Kuvat: Katja Villemonteix
KUVATAIDE | Kyösti Kakkonen on yksi Suomen merkittävimmistä taiteenkeräilijöistä. Vooningissa nähdään hänen kokoelmistaan Tapio Wirkkalan hopeatöitä ja Wirkkalan aikalaisten taidegrafiikkaa.
”Suomessa ei vielä ymmärretä kunnolla, miten hyviä olemme grafiikassa.”
Juttu on julkaistu alun perin Finlayson Art Arean tapahtumalehdessä. Finlaysonin alue on Kulttuuritoimituksen yhteistyökumppani. Lue lisää täältä.
* *
Janica Brander, teksti
Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen tunnetaan Collection Kakkosesta, joka on maailman laajin suomalaisen lasi- ja keramiikkataiteen yksityiskokoelma. Kokoelmasta löytyy myös Tapio Wirkkalaa (1915–1985), jonka suuri yleisö tuntee etenkin lasiteoksistaan, esimerkiksi Iittalan Ultima Thule -sarjasta.
Wirkkala oli monilahjakas kuvanveistäjä ja muotoilija, jonka materiaalipalettiin kuuluivat lasin lisäksi puu, posliini, muovi ja metallit. Kakkonen omistaa myös yli 400 Wirkkalan suunnittelemaa hopeaesinettä, joista on koottu näyttely Vooninkiin.
– Wirkkala oli valtavan monipuolinen. Hänen hopeatuotantoonsa kuuluu niin taide-esineitä kuin arkisia käyttötavaroita. Meillä on kotona esimerkiksi hänen Tapio-sarjansa hopeiset aterimet edustuskäytössä, Kakkonen kertoo.
* *
Luonnon muotoja
Kakkonen ihailee tapaa, jolla Wirkkala hyödynsi luontoa taiteessaan. Wirkkala vietti pitkiä aikoja Lapissa ja ikuisti maisemia Leica-kamerallaan.
Orgaaniset muodot siirtyivät metalliin. Kakkonen mainitsee esimerkkinä hopeamaljan, jonka muotoilu sai inspiraationsa tulppaanista. Myös lehden muotoiset vadit ovat tyypillisiä Wirkkalan hopeatöitä.
Näyttelyssä voi vertailla taiteilijan tyylin kehittymistä. Esillä on vuonna 1948 valmistunut Karhunkaato-malja, jonka Wirkkala suunnitteli Tillander Ab:lle. Käsin taottu malja voitti ensimmäisen palkinnon Tillanderin matkamuistonäyttelyssä.
Myöhempää tuotantoa edustaa Kultakeskukselle vuonna 1971 suunniteltu malja, jota tehtiin myös Helsingin vuoden 1975 ETYK-kokouksen osallistujille. Hopeamalja tunnetaankin nimellä ETYK-malja.
* *
Taidegrafiikan huiput
Kakkonen omistaa myös paljon suomalaista grafiikkaa. Finlandia-grafiikkakokoelma kasvaa koko ajan, ja Kakkonen arvelee, että siihen kuuluu jo yli 1 500 teosta.
Grafiikan arvostuksen nostaminen on hänelle tärkeää.
– Suomessa ei vielä ymmärretä kunnolla, miten hyviä olemme grafiikassa.
Wirkkalan hopeateokset ovat vitriineissä, ja salin seinille on koottu hänen aikalaistensa taidegrafiikkaa. Teokset ovat valinneet Himmelblaun toimitusjohtaja Perttti Ketonen ja Collection Kakkosen kuraattori Juhani Kukkonen.
Esillä on sekä konstruktiivista että esittävää grafiikkaa. Nonfiguratiivista grafiikkaa edustavat esimerkiksi Lars-Gunnar Nordström, Ernst Mether-Borgström ja Juhana Blomstedt. Esittävää, mutta pelkistettyä taidegrafiikkaa on valittu Pentti Kaskipurolta ja Annu Vertaselta.
Finlayson Art Area 25.8.2024 asti. Tapio Wirkkala, hopeaesineitä ja koruja sekä eri taiteilijoiden grafiikkaa. Yhteistyössä Collection Kakkonen. Vooninki (Väinö Linnan aukio 13, katutaso).
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Finlayson Art Area 2024: Kaarina Haka ja maalauksellisia näkyjä tilassa
KUVATAIDE | Pehmeinä aaltoina pullistuvat muodot kohoavat vanhan pitsirapun keskellä kuin unimaisema. Kaarina Haan luoma näkymä voisi olla merenpohjasta tai taianomaisen tippukiviluolan uumenista.
Finlayson Art Area 2024: Teija Lehdon teoksissa arki muuttuu kauniiksi
KUVATAIDE | Suomalainen arki ja elinpiiri näyttäytyy Teija Lehdon teoksissa samastuttavalla tavalla. Paimiolaistaiteilija pohtii ajan olemusta, muistia ja muistoja ja kaiken katoavaisuutta.
Finlayson Art Area 2024: Marja Helander tuo kurinalaista liikekieltä pohjoisen luonnon keskelle
KUVATAIDE | Saamelaistaiteilija Marja Helanderin 11-minuuttinen elokuva tuo balettitanssijat pakkaseen ja pukee heidät paitsi tutuun myös gàktiin.
Finlayson Art Area 2024: Charles Sandison ja odysseia halki ajan ja tilan
KUVATAIDE | Charles Sandisonin digitaalisten teosten mittakaavoja ovat maailma, maailmankaikkeus, universumi. Hän koodaa pikselit liikkeeseen tai virtaukseen, jonka tärkein aine on valo.