Mikko Räty ja Tiina Poutanen runobattlessa. Kuva: Sari Harsu

1

”Kädet putoavat kuin ammutut linnut” on hieno säe. Se löytyy Raisa Jäntin tuoreesta runoteoksesta lepatus pilke (Enostone, 2025). Tekisi mieli kirjoittaa ”Lepatus, pilke”, mutta runoilija on jättänyt ison alkukirjaimen ja pilkun pois. Elämän lyhyydestä kertovassa kirjassa aika kuluu ja kuluttaa eikä kivulta voi välttyä.

”Kivun vastustaminen // elämän vastustamista.”

Kirjan sivuilla on paljon tyhjää tilaa. Jollakin sivulla on yksi säe, jotkin sivut ovat kokonaan tyhjiä. Mitä tyhjässä tilassa sitten on? – Ehkä hentoista lepatusta.

Ihmisen osa on joutua kasvotusten menettämisen kanssa. Useimmat menettävät elämänsä aikana läheisiään ja jokainen joutuu jossain vaiheessa luopumaan myös omasta elämästään.

”Ollaan pieniä ja sitten / ollaan suuria, eikä tieto / kartu matkalla yhtään – // Meistä puuttuu palasia, / me emme löydä niitä – /// Kaikki alkaa keskeltä. / Ellei juokse, / ei ehdi.”

2

Ennestään tuttujen runoilijoiden teoksia lukee tietysti mielellään, mutta on aina iso ilo löytää myös uusi kiinnostava tekijä. Tampereen antikvaarisilla kirjamessuilla oli yhtenä ohjelmanumerona Vilja-Tuulia Huotarisen juontama runobattle, jossa tamperelaisjoukkueen Tiina Lehikoinen ja Tiina Poutanen kalistelivat sanansäilää Helsingissä asuvien Olli Sinivaaran ja Mikko Rädyn kanssa.

Muiden battlerunoilijoiden tuotanto oli minulle entuudestaan tuttua, mutta Mikko Rädyn tekstit olivat uutta ilahduttavaa kuultavaa.

Rädyn esikoisrunokirja Borealia (Tammi, 2022) pääsi Helsingin Sanomien esikoiskirjakilpailun finaalikymmenikköön. Siitä kuulimme runokamppailussa muun muassa säkeet:

”Se, ettemme vielä kykene ymmärtämään kaikkeuden kokonaisrakennetta / ei tarkoita että joskus ymmärtäisimme.”

Toista teosta, Erehtymättömyydestä (Tammi 2025), jonotan nyt kirjastosta. Runokirjan jonottaminen on oikeastaan iloinen asia, sillä se kertoo, että runoteokset kiinnostavat monia.

Lue Anna Hollingsworthin Kulttuuritoimitukseen kirjoittamat arviot Boreliasta ja Erehtymättömyydestä.

3

Useimmista kaupungeista löytyy vähintään yksi paikka, johon voi lahjoittaa ja josta voi poimia kirjoja. Itse käytän ahkerimmin Tampereen pääkirjaston vaihtohyllyä. Viimeksi vein sinne Jari Järvelän Tyttö ja seinä -kirjan, joka oli jostain syystä odottanut vuosia kaapissani lukemattomana. Mutta nyt luin sen, ja sehän oli varsin vetäväjuoninen romaani, Järvelän tyttötrilogian kolmas osa.

Äskettäin samaisesta vaihtohyllystä mukaani lähti Aki Salmelan runoteos Jokeri (Tammi, 2014), jota olen nyt lukemassa.

”Sirkukset eivät ole enää sitä mitä ne joskus olivat. Poissa ovat eksoottiset eläimet ja vaaralliset ohjelmanumerot, todellista riskinottoa näkee enää hyvin harvoin. Koska olet viimeksi nähnyt jonkun ajavan surmanajoa maailmankuvansa ympäri? Tai runoilijan kävelevän pitkää ja korkeaa lausetta ilman ironian turvaverkkoja?”

Tämä teos taitaa jäädä omaan kirjakokoelmaani, jossa on yksi Salmelan runokirja ennestäänkin.

Pirkanmaan kirjoituskilpailussa toukokuussa 2025 kukitetut kirjoittajat. Kuva: Sari Harsu

4

Joka vuosi järjestetään lukuisia kirjoituskilpailuja. Niitä voi etsiä netistä omatoimisesti sopivin hakusanoin tai vaihtoehtoisesti hyödyntää sivustoja, joihin ylläpitäjät ovat koonneet tietoja kilpailuista. Tällainen sivusto on esimerkiksi.

Kirjoituskilpailut toimivat usein hyvinä patistajina: kirjoittajan tulee kirjoitettua, kun on jokin syy tai selkeä tehtävä.

Jos oikein hyvin käy, osallistumisesta seuraa mainetta ja kunniaa – joskus jopa rahaa tai jokin muu palkinto – sekä reissu palkintojenjakotilaisuuteen. Joskus palkinnot voivat olla hyvinkin eksoottisia. Itse olen tienannut kirjoittamalla muun muassa kauhavalaisen hevosenpääpuukon ja lipun Heinolan kesäteatteriin.

Pirkanmaan kirjoituskilpailu on kirjoituskilpailuista yksi maineikkaimmista, onhan se järjestetty jo 74 kertaa, ja moni myöhemmin tunnetuksi tullut kirjailija on aikanaan osallistunut siihen.

Vuoden 2025 toukokuussa Pirkanmaan kirjoituskilpailussa tuhannen euron rahapalkinnon saivat kangasalalainen Emilia Naukkarinen proosasarjassa ja tamperelainen Veera Hintsala lyriikkasarjassa. Lisäksi molemmissa sarjoissa jaettiin kuusi kunniamainintaa.

Palkitut tekstit ovat luettavissa täällä.

Sari Harsu

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua