Kuvat: Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva
KUVATAIDE | Klaus Haapaniemen luomassa leirissä vierailija voi antautua alitajunnalleen kuvitteellisten kulttuurien kautta.
Juttu on julkaistu alun perin Finlayson Art Arean tapahtumalehdessä. Finlaysonin alue on Kulttuuritoimituksen yhteistyökumppani. Lue lisää täältä.
* *
Anne Välinoro, teksti
Tampereen Finlayson Art Areassa astuu yllätysten leiriin.
Lasista, oljista ja tekstiilistä koostetut veistokset kohtaavat etanat ja ääniteosten sekä valoanimaatioiden maailman.
Vaeltajat-kokonaistaideteos muodostuu neljästä näyttelytilaan pystytetystä teltasta, veistoksista, tekstiilitaiteesta, näyttelyä varten räätälöidystä äänimaailmasta ja liikkuvasta kuvasta.
Tässä leirissä vierailija voi antautua alitajunnalleen.
Näyttelytilan seinille heijastettavassa hiljalleen liikkuvassa kuvassa ja abstrakteissa valototeemeissa voi löytää yhtymäkohtia keskiaikaisten kirkkojen lyijylasi-ikkunoihin.
Telttojen katto on pellavaa, johon on käsin aplikoitu geometrisia yksityiskohtia. Näyttelyä ovat olleet tekemässä puusepät, lasinpuhaltajat ja mediataiteilijat.
* *
Etanat kohtaavat lasin
Afrikkalaiset etanat asustelevat suljetussa peililasivitriinissä.
Etanoiden vierailu näyttelyssä on vielä hiukan kiinni niille saatavista hoitajista.
Muotoilija, kuvataiteilija Klaus Haapaniemi (s. 1970) vie näyttelykävijän tekstiilien ja printtien runsauteen, mutta samalla leikin ja nomadien maailmaan.
Kuulostaa lavastukselta. Teatterilavastus onkin ollut Haapaniemen näyttelykonseptin inspiroija.
* *
Värien poluilla
Pohjoismaisten luottovärien – valkoisen, beesin, harmaiden – vastapainoksi suunnittelija Klaus Haapaniemen väriskaala johdattaa syviin vesiin ja synkkään metsään, kukkia pursuavalle ojanpientareelle ja iltaruskon riipaiseviin hetkiin.
Niiden seurassa luulee välillä olevansa Intiassa, Bysantissa tai ainakin sadussa. Ketut ja kurjet vievät huulille nostetun mukin myötä mennessään. Aterioinnista tulee taikaa.
Haapaniemen astioihin ja kuoseihin luomat hahmot, eläimet ja kasvillisuus ovat tulleet tutuiksi suomalaisille jo lähes parinkymmenen vuoden ajan.
Mutta mistä värit tulevat taiteilijan palettiin?
– Prosessoin värejä alitajuisesti, joskus taas harkitsen värien sijoittelua tarkkaan. Välillä testailen hotellihuoneessa mukana olevilla vesiväreillä, mitkä sävyt tulevaan mallistoon sopivat, Haapaniemi kertoo.
Hänen skaalassaan on värien runsaudesta huolimatta eniten kylmiin kallistuvia sävyjä, jotka sopeuttavat tyylin pohjoismaiseen värisilmään ja valoon.
* *
Monta esikuvaa
Kenen historiallisen maalarin kanssa Haapaniemi tuntee juttelevansa ateljeessaan?
– Aina kulloisenkin työn myötä kiinnostuu eri tekijöistä. Venetsialainen 1400-luvun renessanssimaalari Vittore Carpaccio saattaa innostaa jonkin aikaa, sitten katse siirtyy 1700-luvun puutarha-arkkitehtiin André Le Nôtreen. Arkkitehti Eliel Saariselta ja saksalaiselta valokuvaaja Juergen Telleriltä voi aina löytää uutta.
– Suomalainen jugend on innostanut ihan viime aikoina, koska ateljeemme on Helsingin Kluuvissa Pohjolan talossa. Gesellius, Lindgren, Saarinen -toimiston suunnittelemana ”arts and crafts” –kokonaisuutena se inspiroi minua kyllä ihan suunnattomasti, Haapaniemi kertoo.
Peikkoine, noitineen, lepakkoineen ja pöllöineen talo muodostaa oman kuvastonsa, joka on taustoittanut myös Haapaniemen uusinta vaatekokoelmaa.
Mihin suunnittelija suuntaa seuraavaksi?
– Haluaisin suunnitella yhden vaatteen neljän kuukauden välein ja tehdä niistä siten pitkäikäisempiä.
* *
Sammion runsaus
Haapaniemi on kameleontti, jolta sujuu niin astioiden, keramiikan, lasin, vaatteiden kuin sisustustekstiilien, huonekalujen ja kankaiden suunnittelu. Itse hän ei enää erottele näitä toisistaan.
Kaikki ilmaisumuodot ovat jo fuusioituneet päässäni yhdeksi sammioksi josta ammentaa, Haapaniemi naurahtaa.
Fantasia, folklore ja myytit ovat esteettisessä mielessä eniten mielessä. Haapaniemen lempisadut löytyvät Grimmin veljeksiltä.
Hänelle parasta lukemistoa olivat Myytillisiä tarinoita Suomen eri maakunnista. Niiden hyytävyys kirpaisi ja mystisyys koukutti.
Finlayson Art Area 25.8.2024 asti. Klaus Haapaniemen Vaeltajat-installaatio Rautahallissa (Väinö Linnan aukio 13, katutaso).
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Arttelin seinään valmistui uusi muraali – Sebastian Schultz otti aiheen rakennuksen historiasta
JULKINEN TAIDE | Sebastian Schultz on maalannut pienoisnosturin korissa Kumppanuustalo Arttelin seinään uutta muraalia. Teos julkistetaan Tapahtumien yönä.
Diego Velázquezin prinssi Baltasar Carloksen muotokuvat kuvastavat aikakauden mediaa valtion ja hallitsijan identiteetin rakentamisessa
ESSEE | Mari Loponen tarkastelee taidemaalari Diego Rodriquez Silva y Velázquezin prinssi Baltasar Carloksesta toteuttamia infante-maalauksia Espanjan Habsburgien hovista.
Kansanperinne kohtaa tuulipukukansan – Lauri Greis Suomen käsityön museossa Jyväskylässä
KUVATAIDE | Suomen käsityön museossa nähtävä mallisto on kunnianosoitus Lauri Greisin mummin karjalaisuudelle. Greis vie kansallispukuperinnettä rohkeasti kohti fantasiamaista nykymuotia.
Emmi Kallion teoksissa värimaailma kiehtoo ja yksityiskohdat yllättävät – Myrsky-näyttely Kimmo Pyykkö -taidemuseossa
KUVATAIDE | Kuvataiteilija Emmi Kallion näyttely kuljettaa halki aallokoitten ja outojen rantamaisemien päin mielensisäisiä tyrskyjä, mutta löytyy matkalla tyveniäkin poukamia.