Kuva: Eetu Huhtala
KUVATAIDE | Helsingissä asuvan ja työskentelevän kuvanveistäjän tuotanto koostuu mekaanisista ja suurikokoisista metallisista veistoksista ja muista moniaistillisista teoksista.
Eli Harju & Antti Lähde, teksti
Kuvanveistäjä Eetu Huhtala on valittu Vuoden 2023 nuoreksi taiteilijaksi. Huhtala saa Tampereen kaupungin myöntämän 20 000 euron stipendin ja mahdollisuuden yksityisnäyttelyn järjestämiseen Tampereen taidemuseossa. Eetu Huhtala on järjestyksessä 39. Vuoden nuori taiteilija.
Eetu Huhtala (s. 1993 Äänekoskella) on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvanveistäjä. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2021. Hänen tuotantonsa koostuu mekaanisista ja suurikokoisista metallisista veistoksista ja muista moniaistillisista teoksista. Käsitteellisten teosten lähtökohtana ovat arkiset esineet ja tekniset laitteet, jotka eivät toimi odotetulla tavalla, vaan järjenvastaisesti, vailla päämäärää.
Eetu Huhtalan teoksia on ollut esillä kuratoiduissa ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Hänellä on ollut yksityisnäyttelyt Helsingissä Project Roomissa ja Galleria Sculptorissa. Huhtala on toteuttanut ensimmäisen julkisen teoksensa Another Helsinkiin Tanssin taloon 2022. Hänen teoksiaan on Jenni ja Antti Wihurin säätiön kokoelmassa Rovaniemen taidemuseossa, Saastamoisen säätiön kokoelmassa EMMA – Espoon modernin taiteen museossa sekä lisäksi monissa yksityiskokoelmissa.
Kulttuuritoimituksen Eli Harju jututti Eetu Huhtalaa tuoreeltaan Tampereen taidemuseossa maanantaina 16.1.2023 järjestetyn julkistustilaisuuden jälkeen.
39. Vuoden nuori taiteilija saa kukkapuskan Taidemuseon johtajalta Selma Greeniltä. Kuva: Eli Harju
* *
Olet tiennyt itse tittelistäsi jo jonkin aikaa. Miltä nyt tuntuu, kun se on julkista tietoa?
– Tähän asti on ollut sellainen tunne, että työstän suurta näyttelyä. Kyllähän se nyt tuntuu konkreettisemmalta, että on tosiaan kysymys Vuoden nuori taiteilija -tapahtumasta ja olen nyt oikeasti liittymässä tähän vuoden nuorten taiteilijoiden jatkumoon, joka on täynnä tosi upeita taiteilijoita.
Sanoit puheessasi, että nyt on mahdollisuus keskittyä taiteen tekemiseen, kun usein taiteilija joutuu ottamaan myös muita rooleja. Miltä tämä Vuoden nuoren taiteilijan titteliin liittyvä julkisuus tuntuu, miellätkö sen kuuluva taiteen tekemiseen?
– Tietyssä mielessä olen tosi tyytyväinen, että työni tulevat esille ja kuvataide ylipäätään saa mediahuomiota, eikä jää vain näyttelyissä kävijöiden näköpiiriin. Toisaalta taas henkilökohtainen huomio tuntuu oudolta. Työskentelen kuitenkin teosten kautta ja teokset ovat taiteen tekemisessä se asia, joka näkyy ulospäin. Tietyllä tapaa on sellainen ristiriitainen tunne. Tietysti teokset tulevat esille, mutta kyllä tämä henkilökohtainen huomio on uusi ja outo asia.
Eetu Huhtala : Indecisive, 2021 118 x 66 x 308 cm teräs, liukuportaiden kaiteet, ilmapallo, muovi, rullaketjupyörät, rullaketjut, rattaat, laakerit, sähkömoottori, elektroniikka. Erisuuntiin pyörivien liukuportaiden kaiteiden väliin jumiin jäänyt ilmapallo, joka pyörii paikallaan ympäri. Kuva: Eetu Huhtala
Mitä tulevassa näyttelyssä nähdään?
