Valokuvataiteilija Aapo Huhta on Vuoden nuori taiteilija 2020 – ”En tiedä, mihin olen menossa”

10.10.2019
Valokuvataiteilija Aapo Huhta.

Aapo Huhdan taiteellinen luomistyö lähtee liikkeelle eksymisestä, sattumanvaraisuudesta. Valokuvakirja on helsinkiläiselle valokuvan rakkain muoto.

Kaarina Lehtisalo

Vuoden nuori taiteilija 2020 on helsinkiläinen valokuvataiteilija Aapo Huhta (s. 1985). Tampereen kaupungin 20 000 euron stipendin saaja julkistettiin Tampereen taidemuseossa torstaina.

Palkintoon kuuluu stipendin lisäksi yksityisnäyttelyt Tampereen taidemuseossa ja Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa vuonna 2020.

Valokuvataide parhaimmillaan valokuvakirjoissa

Valokuvataiteilija Aapo Huhta on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Haapajärveltä. Aikuistuttuaan hän muutti Helsinkiin opiskelemaan kasvatustiedettä, mutta ei kokenut opettajan ammattia varsinaiseksi kutsumuksekseen. Sen sijaan aluksi kaveripiirin kuvaamisesta liikkeelle lähtenyt valokuvaus veti nuorta miestä yhä enemmän puoleensa.

Huhta valmistui medianomiksi valokuvauksen alalta Lahden muotoilu- ja taideinstituutista vuonna 2012 ja taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2015. Hän on työskennellyt lehtikuvaajana, ja kuvannut myös muotokuvia, muun muassa tunnetuista muusikoista.

– Kuvaamisessani on kolme puolta. On nämä omat projektit, niiden lisäksi opetustyö ja kolmantena tilatut toimeksiannot, Huhta kertoi Tampereen taidemuseon tiedotustilaisuudessa torstaina 10.10.2019.

Tampereen taidemuseon johtajan Taina Myllyharjun mukaan Huhdan surrealistiset mustavalkokuvat tekivät vaikutuksen Vuoden nuoren taiteilijan valinneeseen työryhmään. Tätä taidettaan Huhta keskittyy tuomaan esiin erityisesti valokuvakirjoissa.

– Valokuvakirja on minulle valokuvan rakkain muoto, sillä se on niin intiimi, sitä voi katsoa yksin, omassa rauhassa.

Aapo Huhta on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2015. Valokuvakirja Block oli hänen maisterityönsä. (Untitled from the series Block, 2015)

Huhta on itse julkaissut jo kaksi valokuvakirjaa – tosin toinen niistä, Omatandangole, julkistetaan virallisesti vasta parin viikon kuluttua, 23.10. Helsingissä.

Huhdan ensimmäinen valokuvakirja, Block (2015), on kuvattu vaihto-oppilaana New Yorkissa. Huhdan mukaan nimi ”block” tuli teokselle jo varhaisessa vaiheessa. Tällä sanalla viitataan sekä geometrisiin näkymiin, että etäisyyteen ihmisten välillä – ja tämä ajatus myös ilmenee teoksen kuvissa. Teos on Huhdan maisterityö Aalto-yliopistolle.

Abstrakti todellisuus löytyy eksymällä

Tuore valokuvakirja Omatandangole on syntynyt Namibiassa, minne Huhta lähti henkilökohtaisessa elämässä koetun rankan vaiheen jälkeen. Teoksen nimi Omatandangole on namibialaista oshivambon kieltä ja tarkoittaa kangastusta.

Huhdan mukaan sana kuvastaa hyvin sitä, mitä hän itse kokee valokuvan olevan.

– Valokuva on yhtä aikaa sekä totta, että hyvin kaukana arkikokemuksesta, sanoo Huhta.

Huhdan taiteellinen päämäärä on siirtyä informatiivisesta kohti abstraktimpaa. Tämän abstraktimman todellisuuden löytäminen lähtee liikkeelle sattumanvaraisuudesta, sillä Huhdan mukaan sattuma vie kuvaa pitemmälle.

– Eksyminen on tässä välttämätöntä. En tiedä, mihin olen menossa, sanoo Huhta.

Nämä sattumanvaraiset tilanteet Huhdan löytöretkellä ovat usein hyvin arkipäiväisiä, mutta valmiina kuvina ne näyttävät epätodellisilta. Huhta ei fotoshoppaa kuviaan, mutta kuvien työstämiseen on muita tekniikoita. Kuvan todellisuus tulee näkyväksi vedostusvaiheessa.

Huhdan toinen valokuvakirja Omatandangole julkistetaan lokakuun aikana. Teos on syntynyt Namibiasssa vuonna 2016–18. (Untitled from the series Omatandangole, 2017)

Huhta kertoo miettineensä, kuinka paljon hän voi kertoa ja avata valokuvien taustaa ja syntyä, ja kuinka paljon tämä tieto vaikuttaa katsojan kokemukseen niistä.

