Kuva: Hanna Siponen / Viitapiiri ry
LAVARUNOUS | Larinkari pääsee edustamaan Tamperetta Poetry Slamin SM-kilpailun finaaliin Kuopioon. Finaali järjestetään 14. marraskuuta.
Tamperelainen kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry järjesti 7.11.2024 yhdessä Onda Music & Arts Cafen kanssa lavarunouden eli Poetry Slamin SM-kisojen Tampereen osakilpailun. Poetry Slam -kilpailut ovat yksi lavarunouden ilmenemismuoto.
Vuoden 2024 Pirkanmaan kirjoituskilpailussakin kunniamainittu Mirjam Larinkari nappasi itselleen Tampereen lavarunousmestaruuden. Hän pääsee edustamaan Tamperetta Poetry Slamin SM-kilpailun finaaliin Kuopioon. Finaali järjestetään 14. marraskuuta.
Larinkari on yllä olevassa kuvassa keskellä. Hänen rinnallaan poseeraavat kilpailun toiseksi tullut Veera vaan ja kolmanneski yltänyt Markus Savander.
Poetry Slam -kilpailuja voidaan järjestää missä ja milloin tahansa, mutta vuodessa on kuitenkin vain yhdet SM-mittelöt, joihin osallistuvat eri puolilla Suomea pidettyjen aluekarsintojen voittajat.
Poetry Slam -kilpailun sääntöihin kuuluu, että kilpailijat esittävät itse kirjoittamiaan runoja. Esitettyjen runojen enimmäispituus on kolme minuuttia. Yleisöstä valittu viisihenkinen tuomaristo pisteyttää kilpailijoiden runot ja niiden esittämisen asteikolla yhdestä kymmeneen. Kilpailuissa järjestetään kolme kierrosta, ja joka kierrokselta puolet runoilijoista jatkaa seuraavalle kierrokselle.
Viime vuonna lavarunouden SM-finaali pidettiin Tampereella, Tampereen Työväen Teatterin TTT-klubilla, ja sen järjesti niin ikään Viitapiiri. Silloin mestaruuden vei Diliana Stoyanova.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hieronymus Bosch saa tarkan tulkinnan runon keinoin – arviossa Vesa Haapalan Maallisten ilojen puutarha
KIRJAT | Vesa Haapala osoittaa teoksessaan, kuinka maalaus käännetään runoudeksi.
Näennäisesti yksinkertaisesta materiaalista rakentuu upottava luontoelämys – arviossa Olli Sinivaaran Valoon, vihreään
KIRJAT | Olli Sinivaaran Valoon, vihreään on taitavasti toteutettu tutkimus valosta, väristä ja puista.
Scifistä ammentava runoteos elää tunnelmista – arviossa Kristian Blombergin Sukupolvialus
KIRJAT | Tieteiskirjallisuuteen ja formalismiin keskittyneen Kristian Blombergin viides runoteos käsittelee katkoksia sekä tapoja katsoa mennyttä ja tulevaa.
Runon ääni repii hiljaisuuden – Väinö Kirstinän äänimaisemat
ESSEE | Anssi Sinnemäen aistit avautuivat Gaston Bachelardin Tilan poetiikkaa lukiessa lukemaan Väinö Kirstinän runoutta aivan uudesta kuulokulmasta.