Sebastian Schultz. Kuva: Arto Jalonen
JULKINEN TAIDE | Sebastian Schultz on maalannut pienoisnosturin korissa Kumppanuustalo Arttelin seinään uutta muraalia. Teos julkistetaan Tapahtumien yönä.
”Nimi voisi olla Tanssi, koska Hepokatti on Tampereen hienoin tanssisali.”
Päivi Vasara, teksti
Arto Jalonen, kuvat
Kulttuuritoimituksen valokuvaaja Arto Jalonen seurasi Sebastian Schultzin muraalin tekoa alusta loppuun asti. Tässä jutussa on hänen kuvasarjansa.
Dokumentointi etenee ajallisesti hahmotelmasta valmiiseen. Sen verran kiusataan lukijaa, että kuvat pitää katsoa järjestyksessä. Lopussa sitten seisoo kiitos vaivannäöstä.
Uusi muraali on Tampereella, Kumppanuustalo Arttelin seinässä, Puutarhakadun puolella. Osoite on Puutarhakatu 22, Mustalahdenkatu 22.
Arttelin tilaus oli yhteisöllinen aihe, joka liittyy rakennuksen historiaan.
– Nimeä olen miettinyt. Se voisi olla ”Tanssi”, koska kuvassa nainen houkuttelee ujoa miestä tanssimaan, sanoo Sebastian, jonka mielestä Hepokatti on Tampereen upein tanssisali.
Teemana on ihmisten yhdessäolo ja kontakti toisiinsa.
– Tässä ajassa se on hyvä teema.
14.7.2026. Kuva: Arto Jalonen
Artteli yllätti
Schultz ei ollut käynyt koskaan ennen maalausurakkaansa Arttelissa, joka on avoin kohtauspaikka, joka edistää ihmisten hyvinvointia Tampereella ja Pirkanmaalla ja joka yhdistää kansalaisia, yhdistyksiä ja julkista sektoria. Lyhyesti sanoen auttaa ihmisiä.
– Olen ollut positiivisesti yllättynyt Arttelin toiminnasta. Isäni sanoi taannoin, että jos Jeesus olisi hengissä, hän olisi töissä täällä.
Rakennuksen nimi oli ennen Hepokatti ja se oli Raittiusseuran talo. Nyt salissa järjestetään jälleen tansseja.
Hankkeelle on myönnetty Tampereen kaupungin kulttuurin kerta-avustus Kulttuurikehän alueelle suunnatusta avustushausta. Valmistuttuaan Yhteisön voima – Amurinportin muraali liittyy osaksi Tampereen Kulttuurikehää, joka kokoaa yhteen läntisen keskustan kulttuurikohteita, julkista taidetta ja tapahtumia.
Teos lisätään myös Kulttuurikehän digitaaliseen karttapalveluun, mikä vahvistaa sen asemaa osana alueen julkisen taiteen verkostoa ja tekee siitä helposti saavutettavan kohteen kaupunkilaisille ja vierailijoille. Kulttuurikehä pyrkii vahvistamaan alueen omaleimaisuutta, yhteisöllisyyttä ja vetovoimaa kulttuurin keinoin.
Tutkimusten mukaan julkinen taide voi lisätä ympäristön viihtyisyyttä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukea asukkaiden kokemaa hyvinvointia. Muraalit voivat myös vahvistaa paikan identiteettiä ja tehdä kaupunkitilasta entistä elävämmän.
16.7.2026 Kuva: Arto Jalonen
Kommentteja ohikulkijoilta
Taloyhtiön asukkaat valitsivat luonnoksista toteutettavan ja toteuttajan.
Sebastian Schultz on aikaisemminkin muraaleissaan tutkinut historiaa, kuten nytkin, kun hän on poiminut aiheen tanssisalista. Hänen käsialaansa on esimerkiksi Takon muurin “Tampereen tarina”.
– Ensin tein sotkuruudukon, joka helpottaa kuvan siirtoa luonnoksesta seinälle. En ole käyttänyt tätä tekniikkaa kovin monta vuotta, ja nyt ihmettelen, miksi en aikaisemmin oivaltanut sen hyödyllisyyttä.
– Työlastia on lisännyt värien vaikeus. Sketsi oli harmaampi kuin valmis. Työtä piristäisi, jos siinä olisi lämpimämpiä värejä.
Eräs ohikulkenut nainen kommentoi ilman päivää sanomatta, että häntä häiritsee hahmojen kasvoissa oleva turkoosiväri, koska talvella on pimeää ja hän kaipaisi lämpöä väreihin. Tämän kommentin Sebastian toteutti värivalinnoissaan.
Kustannuksista noin puolet menee välineisiin ja puolet työhön.
21.7.2026. Kuva: Arto Jalonen
Varjossa sai olla
Takon muuria maalatessaan Sebastian oli “grillissä”, koska siihen kohtaan aurinko paahtaa.