– Sinne on tulossa kourallinen vanhempia teoksia sekä nyt uudempaa tuotantoa. Ne ovat arjesta poimittuja esineitä, joissa monessa on mukana yksittäiseen hetkeen sidottu toisto. On siis tulossa salkopalloa, interaktiivista valoa hyödyntävää teosta, yksi karuselli, alustavasti myös yksi hiekkasiilo. Teoksissa on liikettä, mutta tietyllä tapaa hyvin maltillista. Enemmän niissä on kyse yhdestä toiminnosta tai yhdestä aktista, joka on sen liikkeen kautta läsnä, mutta liike ei ole niissä pääosassa.
Kauanko tämä arjesta poimittujen esineiden käyttö on ollut läsnä työskentelyssäsi?
– Ne tulivat osaksi sitä aika nopeasti, varmaan jo ensimmäisten opiskeluvuosien aikana Kuvataideakatemiassa. Olen tanssijana koko nuoruuteni työskennellyt tosi tutun välineen, ihmiskehon kanssa. Siinä ei ole ikinä ollut kysymystä siitä, mitä katsotaan, vaan katsotaan toista ihmiskehoa, joka on meille tietysti tosi tuttu. Sanoisin, että oli luonnollinen siirtymä lähteä työskentelemään sellaisten esineiden kanssa, jotka ovat tosi tuttuja ja tunnistettavia, ja joiden toiminta jollain tapaa jo ymmärretään.
Eetu Huhtala: Pillow Fort, 2020 210 x 180 x 190 cm alumiini, teräs. Kuva: Eetu Huhtala
Mitä teemoja näissä arkisia esineitä sisältävissä teoksissa on?
– Teokseni lähtevät yleensä minulle henkilökohtaisista kokemuksista tai minua kiinnostavista asioista, ehkä tietynlaisista traumoistakin. Tosi usein ne alkavat hyvin spesifeistä henkilökohtaisen elämän hetkistä, ajanjaksoista tai tuntemuksista. Kyse voi olla vaikka yksittäisestä yksinäisyyden tai ulkopuolisuuden tuntemuksesta tai turhautumisen ajanjaksosta, mutta sitten lähden enemmän hakemaan sitä, mikä se kokemus on. Sitä kautta teokset pureutuvat sen yksittäisen tapahtuman ulkopuolelle niihin siihen liittyviin tuntemuksiin, jotka ovat meille kaikille yhteisiä. Siitä ne nivoutuvat myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joissa ne kokemukset ovat läsnä.
Raadin mukaan teoksiasi voi katsoa ihmetellen. Miten itse haluaisit, että niitä katsotaan?
– En tiedä, onko minulla suoranaisesti toivetta siitä, miten niitä lähestytään. Oikeastaan ainoa toive on, että ihmiset ottavat aikaa ja viettävät teosten äärellä sen hetken, että ne saavat mahdollisuuden viedä sinne, minne ikinä vievätkin. Toki itselläni on joskus hyvin spesifitkin ajatukset taustalla, joskus taas avoimempi aihealue. Minulle kuitenkin on aina voitto se, jos ihminen oikeasti pääsee teoksen sisälle oman kiinnostuksen kautta.
Eetu Huhtala: Unable, 2021 260 x 350 x 202 cm teräs, ketjunostin, muovipussi, askelmoottori, elektroniikka. Teollinen nostinrakenne, jossa kiinni oleva ketjunostin pyrkii nostamaan tavanomaista muovipussia. Nostimen ketjut pyörivät jatkuvalla tahdilla, mutta muovipussi ei nouse ylös maasta. Kuva: Eetu Huhtala
* *
Vuoden 2023 nuoren taiteilijan on valinnut asiantuntijatyöryhmä, johon kuuluivat Tampereen taidemuseon edellinen johtaja Taina Myllyharju (pj) ja edellinen näyttelypäällikkö Maaria Salo, Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Leevi Haapala, Finnish Art Agencyn taidekuraattori Laura Köönikkä, Tampereen taiteilijaseuran edustaja, kuvataiteilija Anna Hyrkkänen, Tampereen taideyhdistyksen edustaja Joni Lehtimäki sekä Suomen Taiteilijaseuran edustaja, kuvataiteilija Katariina Salmijärvi.
