R&A:n taiteellinen johtaja Pekka Lanerva ja toiminnanjohtaja Anna Möttölä lausuivat innostuneet avajaissanat.
ELOKUVA | Elokuvafestivaalin järjestäjät elivät jännittäviä hetkiä vielä avajaisia edeltävällä viikolla, sillä koronarajoitusten lieventämisestä ei ollut minkäänlaista varmuutta. Melodramaattinen popmusikaali Annette avasi festivaalin – sekä katsojan silmät ja korvat.
Helsingin Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalin järjestäjät elivät jännittäviä hetkiä vielä avajaisia edeltävällä viikolla, sillä viranomaisten koronarajoitusten lieventämisestä ei ollut minkäänlaista varmuutta. Festivaali oli kuitenkin suunniteltu niin valmiiksi, että kun rajoituksia sitten jonkin verran purettiin, koneisto käynnistyi ja festivaalin järjestelyt pääsivät vauhtiin toden teolla.
Virallisia avajaisia vietettiin torstaina 16.9.2021 Bio Rexissä. Tilaisuus oli loppuunmyyty. Tänä vuonna se tarkoitti sitä, että vain puolet istumapaikoista (248) on käytössä. Avajaisten yleisnäkymä oli väljä ja samaan aikaan runsas, sillä vain vähän aikaa sitten satojen paikkojen saleihin sai ottaa vain 10 katsojaa.
Niinpä festivaalin taiteellinen johtaja Pekka Lanerva ja toiminnanjohtaja Anna Möttölä olivat onnensa kukkuloilla. Tunnelmaa loihti ällistyttävän riemastuttavalla tavalla Möttölän innostus ja se draivi, jolla hän esitteli festivaalia ja niitä jännittäviä hetkiä, jotka edellisellä viikolla jouduttiin kokemaan.
Lanerva toi puheessaan esille festivaalin ohjelmiston päälinjat ja valotti sitä, kuinka haasteellista kymmenen päivän kattausta on ylipäätään koostaa. Tänä vuonna työ oli vielä vaikeampaa, sillä pandemian rassaama elokuvamaailma on ollut suurelta osin pysähdyksissä, eivätkä festivaalimatkat ole olleet agendalla perinteiseen tyyliin. Vaikeuksien kautta voittoon päästiin kaikesta huolimatta.
Anna Möttölä hihkui mikrofoniin ja melkein hyppeli innostuksissaan, Pekka Lanerva myhäili tyytyväisenä ja helpottuneena. Oli ihana katsoa tätä parivaljakkoa. Molemmat kehottivat ihmisiä käymään oikeissa elokuvissa. Elokuvat on tehty pimeään teatteriin, isolle kankaalle ja ihmisten parissa katsottavaksi. Teatterien pimennoissa tunnelma on oikea.
Silmät ja korvat avaava elokuvakokemus
Melodramaattinen popmusikaali Annette avasi festivaalin – sekä katsojan silmät ja korvat. Annette on Leos Caraxin ohjaama elokuva, joka tulee teatterilevitykseen vuodenvaihteessa. Elokuvasta puhutaan ja kirjoitetaan vielä paljon. Silti jo muutama sana.
Annette hämmästytti ensi hetkestä lähtien. Elokuva käynnistyy epätodellisella kohtauksella. Käsikirjoituksen ja kappaleet kirjoittaneet Maelin veljekset Ron ja Russell ovat bändeineen ja taustalaulajineen äänitysstudiossa. Carax ja hänen tyttärensä Nastya ovat miksauspöydän takana. Laulu So May We Start kajahtaa.
Yhden otoksen kohtaus alkaa, kun muusikot nousevat ja kävelevät soittokumppaneineen kadulle. Päänäyttelijät Adam Driver ja Marion Cotillard, pian myös Simon Helberg, liittyvät mukaan muuntautuen lopulta hahmoikseen. Driver pukee päähänsä moottoripyöräkypärän ja hurahtaa pyörän selkään. Cotillard kiipeää mustaan katumaasturiin. He ovat nyt Henry ja Ann. Todellisuus muuttuu fiktioksi.
Elokuvan replikointi käydään laulaen. Kyseessä on eräänlainen musikaali tai rock-ooppera, joskin kaikin puolin varsin poikkeuksellisella tavalla toteutettu. Carax ei sorru tavanomaisuuksiin.
Musiikista vastaa kulttiyhtyeen maineessa oleva popduo Sparks, siis Maelin veljekset, mikä tarkoittaa sitä, että elokuvan musiikki on omaperäistä, teatraalista ja vangitsevaa. Yhdysvaltalainen näyttelijä Adam Driver ja ranskalainen Marion Cotillard muodostavat parin ja Simon Helberg ”kolmannen pyörän”. Näyttelijät laulavat osuutensa itse. Juoni on melodramaattinen. Tunnelma on hehkuvalla tavalla keinotekoinen. Caraxin ratkaisut ovat pitkälle vietyjä, visuaalisesti komeita ja intensiivisiä.
Rakkautta ja anarkiaa Helsingissä 16.–26.9.2021.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tie sydämeen ei käy vatsan kautta – arviossa Juliette Binochen tähdittämä ensi-iltaelokuva
ELOKUVA | Taide, rakkaus ja kokkaus kohtaavat Tran Anh Hungin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa kauniissa tarinassa parisuhteesta.
Animeperhe vakoilupuuhissa – arviossa Spy X Family Code: White
ELOKUVA | Perhedraamaa, vakoiluseikkailua ja huumoria yhdistelevä Spy X Family -tarinamaailma on noussut yhdeksi suositimmista mangakonsepteista.
Kirjailijan täytyy kuvitella ikäviä ja ahdistaviakin asioita, jotta niille voitaisiin tehdä jotakin
KOLUMNI | Jos Civil War -elokuva saa jotain ajattelemaan, niin maailmanloppuelokuvia, draamoja kuvitellusta ydinsodasta. Niille oli kylmän sodan aikoina kysyntää.
Omalaatuinen italialainen haudanryöstäjätarina – arviossa La Chimera
ELOKUVA | Alice Rochwacherin maagista realismia ja veijaritarinaa yhdistelelvä ensi-iltaelokuva La Chimera on lajityypiltään vaikeasti määriteltävä taidepaukku.