnissaan.
Hybridivaikuttamisen varjossa – ”Median kuluttajalla on vähän välineitä mediavyöryn hallitsemiseen”
KOLUMNI | ”Erilaiset narratiivit etsivät sijaa ihmisen tajunnassa, vaikka hänen tulisi itse saada luoda oma käsityksensä, narratiivinsa”, Jari Paavonheimo kirjoittaa.
Suomen myydyin lastenkirja, ihminen ja muunlajiset
KOLUMNI | Keitä olivat Niku, Lumikki, Vellamo ja Heppuli? Kuka osti Goljatti-kissan ja mistä? Kuka oli ”talonvahti paras”? Entä mihin kotieläimeen Suomen myydyin lastenkirja loppuu?