Valtakunnallinen Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma syntyi vuonna 1984 Tampereen Nuorkauppakamarin aloitteesta. Tapahtuma toimii keskustelun herättäjänä ja nykytaiteen näkyvyyden edistäjänä. Palkinnolla pyritään tukemaan kansainvälisesti kiinnostavia alle 35-vuotiaita suomalaistaiteilijoita.
Lue lisää
Lue Kulttuuritoimituksen aiemmat haastattelut vuoden nuorista taiteilijoista Emma Jääskeläisestä (2022), Joel Slottesta (2021), Aapo Huhdasta (2020) ja Nastja Säde Rönköstä (2019).
* *
Vuoden nuoret taiteilijat
- 1985 Kristian Krokfors
- 1986 Tero Laaksonen
- 1987 Radoslaw Gryta
- 1988 Outi Kirves
- 1989 Mari Rantanen
- 1990 Eija-Liisa Ahtila, Maria Ruotsala, Jarmo Kurki, Juha Saitajoki
- 1991 Markus Konttinen
- 1992 Osmo Rauhala
- 1993 Paavo Räbinä
- 1994 Susanne Gottberg
- 1995 Esko Männikkö
- 1996 Kaisu Koivisto
- 1997 Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen
- 1998 Frank Kappas
- 1999 Janne Kaitala, Jukka Korkeila, Janne Räisänen
- 2000 Nanna Susi
- 2001 Tülay Schakir
- 2002 Ulrika Ferm
- 2003 Samu Raatikainen
- 2004 Kim Simonsson
- 2005 Viggo Wallensköld
- 2006 Heta Kuchka
- 2007 Hans-Christian Berg
- 2008 Samuli Heimonen
- 2009 Hannu Karjalainen
- 2010 Anni Leppälä
- 2011 Anna Tuori
- 2012 Ari Pelkonen
- 2013 Jarno Vesala
- 2014 Janne Nabb ja Maria Teeri
- 2015 Ville Andersson
- 2016 Reima Nevalainen
- 2017 Tiina Pyykkinen
- 2018 J. A. Juvani
- 2019 Nastja Säde Rönkkö
- 2020 Aapo Huhta
- 2021 Joel Slotte
- 2022 Emma Jääskeläinen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Valon tähden – Taidehallissa keväällä hurmanneen Marja Pirilän teoksia esillä nyt Tokiossa
KUVATAIDE | Marja Pirilän töitä on esillä Tokion valokuvataiteen museossa kesäkuun alkupuolelle asti ja naapurigalleriassa huhtikuun puoliväliin.
Serlachius-museon tuoreet näyttelyt tuovat esiin parturissa käynnin traumoja ja venyttävät taiteen rajoja
KUVATAIDE | Devan Shimoyama kertoo Serlachius Kartanossa hiljattain avatussa näyttelyssä oman tarinansa afroamerikkalaiseen kulttuuriin liittyvistä hiustraumoista.
Kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatti – Eero Järnefeltin suurnäyttely Ateneumiin
KUVATAIDE | Eero Järnefelt tallensi maalauksiinsa vuodenaikojen vaihteluita Kolilla ja kovaa työtä kaskenpoltossa. Ajattelun eväitä hän sai kotitaustastaan.
Kuvataiteilija Tuula Lehtinen pyrkii nauttimaan kaikesta mitä tekee: ”Haluan tuottaa mielihyvää ja elämyksiä”
KUVATAIDE | Tampereen taidemuseon tämän kevään taitelija haluaa näyttelykävijöiden nauttivan turhamaisuudesta ja pinnalliseksikin ajatelluista tunteista.
