Pekka Kytömäki, Tiina Poutanen ja Aleksi Wilenius. Kuvat: Aviador / Sinikka Laitinen / Aviador
TAPAHTUMA | Keskiviikkona 2.11. kello 18 alkaen Tampereen Laternassa kuullaan runoutta ja jazzia. Aviadorin runoillassa esiintyvät Aleksi Wilenius, Pekka Kytömäki ja Tiina Poutanen. Illan musiikista vastaa jazzyhtye Djangomania.
”Runoissa ja musiikissa on yhteisiä tekijöitä. Rytmi on tärkeä molemmissa.”
Päivi Vasara, teksti
Runoudessa ja musiikissa on yhteneväisyyksiä. Rytmi on molemmissa oleellinen asia.
– Aviador-kustantamon kustannuspäällikkö Vesa Tompuri soittaa Djangomania-bändissä. Yhtyeessä ovat mukana ukulele ja kontrabasso. Sellaista iloista meininkiä. Siitä se ajatus lähti runoiltaan, kertoo Tiina Poutanen, joka on yksi Laternan illanesiintyjistä.
Aviadorin runoilta järjestetään keskiviikkona 2.11 Tampereen Puutarhakadun Ravintola Laternassa. Tilaisuus alkaa kello 18 (ovet kello 17.30) ja siihen on vapaa pääsy.
– Runoissa voi olla jazzhenkistä improvisaatiota ja hetkellisyyden tunnelmaa. Tosin runojen osalta tuon tunnelman syntyminen vaatii usein paljon tuumaamista ja työtä, Tiina Poutanen sanoo.
Illan runoilijat
Aleksi Wilenius (s. 2000) on julkaissut esikoiskokoelmansa Tähdet ovat aina yllämme (Annorlunda) vuonna 2018. Samana vuonna hän menestyi valtakunnallisessa Topelius 200 -kirjoituskilpailussa. Lisäksi hän on synnyinkaupunkinsa Riihimäen Vuoden Nuori Taiteilija 2019.
Wileniuksen toinen runokokoelma Z julkaistiin Aviadorin kustantamana vuonna 2021, ja keväällä 2022 häneltä ilmestyi kolmas kokoelma Älä kerro tätä – tunnustuksia.
– Wilenius käyttää runoissaan yliviivauksia, mikä luo hetkellisyyden tunnelmaa. Hän lukee runoja viimeisimmästä kokoelmastaan. Hän on meitä muita nuorempi. Hän keskittyy hivenen vinolla otteella kasvutarinaan, sukuun ja perheeseen, Tiina Poutanen kertoo.
Pekka Kytömäki (s. 1975) on tamperelainen runoilija ja kääntäjä. Hän aloitti runouden kirjoittamisen 37-vuotiaana vuonna 2012. Kytömäen esikoisrunokokoelma Ei talvikunnossapitoa ilmestyi vuonna 2015. Esikoisteos voitti Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Kytömäen toinen runokokoelma Valo pilkkoo pimeää ilmestyi vuonna 2016.
– Kytömäki tekee palindromeja. Niissä on huumoria. Palindromeja ei voi sanoa hetkellisiksi, koska ne vaativat paljon tuumailua. Tosin Pekka on sanonut, että hänellä on sellainen pää, joka tekee palindromeja luonnostaan. Hänen aforisminsa ovat enemmän jazz-henkisiä. Pekka lukee vielä julkaisemattomia runojaan, joten hän osuutensa on minullekin yllätys, Poutanen kertoo.
Kytömäen palindromirunoja on julkaistu myös Kulttuuritoimituksessa.
Kuvataiteilijana Tampereella pitkään työskennellyt Tiina Poutanen (s. 1967) on aiemmin julkaissut kaksi kiitettyä runokokoelmaa. Ensimmäisessä romaanissaan Pyörävaras hän osoittautuu laajojen kokonaisuuksien hallitsijaksi, joka taitaa kerronnan eri vivahteet tarkoista aistihavainnoista syvälliseen pohdintaan ja hulvattomaan huumoriin.
– Minä olen Aviadorilla proosan tekijä. Runojeni kustantaja on Ntamo. Minulle tärkeää on laulullisuus, etenkin kansanlaulullisuus. Toisinaan on jazz-rytmiä. Rytmi on tärkeä. Voi sanoa, että rytmi ja sanat ovat yhtä tärkeitä runoudessa. Käsittelen Aviadorin runoillassa osin huumorin keinoin eläinfilosofisia näkemyksiä. Välillä vakavasti, välillä leikkien. Roolihenkilöinä ovat kana ja Olavi, Poutanen kertoo.

Illan musiikista vastaa Djangomania. Kuva: Aviador
Illan bändi
Djangomania on viulisti-laulaja Arto Nybomin, kontrabasisti Kari Korpisen ja kitaristi Vesa Tompurin muodostama jazzyhtye.
Tilaisuuden järjestävät Aviador kustannus, Kaupungin valot ry sekä Ravintola Laterna. Aviadorilla on runoillassa myyntipöytä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Louise Glück ja Villi iiris: Miltä tuntuu Nobel-runoilijan 30 vuoden takainen läpimurtoteos suomen kielellä?
KIRJAT | Marja Heinonen ei päässyt suomennoksia lukemalla Louise Glückin runojen maailmaan. Käsiin täytyi etsiä myös alkukielinen teos.
Kesannoida aina, säkenöidä vielä – Katja Seutun runoteoksessa ihmisen tietoisuus hahmottuu osana muuta olemassaoloa
KIRJAT | Toteavuudessaan ja ihmisen näkemisenä luonnon osasena Katja Seutu on kirjoittanut sisarkirjan Olli Sinivaaran Puut-teokselle.
Artemis Kelosaari taitaa romantiikan suvereenisti – arviossa runokokoelma Kaupunki rämeen päällä
KIRJAT | Romantiikka on vaikea tyylilaji, varsinkin runoudessa. Artemis Kelosaari on genressä kuin kotonaan.
Oikeus elämään, oikeus kuolemaan – Aija Anderssonin runoteos Eutanasia
KIRJAT | Aija Anderssonin Eutanasia on suoraa puhetta, mutta surullisuudessaan myös kaunista tilitystä lähestyvästä kuolemasta.