Anneli Kanto. Kuva: Gummerus
PALKINNOT | Tampereen kaupunki palkitsee vuosittain ansioituneita kulttuurintekijöitä. Tänä vuonna palkittujen joukossa oli monta henkilöä, joista on ollut juttuja Kulttuuritoimituksessa.
“Veriruusut, Pyöveli, Lahtarit ja Rottien pyhimys ovat mestarillisia historiallisia romaaneja, sanotaan palkintoperusteluissa.”
Päivi Vasara
Kirjailija Anneli Kanto on saanut monia tunnustuksia tämän vuoden puolella. Nyt Tampereen kaupunki on myöntänyt hänelle Väinö Linnan rahaston palkintona 10 000 euroa.
Väinö Linnan rahasto toimii suomenkielisen kaunokirjallisuuden tukemiseksi.
Palkintoperusteluissa sanotaan, että kirjailija Anneli Kanto on 15 vuodessa noussut suurten suomalaisten eepikkojen eturiviin. Hänen 1600-luvulle sijoittuva esikoisromaaninsa Piru, kreivi, noita ja näyttelijä sai kiitosta tyylistään ja huolellisesta historiallisesta ajankuvastaan. Veriruusut, Pyöveli, Lahtarit ja Rottien pyhimys ovat kaikki mestarillisia historiallisia romaaneja.
Kannon kirjoissa on aina kunnon tarina ja niitä luonnehtii riemastuttavan rikas kieli. Anneli Kanto on kirjoittanut myös toistakymmentä näytelmää, niin lapsille, nuorille kuin varttuneellekin väelle ja hänen romaaneistaan on jo nyt tehty lukuisia tärkeitä dramatisointeja. Mittava määrä novelleja, novellikokoelmia, lukuisia televisiosarjoja, käsikirjoituksia – niistä osa tiimin jäsenenä, mikä puolestaan kuvastaa hänessä arvokasta piirrettä, hyvää yhteistyöhenkeä ja -kykyä.
Kantoa haastatteli Kulttuuritoimitukseen Rottien pyhimyksestä Marja-Liisa Torniainen (lue juttu) ja Taiteella tukea Ukrainaan -projektista Päivi Vasara (lue juttu).
Juhani Ahvenjärvi. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Pirkanmaan parhaat teokset
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto vuonna 2021 julkaistuista teoksista myönnetään seitsemälle kirjailijalle ja kahdelle kääntäjälle. Joukossa on Kulttuuritoimituksen Viikon runo –juttusarjassa mukana oleva runoilija Juhani Ahvenjärvi. Mielenkiintoista on, että palkittujen joukkoon on otettu dekkaristi, Jaakko Melentjeff.
Emilia Aakko: Kaihi-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset
”Emilia Aakon esikoisteos on tyyliltään raikas, kieleltään vivahteikas ja oikein hauska kertomus, joka palauttaa kotitontut kunniaan ja luo uuden hahmo-joukon: kärsiväiset. Tarina tarttuu sadun muodossa vaikeaan ilmiöön, masennukseen, avaten sen lapsilukijallekin ymmärrettäväksi.”
Juhani Ahvenjärvi: Autotta Tampereen reunalla
”Minimalistisen tyylin mestari jatkaa uudella runoteoksellaan taatulla tasolla. Hienostuneissa, rauhallisissa runoissa on osuvia ja mielenkiintoisia havaintoja luonnosta, säästä, Tampereesta. Vaihtuvia maisemia junan ikkunasta ja tien reunalta hiottuina soiviin säkeisiin.”
Maritta Hirvonen: Pikkukamarimusiikkia
”Maritta Hirvosen pienimuotoiset hyvän mielen novellit ja tarinat tarjoavat lukijalle nautinnollisia musiikin inspiroimia, tunnelmasta toiseen vaihtelevia hetkiä: hilpeitä, haikeita, surumielisiä. Ehjä kokonaisuus.”
