Stefanie Tuurna. Kuva: Mikko Saari
PALKINNOT | Lastenkirjainstituutin Punni-palkinnon voitti Stefanie Tuurnan säeromaani Maamaa.
Lastenkirjainstituutin vuoden 2026 Punni-palkinnon voitti Stefanie Tuurnan Maamaa (Otava, 2025). Säeromaanin muotoon kirjoitettu nuortenkirja kertoo lukioikäisestä Akirasta, jonka itseilmaisua rajoittaa änkytys. Pitkien pyörälenkkiensä aikana Akira nauhoittaa puhettaan. Änkytys esitetään kirjan säkeissä taidokkaasti. Teos on ilmestynyt myös ruotsiksi Kaj Korkea-ahon käännöksenä.
Raadin mielestä Maamaa on kieltä ja ilmaisua uudistava, koskettava ja ajatuksia herättävä teos monen ikäisille lukijoille. Kirjassa on vakavia ja tärkeitä teemoja, kuten kiusaaminen ja yksinäisyys, vaikea perhetilanne ja eläminen kahden kulttuurin välissä. Palkintoraati kiinnitti huomiota erityisesti kirjan omalakiseen ja uutta luovaan tapaan käyttää kieltä. Teos on sekä ansiokas esikoisteos että rohkea avaus lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.
2 000 euron arvoinen palkinto jaetaan lasten- tai nuortenkirjan tekijälle esikoisteoksesta tai rohkeasta avauksesta lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Palkinnosta kilpaili tänä vuonna reilut kuusikymmentä teosta.
Kirsi Kunnaksen Punni-sadusta nimensä saanutta palkintoa on jaettu vuodesta 2017 alkaen. Palkinnon myöntää Lastenkirjainstituutti, joka on valtakunnallinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä lastenkirjataiteen edistämis- ja tiedotuskeskus ja erikoiskirjasto. Palkinnon raadissa on mukana Lastenkirjainstituutin väkeä, nuorisojäsen ja vaihtelevia asiantuntijajäseniä. Tänä vuonna palkintoraadissa olivat mukana asiantuntijajäseninä kuvittaja Meria Palin ja esiopetuksen opettaja Kirsi Rehunen. Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistyksen edustajana oli Venla Roivainen ja nuorisojäsenenä Sara Järvinen. Puheenjohtajana toimi Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen.
Lue Marjatta Honkasalon Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio Maamaa-teoksesta täältä. Lisätietoa Punni-palkinnosta löytyy Lastenkirjainstituutin sivuilta.
* *
Lastenkirjainstituutin tiloissa Tampereella (Puutarhakatu 11 A) on parhaillaan esillä Kirjakori-näyttely, johon on koottu lähes kaikki vuonna 2025 suomeksi ilmestyneet lasten- ja nuortenkirjat. Näyttelyyn voi tutustua 27.5.2026 asti kirjaston aukioloaikoina.
Näyttelyssä on esillä 1 403 lasten- ja nuortenkirjaa vuodelta 2025. Määrä on kasvanut viime vuodesta noin sadalla kirjalla. Kotimaisten kirjojen osuus oli 54 %, eli kotimainen lasten- ja nuortenkirjallisuus voi hyvin. Käännetyistä kirjoista peräti 75 % on käännetty englannista. Lastenkirjojen määrä (sisältäen lastenromaanit, sadut ja kertomuskokoelmat) on entisestään kasvussa. Tilastoja on kerätty vuodesta 2001 ja ennätys ylitettiin tänäkin vuonna: lastenkirjoja ilmestyi yhteensä 382.
Siinä missä vuoden 2024 tarjonnasta nousi esiin yhdeksännen luokan käyminen ja peruskoulun päättymiseen liittyvät pohdinnat, vuoden 2025 kirjojen teemoissa käsitellään toisen asteen koulutusta, erityisesti lukiota. Yhteiskuntaluokka, työ ja raha ovat nuortenkirjoissa vahvoja teemoja. Luokkaeroja käsitellään havainnoimalla eroja nuorten elämäntavoissa. Lastenkirjoissa käsitellään paljon pelkoja, melua ja surua. Ääniherkkyys esiintyy monissa kirjoissa. Isovanhempien merkitys on suuri lasten ja nuorten elämässä, mutta isovanhempien sairastuminen näkyy kirjoissa yhtenä lasten huolten ja surujen aiheena. Kiusaamista ja väkivaltaa käsitellään lasten- ja nuortenromaaneissa paljon.
Kirjakori-tilastoista löytyy lisätietoa Lastenkirjainstituutin sivuilta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Välitilan ihmisiä – kaunokirjailijat köyhyyden ja eriarvoisuuden äärellä
KOLUMNI | 2020-luvun edetessä yhä useammat kirjailijat ovat tarttuneet eriarvoisuuteen, köyhyyteen ja huono-osaisuuteen. Niin myös Anu Kolmonen romaanissaan Paperijumalat.
Lukupäiväkirja 2026: osa 6 – Hienoja romaaneja lapsille ja aikuisille
KIRJALLISUUS | Mikko Saari on viettänyt välitilaa kevään ja kesän kirjasesonkien välissä, mutta löysi silti runsaasti luettavaa.
Metsänomistajat on saatu hakkaamaan metsiään kuitupuuna omaksi tappiokseen, Teemu Kaskinen sanoo
HENKILÖ | Mitä liikkuu metsäherran päässä? Kirjailija Teemu Kaskinen teki suomalaisen metsäntutkimuksen poikkileikkauksen reilut 700-sivuiseen Yö ja usva -romaaniin.
Tuomas Hoppu nousi satulaan ja aihe vei mennessään – Tampereen Ratsastusseura sai 100-vuotishistoriikin
KIRJAT | Tampereen Ratsastusseura on vaikuttanut Tampereen kaupunkikuvassa sadan vuoden ajan. Seura juhli taivaltaan Raatihuoneella ja Hotelli Tammerissa runsaasti kuvitetulla historiikilla.