Maija Kauhanen. Kuva: Susanna Salokannel
FOLKLANDIA | Matti Inkisen biisiin voi tiivistää Suomen suurimman folklore-talvitapahtuman eli Folklandia-risteilyn teeman.
Maarit Saarelainen
Loppuunmyyty kansanmusiikin ja kansantanssifestivaali Folklandia-risteily Turku–Kapellskär–Turku järjestettiin 27. kerran 12.–13. tammikuuta. Suomen Nuorisoseurojen ja 46 taustajärjestäjän yhteistyössä tuottama ja toteuttama tapahtuma kokosi viikonloppuna Baltic Princess -alukselle 2 000 henkeä.
Ennätyksellisen suuren 105 artistin esiintyjäkattauksen pääosassa festivaalilla ovat tietysti musiikki, tanssi ja laulu. Lisämausteina risteilyllä ovat olemassaolon sietämätön riemu, hetken irtiotto arjesta, ihmisten hymyilevät kasvot ja yhteisöllisyyden kokemus. Jos kulkee silmät ja korvat auki virallisten lavojen ohi, löytyy myös käytäväpirskeitä ja salaisia hyttijameja.
– Folklandialta ei vaan voi olla poissa – ainutlaatuinen tunnelma vetää takaisin vuosi toisensa jälkeen, tiivistää toimialajohtaja Jukka Heinämäki yleisöltä saamansa palautteen festivaalin jälkeen.
* *
Eläköön Folk!
Eläköön Folk! -gaalassa (12.1.2024) jaettiin alan merkittävimmät tunnustukset maamme kansanmusiikin, kansantanssin ja folkloren tekijöille ja toimijoille.
Vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen sai Rauno Nieminen.
– Jos ei ymmärrä historiaa, ei voi ymmärtää tulevaisuutta, Nieminen totesi kiitospuheessaan.
Hänen vuosikymmeniä jatkunut elvytystyönsä kansansoitinten parissa (jouhikko, kantele ja kansanomaiset puhaltimet) on ainutlaatuista. Nieminen on ansioitunut paitsi kansansoitinten kehittäjänä ja rakentajana, myös tutkijana ja muusikkona.
Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen sai tänä vuonna etnopop-artisti Vilma Jään Kosto-albumi.
Jää yhdistää traumaa ja selviytymistä käsittelevällä debyyttialbumillaan kansanperinnettä popmusiikkiin. Hän on perinnetietoinen artisti, joka nostaa kansanperinnettä esiin monilla eri tasoilla.
Vuoden Wäinö -ja Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen myönsivät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) ja Kansanmusiikkiliitto.
Vuoden tanssiteko -palkinnon sai ansaitusti Käärmeenpääntallaajat-näyttämöteos, jonka yhteistuotanto yhdisti alan ammattilaiset eli Tanssiteatteri Tsuumin, Folk Extremen, Espoon kaupunginteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin sekä Tampereen Yhteiskoulun lukiom ja Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelijat. Tunnustuksen myönsi Suomen Nuorisoseurat.
Lue Kulttuuritoimituksen Marja Mustakallion arvio Vilma Jään albumista täältä. Lue Kulttuuritoimituksen Petra Stoltin arvio Käärmeenpääntallaajat-esityksestä täältä. Kaikki Eläköön folk! -gaalan palkitut näet tästä linkistä.
* *
Kello 12 yöllä ja kello 12 päivällä
Että voi sanoa uineensa sisään Folklandialle, on koettava ainakin kaksi yhteisöllistä tärppiä: yöllä klo 12 legendaarinen Petri Kauppisen vetämä Yökatrilli ja päivällä klo 12 jännittetävät Tikkuristin SM-kilpailut. Molemmat ovat yleisölle avoimia.
Yökatrilliin riittää into ja kävelytaito. Tikkuristikisaa varten suosittelen etukäteisharjoittelua, etenkin, jos aikoo peitota kolme viime vuotta kisan voittaneen kirkkonummelaisen Jessica Westerholmin, joka on hyytävän taitava ja nopea. Westerholm voitti siis tänäkin vuonna, toiseksi tikutti Samu Laaksonen ja kolmannen sijan sai viime vuoden pronssimitalisti Benjamin Blomberg.
* *
Harmonikkataiturin ja viulutähden superduo
Yksi kiinnostavimmista Folklandian esiintyjäkokoonpanoista on suomalaisen harmonikkataiturin Johanna Juholan ja ruotsalaisen viulutähden Lena Jonssonin superduo. He sekoittavat molempien maiden kansanmusiikista ja omista sävellyksistään improvisoidun kokonaisuuden. Molemmilla on pitkä kansainvälinen ura solisteina ja säveltäjinä. Duossa yhdistyy luovuus ja leikkimielisyys.
Muusikot tapasivat Tanskassa, ja kiinnostus toisen musiikkiin virisi. Kun Lena sai kutsun Irlantiin musiikkifestivaalille, hän pyysi Johannan mukaan, ja siitä alkoi yhteistyö. Heidän persoonallinen tyylinsä kiinnostaa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Yhteisiä keikkoja on ollut Irlannin lisäksi Italiassa.
