Muumi-Talo on museon sydän – uusi näyttely kertoo, kuinka rakastettu asumus syntyi ja paljastaa sen salaiset paikat 

Kuva: Heidi Mäenpää / Muumimuseo. Tove Janssonin teoskuvat: © Moomin Characters™   

Tämä on tilausjuttu, jonka Kulttuuritoimitus on tuottanut yhteistyönä Tampereen kaupungin kanssa. 

* *

Päivi Vasara, teksti 

Tampereen Muumimuseon aarre on Muumi-Talo. Kesäkuun alussa avattu näyttely kertoo, kuinka talo syntyi ja muistuttaa siitä, kuinka tärkeää leikki on sekä lasten että aikuisten elämässä. 

Tervetuloa Muumitaloon! -näyttely on auki 30.8.2026 asti. 

Kulttuuritoimitus pääsi kurkistamaan kulisseihin, kun näyttely oli vielä rakenteilla. Tiukassa kolmessa viikossa purettiin edellinen näyttely ja pystytettiin uusi. 

Ensimmäisen muumitarinan, Muumit ja suuri tuhotulva, julkaisusta tulee vuonna 2025 kuluneeksi 80 vuotta. Nyt on siis juhlavuosi.  

Tampereen kaupunki on sopinut muumioikeuksia hallitsevan Moomin Characters Oy Ltd:n kanssa kolmivuotisen yhteistyösopimuksen, ja kaupungilla on juhlavuoden ajan myös oma Muumi 80 -projekti. 

Muumitalo-näyttelyssä on monenmoista harvinaisuutta esillä. 

– Meillä on näyttelyssä mukana Tove Janssonin vuodelta 1945 oleva kuvitus Muumit ja suuri tuhotulva -kirjasta. Siinä on ensimmäistä kertaa Muumitalo kuvallisessa muodossa, kertoo näyttelypäällikkö Virpi Nikkari. 

Hän kertoo, että nyt on ensimmäistä kertaa esillä mikkeliläisen Nuijamies-hotellin kirjekuoreen kirjoitettu Tove Janssonin hahmotelma siitä, mikä on Muumitalon idea. 

Muumifilosofiaa 

Näyttelyssä voi istuttaa ruusuja Muumimamman kukkapenkkiin. Kuva: Heidi Mäenpää / Muumimuseo. Tove Janssonin teoskuvat: © Moomin Characters™

Virpi Nikkarille on tärkeää, että muumifilosofia toteutuu näyttelyssä. Tarkoitus on tuottaa näinä rankkoina aikoina kävijöille hyvän mielen kokemus ja lohdullinen elämys. 

– Tavoittelen sitä, että näyttelystä välittyvät arvot, jotka puhuttelevat yli kansallisten rajojen. Muumifilosofiaa on kodikkuus, rakkaus, turva ja suoja sekä yhdenvertaisuus. Näitä kaikkia Muumi-Talo antaa muumeille ja heidän vierailleen. Jokainen saa olla oma itsensä, sanoo Virpi Nikkari. 

Muumihahmoista Virpi Nikkaria puhuttelee Muumimamma, joka hoivallaan ja rohdoksillaan saa Näkymättömän lapsen toipumaan ja näkyväksi. Näkymättömäksi lapsen oli tehnyt kylmä ja ironinen kasvuympäristö. 

– Toivon, että muumien lämpö välittyisi katsojille, hän sanoo. 

Alun perin Muumitalo-näyttely on Tampereen taidemuseon johtajan Selma Greenin idea. 

Muumi-Talosta on otettu malli aikuisten kokoiseen salonkiin ruusutapetteja, verhoja ja kalusteita myöten. Kuva: Heidi Mäenpää / Muumimuseo Tove Janssonin teoskuvat: © Moomin Characters™

Kolmen vuoden urakka 

Tove Jansson (1914–2001), hänen elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilä (1917–2009) ja heidän ystävänsä Pentti Eistola (1931–2022) rakensivat Muumi-Taloksi nimeämäänsä kuvaelmaa kolme vuotta 1970-luvulla. 

Muumi-Talo on liki kaksi ja puoli metriä korkea. Muumikirjojen Muumitalo on pyöreä, koska se perustuu kaakeliuunin muotoon. Niiden takana muumit aikoinaan asuivat, ja se tuntui muotona tutulta ja turvalliselta. Museon Muumi-Talo on kuitenkin neliskulmainen, ja se poikkeaa kirjojen rakennuksista myös yksityiskohdiltaan. 