Arttelin tapauksessa olosuhteet olivat täydelliset, koska sai olla varjossa, eikä ole ollut tappohelteitä. Suurten sateiden viikonlopun hän lomaili, koska värit olisivat vain valuneet pois.
Maalaamisen hän aloitti 12. heinäkuuta. Teos julkistetaan Tapahtumien yönä 6.8.2026.
Aluksi työpäivät olivat viisi tai kuusi tuntia. Loppupäässä päiviä piti venyttää yhdeksään tuntiin.
– Työtapani on aluksi hitaampi ja mukavampi. Sitten pitää venyä. Yksi syy on nosturin vuokra, koska se on viikoittainen. Sama juttu näyttelyiden kanssa. On jokin kauhu, kun on deadline tulossa.
Arttelissa autetaan ihmisiä ja edistetään hyvinvointia. Kuva: Arto Jalonen
22.7.2026. Kuva: Arto Jalonen
Jotakin häviää
Takoa puretaan parhaillaan. Siilot ovat jo poissa, mutta toki julkisivut jäävät.
– Onhan se haikeaa, kun tehdaskaupungin viimeinen keskustan aktiivinen tehdas on poissa. Minä toivoisin, että Takoa käytettäisiin taiteilijoiden työtiloihin ja bändien treenikämppiin. Molemmista on pulaa. Nekalab on hyvä, mutta se ei yksin riitä.
Hän nostaa esimerkiksi Helsingin Vallillan Nilsiänkadun Äänivallilan, joka on aivan täynnä bänditreeniksiä.
Sebastian Schultz on ollut perustamassa Kalevan Hallia, josta on muodostunut elävä ja runsas tila. Hän on nostanut ylös sen kulttuuritoimintaa. Kalevan Halli vaikuttaa niin kiinnostavalta, että Kulttuuritoimituksen on syytä siellä käydä juttua tekemässä.
Menetettyjä paikkoja on muun muassa entisen kulkutautisairaalan Pyynikin Aikamatkat, jonka viimeinen kulttuurijuhla oli äskettäin.
Sebastianilla on työhuone Nokialla Nansotalossa. Vuokra on seitsemän euroa neliö, ja Pispalasta sinne sujauttaa bussilla vartissa. Nansotalossa ei ole ollut kovin paljoa vaihtuvuutta. Moni taiteilija siirtyi Nokian puolelle, kun Pyynikin Trikoon työtilat menetettiin.
Sebastian Schultz ammentaa muraalien aiheet paikan historiasta. Kuva: Arto Jalonen
23.7.2026. Kuva: Arto Jalonen
Kaksi näyttelyä
Sebastian Schultz pitää ensi vuonna kaksi näyttelyä. Toinen on Helsingissä Makasiini Contemporaryssä ja toinen Galleria Saskiassa Tampereella. Helsingin näyttelyyn tulee vain uutta. Saskioilla on läpileikkaus tuotannosta.
– Kesän kerään kuvia aineistoksi. Teoksien pointti on elää elämää kokemalla. Olen kuvaillut muun muassa illanviettoja ja kaverin hautajaisia.
Jotta työlasti ei jäisi vain näyttelyihin, tekee Sebastian Kuvataideakatemialle kirjallista lopputyötä. Tarkoitus on valmistua joulukuussa kuvataiteen maisteriksi.
Signeeraus paikalleen. Kuva: Arto Jalonen
Se on valmis! Kuva: Arto Jalonen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Diego Velázquezin prinssi Baltasar Carloksen muotokuvat kuvastavat aikakauden mediaa valtion ja hallitsijan identiteetin rakentamisessa
ESSEE | Mari Loponen tarkastelee taidemaalari Diego Rodriquez Silva y Velázquezin prinssi Baltasar Carloksesta toteuttamia infante-maalauksia Espanjan Habsburgien hovista.
Kansanperinne kohtaa tuulipukukansan – Lauri Greis Suomen käsityön museossa Jyväskylässä
KUVATAIDE | Suomen käsityön museossa nähtävä mallisto on kunnianosoitus Lauri Greisin mummin karjalaisuudelle. Greis vie kansallispukuperinnettä rohkeasti kohti fantasiamaista nykymuotia.
Emmi Kallion teoksissa värimaailma kiehtoo ja yksityiskohdat yllättävät – Myrsky-näyttely Kimmo Pyykkö -taidemuseossa
KUVATAIDE | Kuvataiteilija Emmi Kallion näyttely kuljettaa halki aallokoitten ja outojen rantamaisemien päin mielensisäisiä tyrskyjä, mutta löytyy matkalla tyveniäkin poukamia.
Anish Kapoorin massiivinen teos on kuin Serlachius Kartanon saliin pudonnut punainen meteoriitti
KUVATAIDE | Anish Kapoorin näyttely Serlachius-museossa avautui kokonaisuudessaan kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Suurimman huomion sai yli 10 000 kiloa painava jättiläisveistos.