Parasta juuri nyt (3.5.2021): Maaret Kallio, Anni Kytömäki, Tove, Jacques Brel, Ruokamatka Ranskaan

Chansonin mestari Jacques Brel. Kuva: Jean-Pierre Leloir

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on lukenut suomalaiskirjailijoita, matkaillut ruoan perässä katsonut elokuvia taidemaalareista ja chanson-laulajista.

1

Maaret Kallion Voimana toivo (WSOY, 2020) on kauniisti ja viisaasti kirjoitettu kirja hyvästä elämästä, jonka voimavarana on toivo. Elämään kuuluvat väistämättä vastoinkäymiset, pettymykset ja luopuminen jo siitä yksinkertaisesta syystä, että elämä on rajallinen. Kallio kuvaa kirjassaan, miten toivo antaa kantamaan yli tilanteissa, joissa mieli mustenee. Elämä ei ole mustavalkoista, vaan siihen sisältyy paljon eri värisävyjä ja ihmisessäkin on monia eri puolia.

Toivo on kokemus mahdollisuuksista. Toivo on väkevä mielen ja elämän voima. Se auttaa hellittämään kohtuuttomasta armottomuudesta. Toivo lisää uskoa hyvän mahdollisuuksiin, vakuuttaa Maaret Kallio.

Kirjassa on paljon esimerkkejä tilanteista, joissa voi toimia väärin ja hyvä aikomus kääntyy itseään vastaan. Ota itseäsi niskasta kiinni, piristy, voivat olla ohjeita, joilla neuvon antaja tarkoittaa hyvää, mutta viesti kääntyykin painostukseksi. Ketään ei voi ulkoapäin määrätä piristymään. Kehotus voi ahdistaa mustissa vesissä kulkijaa entistä enemmän. Järkevämpää olisi vain kuunnella ja sanoa, että olen tässä sinua varten, et ole yksin.

2

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto meni viime vuoden lopulla oikeaan osoitteeseen, vaikka kilpailemassa oli monta hyvää romaania. Anni Kytömäen Margarita (Gummerus, 2020) on vahvasti mieleenpainuva teos Suomen lähihistoriasta 1950-luvulla, ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta ja huolestuttavasta pandemiasta, joka tuolloin oli polio.

Kytömäki kirjoittaa kaunista kieltä, mutta kuvaa asioita samalla arkisesti niin, että romaanin voisi sijoittaa realismin perinteeseen. Sodan jälkeen elämä on niukkaa. Pienet asiat tuottavat iloa, kun maata jälleenrakennetaan. Toisella puolella on karuja velvollisuuksia, joissa viranomaiset painottavat enemmän valtion etua kuin ihmisen hyvinvointia.

Päähenkilö Senni nimittää kantamaansa lasta ironisesti valtion vauvaksi. Valtio vaatii naisia synnytystalkoisiin vaikka henkensä edestä. Synnyttämistä verrataan naisen asevelvollisuuteen, ja kuusi lasta on hyvä tavoite.

Jännitystäkin kirjassa on mukana. Menneisyyden tapahtumat eivät ole päivänselviä ja ne avautuvat hitaasti tulkinnoille.

3

Jacques Brel (1929–1978) teki huikeaa musiikkia, joissa melodiat ja elämän karheutta kuvaavat sanoitukset osuvat saumattomasti yhteen. Hän oli chansonin lyömätön mestari, joka sai yleisön hullaantumaan rajuilla eläytymisillään konserteissa niin kauan konsertteja piisasi. Hän lopetti kiertämisen uransa huipulla. Suosion kääntöpuoli oli esiintymispelko ja erilaiset kompleksit. Hän ei esimerkiksi koskaan tullut sinuiksi ulkonäkönsä kanssa.

Philippe Kohlyn ohjaama dokumentti Jacques Brel ja elämän jano (2017) summaa upeasti laulajan elämänkäänteitä arkistomateriaalin avulla. On hienoa lukea laulujen käännökset. Monista hänen tunnetuista chansoneistaan on tehnyt suomalaisversioita, mutta suomennus tuo aina mukanaan omia vivahteitaan alkuperäiseen tekstiin.

Jacques Brel ja elämän jano Yle Areenassa.

4

Onnistuin lopulta näkemään Zaida Bergrothin elokuvan Tove (2020), joka kuvaa rakastetun kirjailijan ja taiteilijan Tove Janssonin elämää jatkosodan lopusta 1950-luvun puoliväliin. Elokuva on komea sukellus Janssonin tärkeisiin vuosiin, kamppailuun taiteellisen ilmaisun ja rahapulan kanssa, muumien syntyyn, mielikuvituksen voittoon ja kuvaukseen ihmisestä, joka ei on herkkä, mutta ei anna periksi.

Alma Pöystin esittämä Tove on upean inhimillinen. Tovessa on särmää ja kekseliäisyyttä, mutta myös aitoa surua ja tuskaa silloin, kun se osuu kohdalle.

Ajankuva on hieno. Modernismi nousee suomalaisessa kuvataiteessa, elämä vapautuu ankarien ja köyhien sotavuosien jälkeen, musiikki hullaannuttaa Toven tanssimaan, viini virtaa juhlissa ja tupakka palaa suupielessä välillä pelottavankin usein.

Elokuvassa nousevat vahvasti esiin ihmissuhteet, Toven lyhyt rakastuminen Krista Kososen esittämään Vivica Bandleriin ja kiemurainen suhde kansanedustaja Atos Wirtaseen, jota esittää Shanti Roney. Kuvakulmissa läikähtää usein aistillisuus, joka kuvataan kauniisti, mutta ei tungettelevasti.

5

Brittiläinen televisiokokki ja ruokakirjailija Rick Stein on pitkin kevättä vienyt katselijoita ruokamatkalle Ranskaan. Tunnin mittaiset Ruokamatka Ranskaan -ohjelmat (2019) ovat mukava yhdistelmä matkailua ihanissa ranskalaismaisemissa, historiallisissa kylissä ja kaupungeissa sekä perehtymistä ranskalaiseen keittotaitoon.

Matkalla Stein tapaa paljon paikallisia asukkaita, joiden kanssa hän ihmettelee kalastamista, viininviljelyä ja ikivanhoja kulttuuriseutuja. Hän maistaa paikallisia herkkuja itse tehdyistä makkaroista suoraan pöytään kannettuihin mereneläviin ja ihailee kaikkia annoksia yhtä vilpittömästi. Itse hän kokkaa katsojien iloksi sekä arkiruokia että monimutkaisia hienoja aterioita, joita kokatessa ei säästetä aikaa, mausteita eikä rasvaa.

Ohjelma on hieno yhdistelmä ruokakulttuuria, sivistystä ja lumoavia maisemia.

Ruokamatka Ranskaan Yle Areenassa.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This