Sen kaksi sivua avautuvat, joten sinne pääsee kurkistamaan. Muumi-Talo kuuluu museon perusnäyttelyyn. Se pysyy omalla paikallaan.  

Muumi-Talon rakentamisen vaiheita voi seurata videolta. Kuva: Heidi Mäenpää / Muumimuseo. Tove Janssonin teoskuvat: © Moomin Characters™

Kurkistus salaisuuksiin 

Muumitalo-näyttelyssä voi ensin tutustua animaation kautta tarinaan siitä, miten muumiperhe asettautui Muumitaloon asumaan. Sen jälkeen voi siirtyä ihailemaan Muumi-Taloa. 

Kuvituksia on myös esillä, mutta osa on lepovuorossa, koska herkkien originaalien pitää välillä levätä useampi vuosi. 

Muumi-Talo on kuvattu sisältä ja näin näyttelykävijä pääsee kurkistamaan saunaan, pesuhuoneeseen, salakäytävään ja torniin kätkettyyn aarteeseen sekä ikään kuin liikkumaan sisätiloissa. 

Esillä on pienen pieniä esineitä ja materiaaleja, jotka jäivät yli Tove Janssonin, Tuulikki Pietilän ja Pentti Eistolan rakennusprojektista. Lisäksi on Tove Janssonin luonnoksia talosta ja huonekaluista, jotka nekin tehtiin pääasiassa itse. 

Moomin Charactersin tekemässä dokumentissa on mukana taustatietoa Muumi-Talon tekemisestä sekä Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän matkoista. Esillä on myös taidemuseon arkistosta harvinaislaatuinen kaitafilmi talon rakentamisesta. 

Salonki kutsuu 

Näyttelyyn on toteutettu salonki, joka ottaa mallinsa Muumi-Talosta tapetteja, verhoja ja huonekaluja myöten. Yleensä tehdään isosta pientä nukkekodin tapaan, mutta nyt on tehty miniatyyristä suurta. 

Salongin ruusutapetti on autenttinen Muumi-Talon salin kanssa. Ikkunoiden malli on aito, mutta mittakaava tietysti eri. Huonekaluja metsästettiin pitkin Lahtea ja Jyväskylää kirpputoreilta ja Torista. Etsinnässä oli esimerkiksi Emma-nojatuoli. Gramofoni löytyi lopulta Etsyn kautta Saksasta ja se on uusvanha. 

– Näyttelyn rakentaminen oli meidän tiimille tavallaan samaa aikuisten leikkiä kuin Muumi-Talon teko. Leikkimisellä ja käsillä tekemisellä on suuri merkitys, Virpi Nikkari sanoo. 

Muumit ovat kaikenikäisten mieleen. Kuva: Heidi Mäenpää / Muumimuseo. Tove Janssonin teoskuvat: © Moomin Characters™

Voi viipyä ja viihtyä 

Salongissa voi myös tutustua myös Tove Janssonin alkuperäisiin, Muumitalon elämää, asukkaita ja vieraita esitteleviin muumikuvituksiin sekä valokuviin talon salaisuuksista videonäytöltä. Muumitalon vieressä olevaan Muumimamman kukkapenkkiin voi myös istuttaa ruusuja. 

Muumitalo on muumiperheen koti, turvapaikka ja seikkailujen lähtökohta. Talo on vieraanvarainen ja ottaa vastaan ystävät, ohikulkijat ja monenmoiset otuksen lämpimästi. Siellä tuoksuvat Muumimamman paistamat pannukakut. 

Näin Muumipappa kertoo Muumipapan urotyöt -kirjassa talon rakentamisesta: 

”Se oli hyvin pieni, mutta korkea ja kapea kuten muumitalon tuleekin olla, ja siinä oli paljon parvekkeita, portaita ja torneja. Siili lainasi minulle lehtisahan, niin että sain kuistin kaiteeseen männynkäpyaiheisen koristeen. Messinkiovesta minun täytyi ikävä kyllä luopua, mutta talo muistutti joka tapauksessa kaakeliuunia. (Me muumipeikothan haluamme aina säilyttää sen ajan tyylin, jolloin asuimme kaakeliuunien takana; silloin ei lämpöjohtoja vielä ollut.)”