– Sillä kuvissani menen koko ajan etäämmälle informatiivisen dokumenttikuvan perinteestä, ja kuvat muuttuvat koko ajan kummallisemmiksi ja kummallisemmiksi…

Katsomme yhdessä Huhdan kanssa erästä hänen Namibiassa otettua kuvaansa vuodelta 2017. Kuvassa nainen näyttää olevan yksin autiomaassa. Hän kantaa päänsä päällä jotakin, joka ei kunnolla erotu katsojan silmään. Kuva on vaikuttava, eikä sen synnystä ja todellisesta tilanteesta oikeastaan haluakaan lisää tietoja.

– Useimmat valokuvani ovat syntyneet kuitenkin hyvin arkisissa tilanteissa, Huhta sanoo.

Yksi näistä arkitilanteista on – kuvana hyvin surrealistinen sekin – lintu vessanpöntöllä. Tästä valokuvasta Huhta kertoo sen verran, että se on kuvattu hänen asunnollaan Namibiassa. Katsojalle kuva näyttäytyy toisaalta absurdin humoristisena, mutta siinä voi nähdä myös luonnon ja ihmisen rakentaman tilan oudon kohtaamisen.

Vaikka Huhdalle valokuvakirjat ovatkin tärkeitä, ei Vuoden nuoren taiteilijan näyttelyyn ole vastaavaa valokuvakirjateosta odotettavissa. Tulevassa näyttelyssä noudatetaan Huhdan sanoin ”näyttelykatalogin kirjaperinnettä”.

– Valokuvakirjateoksen tekeminen on niin pitkä prosessi, että se ei olisi mahdollistakaan. Omantandangolen kuvia kuvasin Namibiassa useita vuosia, vuosina 2016–2018.

Valinnastaan Vuoden nuoreksi taiteilijaksi Aapo Huhta oli luonnollisestikin erittäin otettu.

– Idolini, valokuvataiteilija Esko Männikkö valittiin Vuoden nuoreksi taitelijaksi vuonna 1995. Tuntuu mielettömän isolta jutulta, että pääsee jatkamaan tätä traditiota.

Valokuvataiteilija Aapo Huhta kuvasi ensimmäisen valokuvakirjansa Blockin New Yorkissa. Kuvissa näkyy sekä kaupungin geometria että ihmisten yksinäisyys. (Untitled from the series Block, 2014)

Näyttely kesäkuussa 2020

  • Vuoden nuoren taiteilijan näyttely avataan Tampereen taidemuseossa ensi vuoden kesäkuussa. Turkuun näyttely siirtyy syyskuussa 2020.
  • Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma on syntynyt vuonna 1984 Tampereen Nuorkauppakamarin aloitteesta. Palkinto jaetaan vuosittain alle 35-vuotiaalle taiteilijalle.
  • Vuoden 2020 nuoren taiteilijan on valinnut asiantuntijoiden muodostama työryhmä, johon kuuluvat Tampereen taidemuseon johtajan, Taina Myllyharjun lisäksi museojohtaja Leevi Haapala, kuraattori Laura Köönikkä, Tampereen taiteilijaseuran edustaja, kuvataiteilija Janne Laine, Tampereen taideyhdistyksen edustaja Joni Lehtimäki, Suomen Taiteilijaseuran edustaja, kuvataiteilija Katariina Salmijärvi ja näyttelypäällikkö Tapani Pennanen.

Vuoden nuoret taiteilijat

1985 Kristian Krokfors
1986 Tero Laaksonen 
1987 Radoslaw Gryta 
1988 Outi Kirves
1989 Mari Rantanen 
1990 Eija-Liisa Ahtila, Maria Ruotsala, Jarmo Kurki, Juha Saitajoki
1991 Markus Konttinen
1992 Osmo Rauhala
1993 Paavo Räbinä
1994 Susanne Gottberg
1995 Esko Männikkö
1996 Kaisu Koivisto
1997 Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen
1998 Frank Kappas
1999 Janne Kaitala, Jukka Korkeila, Janne Räisänen
2000 Nanna Susi
2001 Tülay Schakir
2002 Ulrika Ferm
2003 Samu Raatikainen
2004 Kim Simonsson
2005 Viggo Wallensköld
2006 Heta Kuchka
2007 Hans-Christian Berg
2008 Samuli Heimonen
2009 Hannu Karjalainen
2010 Anni Leppälä
2011 Anna Tuori
2012 Ari Pelkonen
2013 Jarno Vesala
2014 Janne Nabb ja Maria Teeri
2015 Ville Andersson
2016 Reima Nevalainen
2017 Tiina Pyykkinen
2018 J. A. Juvani
2019 Nastja Säde Rönkkö