Alisa Manninen käänsi englanniksi kaksi Minna Canthin klassikkonäytelmää ja teki elämäkerran 

Alisa Manninen. Kuva: Arto Jalonen 

Päivi Vasara, teksti 
Arto Jalonen, kuvat 

Alisa Manninen on toteuttanut arvokkaan Minna Canth -kirjahankkeen. Tuloksena on kaksi kirjaa. 

Hän aloitti kääntämällä englanniksi kaksi Minna Canthin (1844–1897) tunnetuinta näytelmää eli Työmiehen vaimon (1885) ja Anna Liisan (1895). Teoksen nimi on The Workman’s Wife, Anna Liisa. Englanniksi sen vuoksi, että se on kiistattomasti maailmankieli. 

Alisa Manninen väitteli Tampereen yliopistossa englantilaisen filologian tohtoriksi vuonna 2010. Hän on työskennellyt kääntäjänä. Hän kääntää molempiin suuntiin ja etenkin tieteellisiä artikkeleja. 

– Elämäkerta syntyi halusta tehdä kirjallisuuden tutkimusta, vaikka en ole tällä hetkellä töissä yliopistolla. 

Elämäkerran nimi on Minna Canth: Writing to Challenge. Osuuskunta Trialogi julkaisi molemmat kirjat maaliskuussa Trialogue Booksin kustantamana. Elämäkerrassa on merkitty lähteet ja viittaukset huolellisesti, jotta aiheesta innostuva voi löytää lisää luettavaa. 

Alisa Manninen käänsi englanniksi Minna Canthin klassikkonäytelmät Työmiehen vaimo ja Anna Liisa. Lisäksi hän teki Canthista elämäkerran. Kuva: Arto Jalonen

Miksi juuri Minna Canth? 

Minna Canth kiehtoo Alisa Mannista monista syistä. Niistä on vaikea nostaa toinen toistaan tärkeämmäksi. 

– Yksi on halu kertoa, kuinka 1800-luvun alun luokkayhteiskunnassa Minna Canth onnistui tekemään luokkanousun, tavoittelemaan omia unelmia ja tekemään sitä, mitä koki oikeaksi. Yritän tuoda esiin, millainen oli maa poliittisen autonomian aikana ja miten käytännön elämässä matkustettiin yhteiskuntaluokasta toiseen. 

Minna Canth syntyi 1840-luvulla työväenluokkaiseen perheeseen Tampereella. Syntymäkoti oli Puutarhakadulla (numero kahdeksan) ja siitä kertoo kyltti nykyisen rakennuksen seinässä. 

Äiti oli piika ja isä oli teininä mennyt töihin Finlaysonille. Heidän onnistui perustaa kauppa ja tämä nosti perheen varallisuutta, niin että heillä oli mahdollisuus kouluttaa tytärtään. 

Koulutus ei ollut enää rajattu vain ruotsinkielisille. Minnan tyttäret ja pojat saivat jo enemmän koulutusta. Olosuhteet olivat työväenluokalle kurjat 1800-luvulla, mutta parastaan yritettiin, että pärjättiin.

Alisan kiinnostus Minna Canthiin on pitkäaikainen, sillä vuonna 1999 hän kävi katsomassa Papin perheen Tampereen Teatterissa. 

Me juttelimme kirjallisessa ympäristössä pääkirjasto Metsossa. Paikka valikoitui myös sen vuoksi, että naapurustossa Hämeenpuistossa on Minna Canthin patsas. 

Minna Canth oli kirjallisuuden uranuurtaja, kauppias, tasa-arvon puolustaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kuva kirjan kannesta. Kuva: Arto Jalonen

Ei löytynyt käännöstä 

Työmiehen vaimosta ei löytynyt englanninnosta mistään Suomen kirjastosta, joten oli jo aikakin se tehdä. Tasa-arvon puutteesta kertoo näytelmän tilanne, jossa alkoholisoitunut aviomies tuhoaa vaimonsa sekä ennen avioliittoa että liiton aikana hankkimat rahat. Anna Liisasta oli yksi käännös. 

– Toivon, että näytelmien dialogista tuli helposti lähestyttävää. Joitain outoja sanoja joutui käyttämään, koska ne kuuluivat siihen aikakauteen. 

Käännöstyön mahdollisti Jenny ja Antti Wihurin rahaston apuraha. Tätä Alisa Manninen pitää arvossa. 

Alisa Mannisen kirjahanketta voi sanoa kulttuuriteoksi. Kieli on englanti, koska se on kiistattomasti maailmankieli. Kuva: Arto Jalonen

Minnasta on moneksi 

Tampereelta Minna Canthin lapsuudenperhe muutti Kuopioon vuonna 1853. Isä sai siellä hoitaakseen Tampereen Lankakaupan Finlaysonin puolesta. Hän onnistui hankkimaan Kuopiosta tontin Kanttilalle, johon tuli koti sekä liike, ja ryhtyi lopulta itsenäiseksi kauppiaaksi. Äiti toimi lisäksi pienyrittäjänä samoissa tiloissa olutta myymällä ja tarjoamalla pesupalveluita. 