Muumitalo esiintyy kaikissa muumiteoksissa, mutta sekä sen ulkomuoto että sen asukkaiden määrä vaihtelevat kirjasta toiseen. Isossa Muumi-Talossa ei jostain syystä ole huonetta Muumipeikolle. 

Vitriinissä on Muumi-Talosta ylijääneitä tavaroita ja materiaaleja. Kuva: Heidi Mäenpää / Muumimuseo. Tove Janssonin teoskuvat: © Moomin Characters™

Saatu lahjaksi 

Näyttelyn alun animaatio kertoo ensimmäisen muumikirjan Muumit ja suuri tuhotulva (1945) tarinan. Kirjassa muumiperhe löytää seikkailujen jälkeen tiensä Muumilaaksoon, jonne on tulvan mukana ajelehtinut Muumipapan rakentama Muumitalo. Se on pyöreä, sininen ja tornikattoinen. 

Muumitalosta kerrotaan myös Taikurin hattu -kirjassa. Teoksessa on Muumilaakson kartta ja Muumitalon pohjakaava. Alun perin kaksikerroksista Muumitaloa laajennettiin myöhemmin, minkä jälkeen siinä oli kolme kerrosta ja kellari. 

Tove Jansson, Tuulikki Pietilä ja Pentti Eistola lahjoittivat rakentamansa suuren Muumi-Talon Tampereelle Muumilaaksoon vuonna 1986. Tämä paikka oli pääkirjasto Metson tiloissa, sen alakerrassa. Metson remontti ajoi Muumimuseon muutamaksi vuodeksi taidemuseon kellarikerrokseen. 

Pysyvässä paikassa eli Tampere-talossa Muumimuseo avattiin vuonna 2017. Hallinnollisesti Muumimuseon kuuluu Tampereen taidemuseon alaisuuteen. 

Esikuvia on 

Kerrotaan, että Muumi-Talon eräänlainen esikuva on ollut Tove Janssonin äidinpuoleisen suvun kesähuvila Ängsmarn Blidön saaressa Tukholman saaristossa. Huvila oli Janssonin äidinisän kirkkoherra, hovisaarnaaja Fredrik Hammarstenin rakentama. 

Kesähuvila oli vehreässä laaksossa, joka kenties on antanut vaikutteita Muumilaaksolle. Tove vietti saaressa kesiä. 

Muumi-Talon muoto voi olla peräisin Glosholmin majakasta Porvoon edustalta. 

Salongissa saa istua sohvalle ja viettää aikaa. Kuva: Heidi Mäenpää / Muumimuseo. Tove Janssonin teoskuvat: © Moomin Characters™

Työniloa 

Tove Jansson, Tuulikki Pietilä ja Pentti Eistola siirsivät muumitarinoiden ja -kuvitusten maailman kolmiulotteisiin kuvaelmiin. Heistä kolmesta tuli ystäviä, kun lääketieteen lisensiaatti Pentti Eistola lahjoitti Tove Janssonille rakentamansa ensimmäisen pienen Muumitalon. Myös tämä pieni talo on esillä Muumimuseossa. 

Ystävykset innostuivat yhdessä tekemisestä. Pienen Muumitalon viereen syntyi puutiiliiteri ja muuri, johon upotettiin kiviksi muun muassa hampaiden paikkoja. Apuna oli Tove Janssonin äiti Signe Hammarsten Jansson, lempinimeltään Ham (1882–1970). Hamin idea oli tehdä kasvihuone talon kylkeen. Kuvaelmia syntyi useita kappaleita. 

Suuri Muumi-Talo on viisikerroksinen. Se valmistui vuonna 1979 Kansainvälisenä lasten vuonna Bratislavassa pidettyyn kuvitusbiennaaliin. Muumi-Talo kiersi lukuisissa näyttelyissä sekä Suomessa että Pohjoismaissa. Ruotsin näyttelykierroksen juliste on esillä uudessa näyttelyssä. Muumi-Talo herätti joka paikassa ihastusta. 