Kim Myrsky Holopainen: Ihmiset katsovat toisiaan
”Nuoren kirjailijan lupaava esikoisteos, pienoisromaani tai novelli, on kirjoitettu oivalla tyylillä ja puhuttelee lukijaa lämminhenkisellä humanismillaan, kertomuksella ihmisestä ja ihmisyydestä sodan keskellä. Myös teoksen luontokuvaus on tarkkaa.”
Kristian Huitula: Sarjakuva Kalevala nykysuomeksi / kuvitus ja Kalevalan tekstin sovitus nykysuomeksi
”Kristian Huitula on tehnyt mittavan ja arvokkaan työn saattaessaan koko Kalevalan kaikkine tarinoineen nykylukijalle nykysuomeksi ja myös kuvittanut sen alusta loppuun tuoreesti ja samalla kalevalaista perinnettä kunnioittaen.”
Jaakko Melentjeff. Kuva: Hannu Peltonen
Jaakko Melentjeff: Jos et valvo
Melentjeffin jännäri, poliisi- ja rikosromaani Jos et valvo, on tasokas suomalainen lisä pohjoismaiseen alan Nordic noir -genreen. Teoksen rakenne ja juoni on oivasti kehitelty, meno vauhdikasta ja rikosten selvittäminen kansainvälisessä yhteistyössä uskottavasti kerrottua. Ratkaisu pitää lukijaa jännityksessä aivan loppuun asti.
Ilona Tomi: Kaikkein oudointa täällä: kertomuksia
Tomin maagisen realismin tyylillä kerrotut lyhyet ja oudot tarinat lentävine taloineen ja hyljenaisineen tarkastelevat ihmisen ja luonnon suhdetta ja lopuksi kaikista kertomuksista kohoaakin puhutteleva yhtenäinen kokonaisuus, huoli maailman, luonnon ja ihmiskunnan tulevaisuudesta.
Kääntäjäpalkinto – Maija-Leena Kallela & Antti T. Oikarinen: Seneca, Lucius Annaeus, Octavia.
Kallela ja Oikarinen ovat Senecan näytelmän, Octavian, suomennoksellaan jälleen tehneet kulttuuriteon. Käännöksen lisäksi he ovat taustoittaneet sen huolellisesti niin Rooman historiaan ja antiikin draamakirjallisuuteen kuin Senecan, Neron ja Octavian henkilöihin.
Juhani Ahvenjärveä haastatteli Kulttuuritoimitukseen Päivi Vasara (lue juttu) ja Jaakko Melentjeffiä puolestaan Marja Aaltio (lue juttu). Maritta Hirvosen teoksesta Hämäränmaassa valon syvyys kirjoitti Kikka Holmberg (lue juttu) ja Ilona Tomin Kaikkein oudointa täällä -teoksesta puolestaan Mikko Lamberg (lue juttu).
Meri Maija Näykki. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Eino Salmelaisen palkinnot
Eino Salmelaisen säätiö jakaa palkintoja ja apurahoja henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti toimineet Tampereen teatterielämän hyväksi. Vuoden 2022 apurahat myönnettiin näyttelijä Saska Pulkkiselle, äänisuunnittelija Kalle Nytorpille, lavastemaalari Heli Luukkaselle sekä sirkus- ja teatteriohjaaja ja performanssitaiteilija Meri Maija Näykille.
Näin voittajista kirjoitettiin palkintoperusteissa:
”Saska Pulkkinen on poikkeuksellisen monipuolinen, ahkera ja aina kokonaisuuden onnistumisen eteen työskentelevä näyttelijä, joka Hamletin roolissa sai kerralla käyttöön niin tanssilliset, laululliset, emotionaaliset, kuin myös älykkään tekstinkäsittelyn taitonsa.”
”Kalle Nytorp on suurten musikaalien äänisuunnittelun mestari, joka on ottanut ansiokkaasti haltuunsa yhden Euroopan parhaista äänijärjestelmistä.”
”Heli Luukkanen yhdistää poikkeuksellisella tavalla kuvataiteilijan näkemyksen ja käsityöläisen osaamisen palvelemaan kokonaisuutta.”
