Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen.
TAPAHTUMA | Suomen tietokirjailijat ry on Suomen suurin kirjailijajärjestö. Se edistää tietokirjallisuutta sekä valvoo tieto- ja oppikirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Yhdistykseen kuuluu yli 3 300 jäsentä.
Sari Harsu, teksti ja kuvat
Suomen tietokirjailijat ry:n kevätkokouspäivät pidettiin 17.–18.5.2024 Tampereella. Viime vuonna 40 vuotta täyttäneen yhdistyksen kevätkokouspäivien ohjelma alkoi perjantaina kaupungin vastaanotolla Museokeskus Vapriikin ravintola Valssissa.
Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi ja Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen pitivät tervetulopuheenvuorot, joiden jälkeen ohjelmassa oli tarjoilua, vapaata seurustelua ja tutustumista Manserock-näyttelyyn.
Jo ennen varsinaisten kevätkokouspäivien alkamista yhdistyksen luottamushenkilöt ja toimiston henkilökunta kokoontuivat Tampere-talossa yhteiseen suunnitteluseminaariin, jossa keskusteltiin muun muassa tietokirjallisuuden tulevaisuudesta ja näkyvyydestä sekä tekoälyn vaikutuksesta tietokirjailijoihin. Lisäksi kuultiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden kohtaamasta häirinnästä.
Suomen tietokirjailijat ry:n juristi Mikko Niemelä neuvoo jäseniä esimerkiksi kustannussopimus- ja tekijänoikeuskysymyksissä. Vapriikin Manserock-näyttelyssä hän tarttui Jopon sarviin.
Kirjoitan, siis ajattelen
Lauantaina tietokirjailijat kokoontuivat Tampere-talossa, missä järjestettiin kevätkokous. Ennen kokousta oppikirjailija Eenariina Hämäläinen piti vuosikokousesitelmän otsikolla ”Miksi kirjoitan – ja kirjoitanko vielä 10 vuoden päästä?”
Hän puhui monen kirjoittajan kokemasta pakottavastakin tarpeesta kirjoittaa. Kirjoittaminen voi olla esimerkiksi pyrkimystä asioiden ja ajatusten kaaoksen järjestämiseen ja jäsentämiseen. Sitä se on Hämäläisellekin.
Opettajana toimiva oppikirjailija on tyytyväinen, kun saa oppilaat oppimaan,”edes sen, että kylmä sota ei ole sama kuin talvisota”.
Vuosikokousesitelmän pitäjä puhui myös tekoälystä tekstin tuottajana ja kielen kääntäjänä. Vielä vähän aikaa sitten käännösohjelman mielestä ”Hän on lääkäri” oli ruotsiksi ”Han är läkare ” ja ”Hän on sairaanhoitaja” oli ”Hon är sjuksköterska”. Nyt ohjelmaa on tasa-arvokalibroitu.
Hämäläinen viihdytti kuulijoita myös tekoälyn tuottamilla teksteillä, jotka eivät ainakaan vielä päihitä ihmisen laatimia kirjoituksia.
Vaikka tekoäly alkaisi tulevaisuudessa tuottaa laadukasta kirjallisuutta, Eenariina Hämäläisen mielestä on tärkeää, että meillä on kymmenen vuoden päästäkin ihmisiä, jotka kirjoittavat – siis ihmisiä, jotka ajattelevat.
Eenariina Hämäläinen ilahdutti ja viihdytti tietokirjailijoita vuosikokousesitelmällään lauantaina.
Aktiivista ja monipuolista toimintaa
Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Haanpää esitteli vuoden 2023 toimintakertomuksen, josta käy hyvin ilmi, mitä yhdistys ylipäänsäkin tekee: järjestää jäsenilleen koulutuksia ja monenlaista muuta ohjelmaa, on mukana messuilla ja tapahtumissa, julkaisee kirjoja sekä jakaa apurahoja, palkintoja ja stipendejä. Viime vuonna yhdistys jakoi apurahoja kahdella miljoonalla eurolla.
Vuonna 2023 Suomen tietokirjailijat ry myönsi neljätoista palkintoa, joista suurimman eli 12 000 euron suuruisen Warelius-palkinnon saivat Laura Kolbe ja Riitta Konttinen. Muita yhdistyksen jakamia palkintoja ovat Tietopöllö-palkinto, Tietokirjailijapalkinnot, Tietokirjallisuuden edistämispalkinto ja Oppikirjapalkinnot.
Yksi tänä vuonna oppikirjapalkituista kirjantekijöistä on vuosikokousesitelmän pitänyt Eenariina Hämäläinen. Palkinto myönnetään yhdistyksen jäsenelle tai työryhmälle tunnustukseksi laajasta ja ansiokkaasta oppiteostuotannosta.
Lisäksi yhdistys osallistuu muun muassa tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon rahoitukseen.
Tietokirjailijoilla on myös aktiivista aluetoimintaa. Kolmetoista aluevastaavaa järjestävät tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Tampereella aluetoiminnasta vastaa Riitta Suominen.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Soraääniä rajan takaa – arviossa Anna Jarovajan Rajantakaiset
KIRJAT | Matkapäiväkirjassa Venäjän rajaseudulta jututetaan venäläisiä, jotka eivät puolusta sotaa vaan uskovat ihmisarvoon ja solidaarisuuteen.
Häpeä työelämässä: tunne, jolla on korkea hinta – arviossa Petri Virtasen Polttava palkka
KIRJAT | Petri Virtasen teos on hyvä muistutus siitä, että työelämän syvimmät haavat eivät synny itse työstä vaan siitä, miten ihmiset kohtelevat toisiaan.
Keksintöjen kiehtovat visiot – Michel Vernen novellit saavat uuden suomennoksen
KIRJAT | Vaikka Michel Vernen tekstit ovat osittain tiedollisesti vanhentuneita ja paikkansapitämättömiä, ne herättävät edelleen kiinnostusta tieteitä kohtaan erityisesti nuorten keskuudessa.
Matkalippu Gazaan – arviossa Randa Al-Dawoudin esikoiskirja Gazan naiset
KIRJAT | Randa Al-Dawoudin tekee suuren työn antaessaan Gazan naisille kasvot ja äänen, tekee heistä tavallisia ihmisiä.