* *
Miten erilaiset tyylinne ja henkilökohtaiset intohimonne kohtaavat musiikissa?
Lena Jonsson: – Sekä minulla että Johannalla on molemmilla oma yksilöllinen soundimme ja tyylimme, molempien soitossa kuuluu vahva persoonallisuus. Yhdessä soittaessa tyylit eivät kuitenkaan riitele keskenään vaan persoonallisuudet ja tyylit kohtaavat ja punoutuvat yhteen vaikuttavalla ja kiinnostavalla tavalla.
Johanna Juhola: – Minä ajattelen asiaa melodioiden ja harmonioiden kautta. Kun Lena tuo minulle melodioita, jotka ovat yllättäviä, ja mietin mitä tässä tapahtuu, ja minä taas tuon joitain harmonioita, joista Lena miettii samaa. On erittäin luontevaa soittaa yhdessä, mutta kuten Lena sanoi, on kiinnostavaa kokea mitä tapahtuu, kun nyt musiikissa onkin enemmän tahteja. Sen ymmärtäminen ja oppiminen tekevät hänen musiikistaan myös minun musiikkiani. On hauskaa kuinka pääsemme sisään toistemme maailmoihin. Hänen maailmansa eroaa hyvin paljon omasta maailmastani.
Jonsson: – Lähestyn asiaa tekemällä sointuja ja sovituksia hänen melodioihinsa. On myös hienoa, kun olen säveltänyt jotain uutta ja hän kuulee siinä jotain muuta, ja viulu muistuttaa häntä jostakin. Se on kommunikaatiota ja dialogia toistemme kanssa. Saamme myös impulsseja toisen tekemisestä ja inspiroidumme siitä.
Juhola: – Näissä instrumenteissa on myös se ihana asia, että ne ovat molemmat kiinteä-äänisiä, joten ne ovat tasavertaisia melodioiden, harmonioiden ja toisten äänien suhteen. Voimme helposti vaihdella kumpi soittaa melodiaa ja kumpi johtaa soittamista. Puhuimme juuri tänään, että joidenkin improvisoitujen kohtien ohella, kirjoitan hyvin tarkasti sovituksia ja pohdin voiko juuri kyseinen nuotti olla tässä paikassa. Lena taas improvisoi harmonioita ja soittaa vaihtoehtoista melodiaa tai toista ääntä viululla vain kuuntelemalla alkuperäistä melodiaa.
Johanna Juhola Tampereen Telakalla 18.1.2024. Katso duon videota Youtubessa.
* *
Duon haastattelun jälkeen mieleen tulee toive, että Folklandian esiintyjäkattauksessa nähtäisiin enemmän naisartisteja. Taitoa, tunnetta ja innovatiivisuutta kyllä löytyy roppakaupalla.
Palataan takaisin tanssiin ja lauluun.
”Älä sinä huoli
tyttö nuori
paljonkos kyyneleet
hyödyttääEivät ne surut suremalla lopu,
on tanssi ja laulu tärkeämpää”(Matti Inkinen / Sig: Älä sinä huoli, 1983)
Satamaan saavuttaessa tulee jo tuttu autuas kaipuu kohti seuraavaa Folklandian vuorokauden mittaista sykettä.
Folkandia seuraavan kerran 10.–11.1.2025. Lue Marita Salosen ja Mikko Vattulaisen reportaasi Folklandia-risteilystä täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Yli puolet elämästä Tampereella – Pauli Hanhiniemi tiesi tullessaan, että tänne kannattaa jäädä
HENKILÖ | Vastikään 60 vuotta täyttänyt Pauli Hanhiniemi on asunut elämästään yli puolet Tampereella. Millainen on hänen Tampereensa, missä on hyvä asua, missä keikkailla, se selviää nyt.
Tampereen Vanhan kirkon Varjosta valoon -konsertti tukee väkivallan vastaista työtä
KONSERTTI | Muun muassa Hot Heros -yhtyeestä tunnetun saksofonisti Sami Sippolan organisoima tukikonsertti järjestetään Keskustorin Vanhassa kirkossa keskiviikkona 30. lokakuuta.
Kahil El’Zabarin ensemble palaa Jazz Happeningiin 42 vuoden jälkeen: ”Tampereella on minulle erityinen merkitys”
MUSIIKKI | Perkussionisti, säveltäjä Kahil El’Zabar tuo yhtyeensä Tampere Jazz Happeningiin 50-vuotisjuhlakiertueellaan. Maestro muistaa nuoruutensa jännittävät ajat Suomessa.
Selma Savolaisen marraskuussa kantaesityksensä saava Flustra käsittelee merta ja meren jatkuvaa liikettä
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | Uteliaisuus musiikin kuuntelua kohtaan ja tarve ymmärtää sitä on ollut mukana Selma Savolaisen elämässä pienestä pitäen.