”Meri Maija Näykki palkitaan viime vuosien uudistavasta ja visionäärisestä työstä esittävän taiteen ja teatterin rajapinnoilla. Näykki on luonut raikkaita ja uutta etsiviä, monimuotoisia esityksiä Pirkanmaan alueella. Niistä voi nostaa esiin tammikuussa 2022 tapahtuneen NARTTU LIVE (työnimi) -esityksen, 2017 tapahtuneen Uittotunnelin ja 2019 esitetyn PerforMansen. Esityksistä erityisesti NARTTU LIVE (työnimi) onnistui luomaan keskellä globaalia pandemiaa riemastuttavalla, puhuttelevalla ja raikkaalla otteellaan yhteyden katsojiinsa ja koko esitystä ympäröivään kaupunkiin. Kaikki ne jotka eivät esitykseen päässeet tai mahtuneet, kuitenkin tiesivät mitä Tampereen linja-autoasemalla tarkalleen tapahtui. Esitys onnistui nostamaan ajankohtaisia aiheita valokiilaan huumorilla ja katsojien omaan älykkyyteen luottaen. Esitys toi rohkeudellaan valoa ja tulevaisuuden uskoa keskelle aikaa, jolloin mitään ei oikein tapahtunut missään.”
NARTTU LIVEstä Kulttuuritoimitukseen kirjoitti Eli Harju (lue juttu). Meri Maija Näykkiä haastatteli puolestaan Päivi Vasara (lue juttu).
Susanna Lyly. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Stipendejä kannustukseksi
Sivistys- ja kulttuurilautakunta on myöntänyt ammattitaiteilijoille stipendejä työskentelyyn, näyttelykustannuksiin ja jatkokoulutukseen. Vuoden 2022 ammattitaiteilijoiden stipendien haku kohdennettiin lastenkulttuurin ja visuaalisten taiteiden aloilla toimiville taiteilijoille. Ammattitaiteilijan stipendi on kannustusraha, joka myönnetään paikallisesti tai alueellisesti ansioituneille taiteilijoille. Kaikkiaan stipendiä haki tänä vuonna 90 taiteilijaa. Sivistys- ja kulttuurilautakunta päätti maaliskuussa pidetyssä kokouksessa myöntää stipendejä tänä vuonna 11 taiteilijalle. Jaettava stipendien summa on yhteensä 25000 euroa.
Kuvataide: Ali al-Zuhairi, Tomi Lastunen, Jussi Nykänen, Erno Peltonen, Sanni Saari ja Hermann Sebastian Schultz.
Valokuvataide: Susanna Lyly.
Lastenkulttuuri: Valpuri Kaarninen, Meria Palin, Maria Peltola ja Jyrki Tamminen.
Kirjailijoita, teatterin tekijöitä, kääntäjiä, ammattitaiteilijoita ja tieteellisen tutkimuksen tekijöitä on perinteisesti palkittu Tampereella vuosittain. Raatihuoneella 25. toukokuuta 2022 järjestetyssä tilaisuudessa myönnettiin Tampereen kaupungin stipendit ammattitaiteilijoille, Eino Salmelaisen säätiön tunnustuspalkinnot teatterin tekijöille, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnot, Väinö Linnan rahaston palkinto suomenkieliselle kaunokirjallisuudelle sekä Tampereen kaupungin tiederahaston toimikunnan myöntämät apurahat tieteellisen jatkotutkimuksen tekijöille.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
”Sormus ei kuulu kenellekään”, sanoo Tampere-talon Ison saliin palaavan Taru Sormusten herrasta -näytelmän ohjaaja Mikko Kanninen
HENKILÖ | Tampereen Teatterin johtajan Mikko Kannisen mukaan draaman kaaret olivat J. R. R. Tolkienille sivuseikka. Siksi juuri yksityiskohtien on oltava hänen ohjauksessaan tarkalleen oikein ja kirjan hengen mukaisesti.
”Kutsukaa meidät kahville!” – Kirsi Kunnas esitti mutkattoman toiveen, joka johti elinikäiseen ystävyyteen
HENKILÖ | Millaista oli kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta? Kirjallisuuden professori (emerita) Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla ja kirjoitti hänestä neljäkymmentä vuotta myöhemmin.