Minna ryhtyi kauppiaaksi, koska opettajan ura ei toteutunut. Nimittäin se oli suljettu vaihtoehto naimisissa olevalta naiselta. Minna solmi kesken seminaariopiskelujen avioliiton lehtorin kanssa.  

Hän oli myös toimittaja, mutta ei aluksi kirjoittanut omalla nimellään. Hän kirjoitti miehensä toimittamiin lehtiin novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja, erityisesti raittiuteen ja naisten koulutukseen liittyvistä aiheista. Menestyneenä kirjailijana hän perusti oman aikakauslehden. Häntä voidaan näin sanoa myös yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. 

Minna Canthin syntymäkoti on osoitteessa Puutarhakatu 8. Tästä on muistona laatta, joka vähän ikävästi jää valvontakameran varjoon. Kuva: Arto Jalonen

Kirjailijana Minna Canth oli uranuurtaja, joka kuvasi realistisesti työväenluokan ihmisiä. Hänen työllään on suuri arvo suomenkielisen teatterin eteenpäin viejänä. 

Hän teki arvokasta työtä myös muutenkin suomenkielisyyden eteen ja naisasialiikkeen hyväksi. Kaiken tämän uranaisena olemisen lisäksi hän oli leskeksi jäätyään seitsemän lapsen yksinhuoltaja. 

Canth julkaisi kaikkiaan kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia sekä lisäksi kertomuksia, lehtiartikkeleita ja puheita. 

Alisa Mannisen yksi toive on, että Kuopion Kanttila saisi kunnon peruskorjauksen, jotta se olisi arvoisessaan kunnossa kirjailijamuseoksi. Kulttuurileikkaukset osuivat nimittäin myös Kanttilaan. 

Minna Canthin patsas on Tampereen Hämeenpuistossa. Kuva: Arto Jalonen

Maahanmuuttajille 

– Canthin elämäkerta on myös sukellus Suomen historiaan aikana, jolloin kansallinen herääminen rakensi tietä kohti itsenäisyyttä. Se korostaa Canthin uraa muokanneita yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia olosuhteita ja kamppailuja: 1800-luvun murroksessa määriteltiin uusiksi, mitä tarkoitti olla suomalainen sekä miten eri kielet ja kulttuurit nähtäisiin osana samaa kansakuntaa, Alisa Manninen sanoo.

– Kirjan kohdeyleisönä ovat sekä maahanmuuttajataustaiset suomalaiset, joilla ei ehkä ole ennestään tuntemusta Suomen historiasta, että Suomen kirjallisuudesta kiinnostuneet lukijat, joille kirja tarjoaa syventävän katsauksen kulttuuripiirejä muokanneeseen yhteiskuntaan. 

Elämäkertaa varten Alisa lainasi kirjastojen satavuotiaita varastoteoksia. Hän on iloinen siitä, että nykyään löytyy runsaasti tieteellistä aineistoa sähköisessä muodossa, jossa niitä on joustavaa käyttää. 

Hän haluaa korostaa elämäkerrassa sitä, mikä Suomi oli ja miten se muuttui Minna Canthin elämän aikana. 

– Vuonna 1879 annettiin elinkeinovapaus. Tämä merkitsi sitä, että kauppiaaksi voi ryhtyä suoraan perustamalla kaupan olematta sitä ennen kauppiaan ”oppilaana”. Tämä teki uran mahdolliseksi myös naisille. Kauppiaana sitten menestyi tai ei, mutta se oli mahdollista. 

Minna Canthin mies kuoli ja hänen isänsä vähän tätä aikaisemmin. 1800-luvun nälänhätä vaikutti siihen, että isä meni konkurssiin. Lehtori Canth pelasti säästöillään lankakaupan ja Kanttilan, mitkä Minna peri häneltä. Jäi äiti ja epäluotettava veli, joka möhli oman kauppansa nurin. Minna otti veljen kaupan nimiinsä, laittoi tyttären sen pitoon ja nosti molemmat kaupat uuteen kukoistukseen.  

Oli suuri muutos, että köyhäksi syntyneet ja naiset pystyivät yrittämään. Kun pääsee opiskelemaan ja ammattiin, voi pitää huolta lapsistaan ja Canthin tapauksessa myös lapsuuden perheestä. 

Kuva: Arto Jalonen

Tapahtuma Tampereelle? 

Tasa-arvon edellytys on Minna Canthin ajattelussa, että naisella on ammatti ja omaa rahaa. 

Minna Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on vakiintunut liputuspäivä. Silloin juhlistetaan kirjailijan lisäksi tasa-arvoa. 

Alisa Manninen on seurannut Aamulehden yleisönosaston kirjoituksia, joissa kaivataan Minna Canth -tapahtumaa Tampereelle. Tapahtuma juhlistaisi lukutaitoa ja Minna Canthia. On jo olemassa yläkouluikäisten nuorten jakama Minna Canthin perillinen -palkinto, joka kaipaisi kulttuuritapahtumaa ympärilleen. Tapahtuman tarpeellisuudesta Alisa Manninen on samaa mieltä: sellainen olisi oivallinen lisä Tampereen kulttuurielämään. 

​

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua