Eemu Myntti: Silta (1940). Kuva: Wiki Commons

1

Eemil Aleksander (Eemu) Myntti (1890–1943) oli suomalainen ekspressionistinen taidemaalari, jonka töille oli ominaista voimakas värimaailma, Wikipedia kertoo.

Myntin töitä on vuosittain, yksittäin, myytävänä eri huutokaupoissa. Pohjalainen, Vaasassa syntynyt maalari on yhä ”oma poika Pohjanmaalla”. Muuten näyttää siltä, että hän on taidemuseoiden osalta unohdettu.

Törmäsin Eemu Myntin töihin ensimmäisen kerran Limingan Taidekoulussa ja se oli menoa kertaheitolla. Poptaidetta ennen kuin sitä oli keksitty!

Myntti ei opiskellut Taideakatemiassa, vaan hän sai yksityistunteja torniolaiselta taidemaalarilta Arthur Heickelliltä. Koulutuksen Myntti maksoi toimimalla Heickellin apupoikana. Eemu Myntti kävi Pariisissa opiskelemassa muutamia kertoja 1910-luvulla. Vuosina 1922–1924 Myntti opiskeli Italiassa. Mesenaattina toimi Frithiof Tikanoja, joka myöhemmin tunnettiin Lassila & Tikanojan perustajana.

Myntti jää mieleen siksikin, että hänen tyylinsä kysyi enemmän värejä kuin tarkkoja muotoja. Hän ilahduttaa maalaamillaan taiteilijoiden, kuten Tove Janssonin, Jean Sibeliuksen ja Mika Waltarin, muotokuvilla. Lisäksi mieleen jäävät omakuva ja vaimo Eva Bremer-Myntin muotokuva.

Ainoa Eemu Myntistä ja hänen taiteestaan kirjoitettu kirja on Anne-Maj Salinin teos Eemu Myntti 1890–1943 (Tikanojan taidekoti, 1991). Se löytyy melkein jokaisesta kirjastosta.

Eemu Myntin muotokuva säveltäjä Jean Sibeliuksesta. Maalauksen omistaa Tikanojan taidekoti Vaasassa. Kuva: Wiki Commons

2

Yle Areenassa on tarjolla paljon kuunneltavaa kaiken ikäisille. Podcastit-osiosta löytyy niin dokumentteja, radio-ohjelmia, musiikkiohjelmia kuin henkilökohtaisia tunnustuksia, monenlaisia ohjelmia, kuten Miten musta tuli muusikko, Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmät, 8 klasaria ja Näistä levyistä en luovu.

Jo kauan sitten aikuiseksi kasvaneille löytyy ihania, vanhoja kuunnelmia, kuten Kantolan perhe, josta on kuunneltavana kuusi jaksoa eri vuosikymmeniltä. Tarjolla on myös kesäisin esitettyjä musiikkidraamoja muun muassa Armi Aavikosta, Maaritista ja Vesa-Matti Loirista sekä scifiä, äänikirjoja, radiodraamaa, jännitystä ja komediaa. Ja kaikki ihan ilmaiseksi!

3

Brittien Areenan, BBC Soundsin, ohjelmista suurin osa on kuunneltavissa ilman kirjautumista, esimeriksi radiokanavat 1–3, uusimmat uutiset sekä valikoima toimittajien valitsemia ajankohtaisia dokumentteja, kuunnelmia ja podcasteja komediasta, urheilusta, tieteestä, rikoksista räppiin ja klassiseen musiikkiin.

Ansiokasta on, että BBC:n ohjelmissa englannin kieltä lausutaan niin, että tunneilta lintsanneetkin ymmärtävät, vaikka mukana on myös Skotlannin ja Pohjois-Irlannin radiokanavien tuottamia juttuja.

Ohjelmat ovat uusia ja tulevat kuunneltavaksi usein kolmen–neljän päivän viiveellä. Komedia-osiossa on kuunneltavissa muun muassa stand-upia, paneelikeskusteluja, sketsiviihdettä ja sarjoja. Draama tarjoaa muun muassa jännitystä, saippuaoopperaa, rikoksia ja historiallisia sarjoja. Tiede ja teknologia -osioon on ilmestynyt muutama päivä sitten Elon Muskin koko ällistyttävä tarina.

4

Lapin läänin itäisimmässä osassa, Koillis-Lapin Sallassa syntyneelle Kaarlo Kantolan Aikamatka Kuolajärvelle eli Vanhaan Sallaan (Väyläkirjat, 2025) on arvokas tietolähde. Kirja sisältää paljon kuvia ja tietoa, siitä miten toisen maailmansodan vaiheet vaikuttivat Kuolajärven eli Vanhan Sallan jäämiseen rajan taakse Neuvostoliitolle, sittemmin Venäjälle.

Jos on käynyt vielä niin huono tuuri, että suku on tullut Sallaan 1950-luvulla muualta ja itse asunut vain ensimmäiset 15 vuotta paikkakunnalla, on kirja täydellinen pikakurssi omaan historiaan.

Kuolajärvi muutti nimensä Sallaksi vuonna 1936 ja luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1940. Kuolajärvi oli pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta. Asukkaita oli noin puolet enemmän kuin nykyisessä Sallassa.

Kirjan kuvia katsoessa jää ensimmäisenä mieleen suurehko, täysin toimiva kunta, jossa on kaupat, apteekit, posti, terveydenhoito, seurakunta ja koulut (15 kappaletta alakouluja). Kuolajärvellä, Salla-tunturilla pidettiin alppihiihdon SM-kisat jo vuonna 1935. Muutenkin mäkinen maasto ja hyvät mahdollisuudet matkailuun toivat vanhaan Sallaankin matkailijoita.

Kirjan antia ovat myös kuvat, joissa esiintyy nykyisinkin tuttuja sallalaisia sukuja, sekä kartat, joissa nähdään sukujen asuinpaikkoja. Mukana on paljon tarinoita tapahtumista, joilla oli alueelle merkitystä. Selviää, että huumorilla mentiin usein jo silloinkin.

Kirjan kirjoittaja Kaarlo Kantola on syntynyt Sallassa vuonna 1930, opiskellut Kemijärvellä ja asuu nykyään Rovaniemellä.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua