Eriikka Magnusson. Kuva: Ulla-Maija Svärd
VIIKON RUNO | Näyttelijä ja ohjaaja Eriikka Magnusson selaa Kahvila Runossa kokoelmakirjaa Runoraatia varten. Runous on kulkenut näyttelijä-ohjaajan matkassa aina.
”Runo on hieno muoto. Runossa pystyy sanomaan lyhyessä ajassa niin paljon.”
Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat
Alkaa olla vakiintunut tapa, että Kulttuuritoimituksen Viikon runo -juttusarjan tekijät haastatellaan Tampereen Ojakadulla Kahvila Runossa. Eriikka Magnusson selaa paksua Tämän runon haluaisin kuulla -kokoelmateosta, koska etsinnässä on materiaalia Runoraatia varten.
Näyttelijä-ohjaaja Eriikka Magnusson ja näyttelijä Auvo Vihro ovat antaneet äänensä Viikon runoille. Magnusson lausuu Tuija Välipakan ja Kristiina Wallinin tekstit, Vihro puolestaan Arto Lapin ja Juhani Ahvenjärven runot.
Äänitykset on tehty haastatteluviikon maanantaina. Sillä tavalla liikutaan perhepiirissä, että äänet taltioi Eriikkan poika Niklas Vainio, joka on äänikerronnan ammattilainen.
Runo on suuri
– Runo on hieno, koska se pystyy sanomaan lyhyessä ajassa niin paljon. Runoelmat ovat suurta, kun runo vyöryy eteenpäin. Runo on eri asia kuin romaani. Hyvässä runossa yhdistyvät taito ja tunne.
Magnusson ja Vihro ovat tehneet paljon yhteistyötä runojen merkeissä. Osa on ollut isoja tuotantoja, joissa on yhdistetty runoa ja musiikkia. On Erkki Kiviniemen ansiota, että Viikon runojen lausujiksi saatiin alan ammattilaiset. Kiviniemen kanssa Magnusson on tehnyt paljon yhteistyötä.
– Meitä jännitti, tuleeko Hämeenpuistoon Erkki Kiviniemen kirjakauppaan Tulenkantajiin väkeä kuuntelemaan runoja, joita minä ja Auvo Vihro lausuimme. Ihmisiä tuli ja tuli monta kertaa. Kävimme läpi edesmenneitä, vanhempaa polvea ja uusia runoja. Yleisö kiitti, että on hienoa, kun voi tulla ja vain kuunnella.
Kahvila Runo sopii teemaan, joten siellä kuvattiin myös Eriikka Magnusson. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Samalla linjalla
Magnusson ja Vihro ovat runojen esitystavasta samalla linjalla: ei liian paatoksellista, vaan melko eleetöntä, muttei silti tunteetonta.
– Tärkeintä on runoilijan ääni. Se ei ole oleellista, kuinka hienosti mä tätä teen.
Ammatin varjopuolia on se, että Magnusson ei pysty kuuntelemaan äänikirjoja, koska hän alkaisi vain kuunnella virheitä.
Äänen ammattilainen
Ensi kesäksi Eriikka Magnusson ohjaa Oriveden Rönnin kesäteatteriin Veikko Huovisen tekstin Ihmisten puheet. Tämä on neljäs Rönnin kesä, koronan vuoksi yksi jäi välistä pois.
Äänen ammattilainen hän on ollut koko uransa.
On surullinen tarina, kuinka Tampereen Tohlopin hyvä draama- ja kuunnelmatuotanto kurjistettiin ja lopetettiin.
– Tampereella oli alan oppilaitokset valoon ja ääneen sekä näyttelemiseen. Elämyksellistä oli viedä kuunnelma ulos studiosta. Teimme esimerkiksi Tytti Parraksen esitystä hänen kotonaan, veneessä ja hautausmaalla.
– Oli masentavaa, miten meiltä vietiin sihteerit ja hivutettiin tuotantoa alas. Tämä oli niin nurinkurista, kun me saimme kaikki palkinnot, mitä äänestä pystytään antamaan alkaen Prix Italiasta Sokeiden kuunnelmapalkintoon. Saimme kuunnelmasta esimerkiksi Vuoden teatteriteko -palkinnon, mikä on hyvin poikkeuksellista. Meillä oli hyvä työryhmä ja hyvä työympäristö.
Lorun loppu oli se, että Eriikka Magnussonilla tuli täyteen eläkkeeseen vaaditut 30 vuotta Ylen palveluksessa. Hän pisti sen oven kiinni.
Eriikka Magnusson arvostaa runoja, koska ne pystyvät lyhyessä mitassa ilmaisemaan paljon. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Runoja aktiivisesti
Eriikka Magnusson on seurannut runoutta aktiivisesti jo ennen radiovuosia.
– Runoja ja musiikkia yhdistäviä esityksiä tein jo silloisessa Penniteatterissa. Radioon minut pyysi Mirjam Polkunen tekemään Aleksis Kivestä esitystä ja Uuno Kailaan Viimeistä joulua, jossa oli myös musiikkia.
Magnussonilla ja Vihrolla on suunnitelmia tehdä lisää runoja ja musiikkia yhdistäviä esityksiä. Draamaa Magnusson on tehnyt Helsingissä, radiossa ja televisiossa.
Eriikka Magnusson
- Syntynyt 7. syyskuuta 1946 Helsingissä. Näyttelijä ja ohjaaja. Opiskellut musiikkitiedettä ja tähtitiedettä Helsingin yliopistossa ennen teatteriopintoja.
- Kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1965 ja opiskeli Suomen teatterikoulussa vuosina 1966–1969.
- KOM-teatterin perustajajäsen, ja oli mukana jo KOM-näyttämöllä Ruotsalaisessa Teatterissa 1969. KOM-teatterin jälkeen hän työskenteli Yleisradiossa sekä Radioteatterin Tampereen-pisteessä.
- Oli naimisissa ohjaaja Väinö Vainion kanssa 45 vuotta tämän kuolemaan saakka. Kaksi poikaa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mitä ovat audition, ensemble, understudy ja swing? Näyttelijä Pekko Hirvonen kertoo
HENKILÖ | Näyttelijäksi valmistuva Pekko Hirvonen taitaa näyttelijäntyön, laulun ja tanssin lisäksi myös alan ammattitermistön.
Elämän salaisuus paljastuu Pispalan kattojen yllä – teatterimies Jotaarkka Pennanen täyttää 80 vuotta
HENKILÖ | Jotaarkka Pennanen on uransa aikana johtanut useita isoja teattereita ja ohjannut yli 70 näytelmää. Mutta hienointa mitä ihminen voi saada aikaan on runous.
Natalil Lintala esittää Katri Helenaa ensi kesänä Valkeakosken Apianniemessä – ”Musikaaleja ei ole tarpeeksi”
HENKILÖ | Natalil Lintala toivoo, että Suomessa tehtäisiin enemmän isoja musikaaleja suuren orkesterin kanssa. Näitä ei ole lähellekään tarpeeksi.
Mansi Styczin tuikkiva perintö – teatterivaikuttaja täytti 80 vuotta
KOLUMNI | ”Olet tehnyt elämäntyölläsi Tampereesta monipuolisemman teatterikaupungin kuin ehkä itse tajuatkaan”, Anne Välinoro kiittää Mukamaksen teatterinjohtajaa.



