Jaakko Melentjeff varasti sitaatin presidentti Sauli Niinistöltä ja jäi miettimään, oliko kaikki ennen toisin

14.06.2019

Presidentin puheesta siepattu sitaatti päätyi ylöjärveläiskirjailijan esikoisdekkarissa ruotsalaisen poliisin suuhun. Melentjeff halusi luoda laajan henkilögallerian, vaikka sen hallitseminen onkin haastavaa. Tällä viikolla vietetään Dekkariviikkoa.

Marja Aaltio, teksti ja kuvat

”Elämme varjojen maailmassa.”

Presidentti Sauli Niinistön lausahdus jäi vaivaamaan kirjailija Jaakko Melentjeffin mieltä. Lopulta se päätyi repliikiksi hänen toiseen teokseensa Papin kosto. Lausahdus tulee ruotsalaisen poliisin suusta. Hänen kollegansa vastaa siihen, että onko joskus ollut erilainen maailma.

– Mietin itse, että mikä on tämä varjojen maailma, ja onko maailma joskus ollut erilainen, Melentjeff pohtii.

Ylöjärveläinen Melentjeff on julkaissut kaksi dekkaria. Esikoisteos Hukkuneet ilmestyi Atenan kustantamana 2017 ja sen jatko-osa Papin kosto tänä keväänä.

Melentjeff tykästyi kirjoittamiseen jo lukiossa, mutta ammatin hän hankki sosiaalialalta. Nuori lukiolainen kirjoitti erikoisia runoja, aikuisena Melentjeff päätti kokeilla pitkää proosaa.

Ensimmäinen käsikirjoitus syntyi, kun Jaakko Melentjeff oli esikoisensa kanssa kotona 1990-luvun alkupuolella. Hän kirjoitti täysmittaisen romaanin.

– Lähetin käsikirjoituksen Otavalle, ja tietenkin se tuli hylkynä takaisin. Ajattelin, että ei minusta sitten ole kirjoittajaksi.

* *

Kului lähes kymmenen vuotta ennen kuin Melentjeff ryhtyi uudestaan kirjoittamaan. Silloin hän päätti tarttua genreen, josta itse tykkää eli jännityskirjallisuuteen. Melentjeff kirjoitti intuitiolla noin 70 sivua ja taas tuntui, ettei tästä mitään tule.

Reilun vuoden kuluttua Melentjeff törmäsi kirjoittamaansa tekstiin työpöytää siivotessaan.

– Luin sen ja ajattelin, että eihän tämä nyt niin huono olekaan. Päätin tarttua siihen uudelleen ja tällä kertaa myös suunnittelin, mitä kirjoitan. Kirjoitin ensimmäisen version puolessa vuodessa. Siitä tuli aika pitkä, kirjan sivuiksi taitettuna varmasti 550 sivua.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana hänellä oli pitkiä taukoja kirjoittamisessa. Taukojen välillä hän kirjoitti ja muokkasi tekstiä, ja lähetti sen välillä myös kustantamoihin. Paluupostissa hän sai kustantamoilta hylkäyskirjeitä.

Kunnes tuli heinäkuu ja lehti-ilmoitus, jossa kerrottiin Viita-akatemian etsivän opiskelijoita. Jaakko Melentjeff ei edes tiennyt, mikä Viita-akatemia on, mutta otti selvää ja päätti pistää hakemuksen sisään.

Jaakko Melentjeffin perhe muutti Tampereelle isän työn perässä, kun Jaakko meni toiselle luokalle kouluun. Perhe asui Hiedanrannassa tehdasalueen porttien sisäpuolella. Sinne melkein näkyy Melentjeffin nykyisen työpaikan Tipotien terveysaseman kahvilan terassilta.

Viita-akatemia on Tampereella toimiva kolmivuotinen kirjoittajakoulu, jossa opiskellaan kirjoittamista kirjailijoiden ja sanataideopettajien johdolla. Opiskelu tapahtuu oman työn ohessa. Viita-akatemiassa opiskelu on ollut monelle kirjoittajalle ponnahduslauta kirjailijaksi.

– Viita-akatemiaan pääsy oli yksi elämäni suurista jutuista. Ensimmäinen oli aikoinaan yliopistoon pääsy, ja kolmas tietenkin kustannussopimus.

Viita-akatemiassa Melentjeff sai palautetta teksteistään, oppi hiomaan ja editoimaan. Hän muistaa erään vierailijan viestin: ei kannata antaa koskaan periksi.

Periksiantamattomuus kantoi hedelmää vihdoin, kun Atena-kustannuksen Ville Rauvolalta tuli kannustava hylkäyskirje. Sitä seuranneen keskustelun päätteeksi Jaakko Melentjeff ryhtyi kirjoittamaan uuttaa tarinaa vanhan pohjalta. Henkilöhahmot olivat samoja kuin 550-sivuisessa järkäleessä, mutta tarina oli uusi.

Siitä syntyi esikoisteos Hukkuneet, joka julkaistiin toissa vuonna, sekä sen jatko-osa Papin kosto.

Sekä Hukkuneissa että Papin kostossa liikutaan varsin laajalla maantieteellisellä alueella. Hukkuneiden tarina alkaa kehkeytyä, kun Porin eteläpuolelta löytyy ruumis merestä. Kuolleella on taskussaan suomalaisen miljonäärin henkilöllisyyspaperit. Samalla tavalla hukkunut mies löytyy Islannista ja pian joutuvat pohjoismaiset poliisit yhdistämään voimansa. Papin kostossa tapahtumat vyöryvät Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Ukrainassa ja Puolassa.