Rakennuksessa ovat seuraavat huoneet: alimmassa kerroksessa on verstas, verkkovaja, kellari, sauna, pukuhuone ja sähköpääkeskus. Toisessa kerroksessa on kuisti ja suuri tupakeittiö. Kolmannessa kerroksessa on salonki, Muumimamman makuuhuone ja parveke. Neljännessä kerroksessa on Muumipapan huone, ullakko ja pylväskäytävä. Viidennessä kerroksessa, tornissa, on vierashuone, jonka yläpuolella palaisi majakan lamppu, mutta ei pala, koska sitä ei onnistuttu herkän paikan vuoksi konservoimaan. 

Tekijöillä oli työnjako 

Muumi-Talo nähtiin 1970-luvulla vastalauseena laatikkoarkkitehtuurille. 

Talo on syntynyt vapaasti, ilman rakennepiirustuksia. Sen arkkitehtuuri on eklektistä. Tämä tarkoittaa arkkitehtuurin tyyliä, jossa yhdistellään eri tyylisuuntauksia ja aikakauden vaikutteita. 

Rakentajilla oli työnjako. Pentti Eistola oli pääsuunnittelija ja sähköteknikko sekä rakensi portaikkoja ja käytäviä. Tove Janssonin elämänkumppani Tuulikki Pietilä teki taloon asumaan eri muumihahmoja, rakensi keittiön, ullakon, ikkunoita ja ovia. Tuulikin veli, arkkitehti ja professori Reima Pietilä (1923–1993) tarkasti talon rakenteen. Hän piirsi talon läpi kulkevan salakäytävän. 

Tove Jansson tapetoi, maalasi ja asensi katon haapapäreet. Niitä on kaikkiaan 6 800. 

Muumi-Talon rakentaminen oli aikuisten leikkiä, joka tuotti iloa paitsi kolmikolle myös heidän lukuisille ystävilleen. Leikki-illat tarjosivat pakopaikan arjen harmaudesta. 

Tervetuloa Muumitaloon -näyttely on avoinna vuoden 2026 elokuun loppuun. Kuva: Heidi Mäenpää / Muumimuseo Tove Janssonin teoskuvat: © Moomin Characters™

Sauna totta kai 

Varusteet ja huonekalut on pääosin tehty itse. Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä haalivat taloonsa minilautasia, -lamppuja, -haarukoita, -kirjoja, -jalokiviä, -mattoja ja -verhoja matkustaessaan maailmalla. Myös Pentti Eistola oli usein reissuilla mukana. Löytöpaikkoja olivat Pariisin kirpputorit ja Tukholman pikkupuodit. Myös ystävät valjastettiin hankkimaan matkoiltaan taloon esineitä. 

Talo on rakennettu männystä, kuusesta ja mahongista. Jonkin verran löytyy myös palisanteria, jakarandaa, tiikkiä, balsaa ja päärynäpuuta. Kivimateriaaleina ovat graniitti, harmaakivi ja hiekkakivi. 

Materiaaleja myös ajautui Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän mökkirantaan Klovharun saaressa. Klovharu on Pellingin saaristossa. 

Talossa on nelisenkymmentä ikkunaa, ja ne edustavat tyyleiltään ranskalaista, venäläistä, karjalaista, empire- ja jugend-arkkitehtuuria.  

Meren hiomat lasinpalaset ja simpukankuoret koristavat talon ulkopuolta. Muumi-Talo on täynnä yksityiskohtia ja salaisuuksia, kuten kätketty aarre, salakäytävä ja sauna. 

Muumi-Talo sai valaistuksen vuonna 1994. Sen toteuttivat yhdessä Pentti Eistola, Valolaterna ja Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen nuoret. 

Tervetuloa Muumitaloon! -näyttelyn tekstit on kirjoittanut näyttelypäällikkö Virpi Nikkari ja niitä on käytetty tämän artikkelin apuna. 

Juhlavuosi jatkuu 

Tove Janssonin syntymäpäivää juhlitaan 9.8.2025 Tampere-talossa. Tampere, maailman ainoan Muumimuseon kotikaupunki, juhlistaa Muumien 80-vuotisjuhlavuotta viettämällä Tove Janssonin syntymäpäivän kunniaksi Muumi 80 – Suurta syntymäpäiväjuhlaa. 

Muumit näkyvät myös katukuvassa, sillä liikenteessä on muumiratikka. 

Tervetuloa Muumitaloon! -näyttely Muumimuseossa Tampere-talossa 30.8.2026 asti. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua