Kuvat: Anni Kanniainen
NÄYTTELY | Työlaitoksia käsittelevän Rikoksetta rangaistut -kirjan ja -näyttelyn julkistustilaisuutta vietettiin Työväenmuseo Werstaalla. Historiantutkija Katariina Parhi ja kuvaaja Vesa Ranta haluavat nostaa esille työlaitosten historian moninaisuuden.
Anni Kanniainen, teksti
Tampereen Työväenmuseo Werstaalla vietettiin Rikoksetta rangaistut – Sopeutumattomat Suomen työlaitoksissa -näyttelyn avajaisia (29.4.2026).
Samassa tilaisuudessa julkaistiin Katariina Parhin ja Vesa Rannan samanniminen kirja, johon näyttely perustuu. Kirjan on julkaissut Siltala ja Kulttuuritoimitukseen siitä on kirjoittanut Juho Saari.
Kirjan ja näyttelyn julkistamistilaisuudessa puhuivat Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio, Kustantamo Siltalan kustantaja Aleksi Siltala sekä Rikoksetta rangaistut -kirjan tekijäkaksikko Parhi ja Ranta.
Työlaitokset olivat valtion huoltolaitoksia, joissa niihin määrätyt henkilöt tekivät työtä korvauksena jostakin rikkeestä, kuten elatusavun laiminlyömisestä tai irtolaisuudesta. Monet työlaitoksiin joutuneet saattoivat olla yhteiskunnallisesti marginaalissa.
Vapauden työlaitoslaisuudesta saattoi saada pisteitä keräämällä. Silti monet jäivät laitoksiin vuosiksi.
Museonjohtaja Kalle Kallio puhui Rikoksetta rangaistut -avajaistilaisuudessa paitsi työlaitosten, myös pakkotyölaitosten historiasta.
Uudenlaista ihmisoikeuksien historiaa
Rikoksetta rangaistut -teoksen kustantaneen Siltalan kustantaja Aleksi Siltala sanoi puheessaan, että Parhin ja Rannan teos edustaa uudenlaista ihmisoikeuksien historiaa Suomessa.
– Usein tahtoo olla niin, että kun historia tuodaan lähelle, se tuntuu ikään kuin todemmalta. Se tuntuu koskettavan lähemmäs ja enemmän.
Työlaitoksia oli Suomessa 1920-luvulta 1980-luvulle. Kustantaja Aleksi Siltala kertoi muistaneensa omasta lapsuudestaan, että irtolaiset näkyivät työlaitosten aikaan yleisessä keskustelussa. Nyt he pääsevät itse ääneen.
– Kirjan yhtenä tärkeänä lähteenä ovat nimenomaan [työlaitoslaisten asukkien] työlaitosten piirissä kirjoittamat kirjeet. Muun muassa näiden autenttisten tekstien avulla kirjan tapahtumat tulevat kauttaaltaan hyvin lähelle. Kirjan pääosassa ovat naiset, joihin tämä työlaitoskokemus juuri osui.
Yksityiskohta Werstaalla avautuneesta näyttelystä. Kuvassa näkyvä Toivon tähti oli kiinnitettynä Ilmajoen työlaitoksen piiriin.
Siltalan mukaan uusi teos erottuu tutkimuskirjallisuudesta myös kuvituksensa vuoksi.
– Tyylikkäät ja hienovaraiset valokuvat tavoittivat tapahtumapaikkojen tunnelmaa. Tästä upeasta jäljestä saamme kiittää kuvajournalisti Vesa Rantaa.
Kiitoksensa Aleksi Siltala välitti myös Katariina Parhille.
– Haluan kiittää Katariina Parhia erityisesti kiinnostuneesta ja syvällisestä perehtymisestä aiheeseen. Se näkyy kaikkialla tässä kirjassa.
Julkaistun teoksen kirjoittajille jaettiin Työn orja -paidat.
Hävettyä ja salattua
Rikoksetta rangaistut -teoksen kirjoittaja Katariina Parhi totesi puheessaan, että työlaitosten historia on usein hävettyä tai salattua historiaa.
– Toivottavasti sitä pystytään tässä teoksessa paikkaamaan. Yksi viesteistämme tekijöinä on se, miten työlaitosjärjestelmän historiasta löytyy monia tulkintoja, ääniä ja elämäntarinoita.
Toinen teoksen ja näyttelyn keskeinen viesti liittyy Parhin mukaan työlaitosjärjestelmän muutokseen: työlaitosten kaltaiset instituutiot eivät ehkä ole hävinneet, vaan monessa myöhemmin ja nykypäivänä tuntemassamme instituutiossa on jotakin samaa.
– Työlaitoksien jälkiä on ihan viime vuoteen saakka ollut keskuudessamme. Työlaitos on muuttunut esimerkiksi huoltolaksi, päihdehuoltokeskukseksi tai kuntoutumiskeskukseksi, Parhi sanoi.
Rikoksetta rangaistut -näyttelyssä oli nähtävissä uudempaa ja vanhempaa historiaa. Raaputetun tekstin on kuvannut Vesa Ranta.
Myös Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio nosti puheessaan esiin työlaitosten historian moninaisuuden.
– Suurin osa hoidokeista oli toki päihdeongelmaisia miehiä, mutta työlaitoksiin passitettiin niin satamakaupunkien nuoria laivatyttöjä kuin kunnalliskotien rauhaarikkovia varttuneempia maalaisnaisia.
Kallion mukaan työlaitoksiin passitetut henkilöt eivät aina olleet oikeudessa tuomittuja rikollisia, vaan työlaitoksiin saatettiin laittaa myös yhteiskunnan normeihin sopeutumattomia henkilöitä. Kallion mukaan työlaitoksiin laitettuja henkilöitä raskautti pakkotyön tuottama häpeäleima.
Katariina Parhi (vas.) ja Vesa Ranta puhuivat tilaisuudessa siitä, miten työlaitosten historia on silmin nähden kerroksellinen.
Syksyllä myös Oulussa
Rikoksetta rangaistut -näyttely on esillä Tampereen työväenmuseo Werstaalla syyskuulle (20.9.2026) asti. Se koostuu Vesa Rannan ottamista valokuvista sekä historiallisista kuvista ja esineistä. Lisäksi mukana on samannimiseen kirjaan perustuvaa tietoa ja infografiikkaa.
Rikoksetta rangaistut -näyttelyn toteutusta ovat tukeneet Oulun kulttuurisäätiö, Suomen tiedetoimittajain liitto ja Taiteen edistämiskeskus.
Tampereella avautunut näyttely saa syksyllä sisaruksen Oulussa. Lokakuussa Oulun uudessa museo- ja tiedekeskus Tiimassa avautuu pohjoissuomalaiseen Ruukin laitokseen keskittyvä niin ikään Rikoksetta rangaistut -niminen näyttely. Oulun näyttely toteutetaan osana kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoa.
Yksityiskohta näyttelystä.
Arkisto kerää muistitietoa
Rikoksetta rangaistut -kirjan kirjoittaja, historiantutkija Katariina Parhi huomautti näyttelyn avajaisissa, että kaikkea työlaitoksiin liittyvää historiaa ei voi saada mukaan kirjaan tai näyttelyyn.
– Työväen Arkisto kerää muistoja työlaitoksista, niin lapsuudesta työlaitosalueella kuin menneisyydestä asiakkaana tai työntekijänä.
Työväen Arkisto on Suomen vanhin työväenliikkeeseen liittyvä arkisto, ja se sijaitsee Helsingin Sörnäisissä.
Muistitietoa Työväen Arkistolle voi antaa joko lähettämällä arkistolle muistelmansa tai ilmoittautumalla haastatteluun arkiston kotisivuilla.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Museoiden yö koittaa Tampereella tämän viikon lauantaina – Ohjelmaa on nyt myöhätunneille asti
TAPAHTUMA | Vuosittain Museoiden yön rannekkeen ostaa 2 000 – 3 000 kävijää. He käyvät keskimäärin kolmessa neljässä kohteessa illan aikana.
Tampere on lastenkirjallisuuden pääkaupunki! Valikoimaluettelo esittelee 80 lanu-kirjaa
KIRJALLISUUS | Tampere on saunapääkaupunki ja niin edelleen. Valikoimaluettelolla ja Werstaan näyttelyllä julistetaan, että se on pääkallonpaikka myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden suhteen.
Valkeakosken Myllysaaren museon näyttely Säterin naiset kertoo paikallisesta kuitu- ja kemianteollisuudesta
MUSEO | Naisten rooliin prosessiteollisuudessa pureutuva näyttely huomioi myös laajemman kontekstin naisista teollisuuden vuosikymmenien muutoksissa.
Suomen Nyrkkeilymuseo syntyi hullusta ideasta automatkalla, eikä koko Euroopasta löydy toista vastaavaa
MUSEO | Ensimmäiset tilat kaivettiin Tampereen Aleksanterinkadulle hiilikellariin, nykyisin toimitaan katutasossa Hämeenpuistossa. Museo kunnioittaa Tampereen vankkoja nyrkkeilyperinteitä.