– Ajattelin, että Pohjoismaat on tarpeeksi iso alusta, jos saan kirjoittaa lisää samoilla hahmoilla, niin Pohjoismaihin voi sijoittaa monenlaisia tapahtumia. Tykkäsin lähteä isolla liikkeelle.

* *

Melentjeff kuvaa omaa tapaansa kirjoittaa tarpeeksi realistiseksi. Hän ei halua vetää tarinaa överiksi, vaan pyrkii luomaan realistisen maailman ja tarinan, jonka lukija voi ostaa totena. Vuodet sosiaalityöntekijänä ovat tuoneet kaikenlaista elämänkokemusta, joka myös näkyy tekstissä.

– Haluan luokitella itseni yhteiskunnalliseksi dekkaristiksi. Eri asia on, olenko onnistunut siinä.

Melentjeff uskoo, että elämänkokemus suo mahdollisuuden kirjoittaa tästä ajasta ja yhteiskunnasta niin, ettei tarina ole vain pelkkä jännittävä juoni, vaan sen taustalla on syvempiä tasoja.

– Niin kuin tuo varjojen maailma. Syötin tekstiin tällaisia pikkujuttuja ja vihjeitä. Piilotin niitä sinne tekstiin, mutta en tiedä, ovatko ihmiset löytäneet niitä tai sitä yhteiskunnallista aspektia, koska enimmäkseen palautteissa kommentoidaan suuria linjoja, pohtii Melentjeff.

Viita-akatemian kirjoittajakoulu oli Jaakko Melentjeffin uran kannalta merkittävä. Se vahvisti uskoa siihen, että kirjoittamista kannattaa jatkaa.

Jaakko Melentjeffille teosten henkilöt ovat tärkeitä. Hän on käyttänyt paljon aikaa henkilöhahmojen pohtimiseen ja luomiseen. Hän toivoo, että lukijat pystyvät samaistumaan henkilöihin. Rikosjuoni on tärkeä, koska rikoskirjallisuudesta on kysymys, mutta myös henkilökuvauksella on tarinan lomassa oma paikkansa.

Melentjeff tunnustaa, että hän kuunteli palautetta ehkä liikaakin Hukkuneiden jälkeen. Siitä seurasi, että hän karsi Papin koston juonen kerronnasta omien sanojensa mukaan liikaa löysiä pois, ja kirjasta tuli ehkä turhankin tiivis.

– Minusta tuntuu, että Papin kostosta on tullut palautetta, jossa on kaivattu enemmän henkilökuvausta. Se on loputunta tasapainoilua. Nyt kun kirjoitan kolmatta, kuuntelen selvästi enemmän itseäni ja kirjoitan henkilöistä syvemmin.

Enää hän ei myöskään kirjoita intuitiolla kuten aloittaessaan. Suunnitelma pitää olla.

* *

Jaakko Melentjeff työskentelee päivät Tipotien terveysasemalla Tampereella. Hän on kuusi vuotta tehnyt töitä nuorten aikuisten psykiatrian poliklinikalla. Työ on vaativaa, mutta onneksi on työmatkat. Melentjeff pyöräilee kotoaan Ylöjärveltä töihin ja töistä takaisin kotiin. Pyöräily palauttaa työpäivän jälkeen sopivasti. Kesällä matka kuluu kolmessa vartissa, talvella voi mennä kaksi kertaa kauemmin.

Hän kirjoittaa lähes joka arki-ilta pari tuntia ja viikonloppuina enemmän. Melentjeffin omat pojat ovat jo yli kaksikymppisiä ja vaimon tyttäretkin jo teinejä. Kiitos kuuluu myös vaimolle, joka hoitaa kotihommia, kun mies kirjoittaa.

Tulevana viikonloppuna Melentjeff saa testata myös puhelahjojaan. Hän esiintyy Dekkariviikon päätapahtumassa Helsingissä. Sekin kuuluu kirjailijan työhön, eikä Melentjeff valita, vaikka esiintyminen saattaa joskus jännittääkin. Lauantaita suurempi koitos on syksyllä, kun Jaakko Melentjeff pääsee kertomaan kirjoistaan Helsingin kirjamessuille.

Lauantaina 15.6.2019 vietetään dekkarilauantaita Helsingissä kaupunginkirjasto Oodissa. Tarjolla on runsaasti dekkariaiheista ohjelmaa, muun muassa kirjailijahaastatteluja. Dekkariviikkoa vietetään 10.–16.6.2019

Jaakko Melentjeff

  • Syntynyt Sotkamossa vuonna 1965.
  • Perhe muutti isän työn perässä ensin Keski-Pohjanmaalle Lohtajalle ja sieltä Tampereelle.
  • Asuu Ylöjärvellä vaimonsa kanssa. Perheessä on myös kaksi tytärtä vaimon edellisestä liitosta. Melentjeffillä on kaksi poikaa edellisestä liitosta, jotka asuvat jo omillaan.
  • Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, työskentelee Tampereen kaupungilla sosiaalityöntekijänä nuorten aikuisten psykiatrian poliklinikalla.
  • Esikoisteos Hukkuneet, Atena 2017. Sen jatko-osa Papin kosto, Atena 2019.

 Muista myös nämä

  • Seppo Jokinen: Rottasankari (Crime Time 2019)
  • JP Koskinen: Toukokuun tuonen kukat (Crime Time 2019)
  • Kati Routa (Katariina Romppainen): Vihanpitäjät (Crime Time 2018)