Ahvenanmaa tiedetään merenkulkukaupungiksi. Siellä pannaan myös olutta ja tislataan väkeviä. Kuva: Aila-Liisa Laurila

1

Ahvenanmaan itsehallinto juhlii satavuotista taivaltaan. Siinäpä yksi hyvä syy lähteä katsomaan, millainen paikka tuo Åland nykyään on. Kävin siellä edellisen kerran 38 vuotta sitten. Ja nyt taas!

Edellisellä kerralla tulin saarelle Ruotsista tarkoituksenani viettää juhannus Suomessa. Siitä lähtien olen ajatellut saaren olevan kovin suomalainen paikka ja niin ajattelen edelleen, sillä kovin suomalaiselta se edelleen tuntuu.

Suosittelen käyntiä Kastelholman linnassa. Sen kivityrmässä on mainio kuva linnan taannoisesta vangista, Erik XIV:sta. Hiukan kömpelö video se on, mutta Erik itse kertoo omin sanoin tarinansa kuninkaasta henkipatoksi.

Linnan vieressä ovat Smakbyn ravintola, puoti ja Åland Distillery eli viinantislaamo, joissa kaikissa kannattaa poiketa. Väkevät myydään Alkossa, Smakbyn Apelbrand maksaa 112,37 euroa puoli litraa!

Jos on kiinnostunut Stallhagenin panimon uniikista tarinasta, kannattaa ajaa pieni matka Getan tietä Godbystä pohjoiseen. Ja maistuu se olutkin kesäkuumalla.

Kuva: Aila-Liisa Laurila

2

Sodan ja rauhan keskus Muisti on avattu nyt pandemia-aikana 4.6.2021 Mikkelissä. Siellä kahvilan nimi on osuvasti Rauha.

Vanha tuttu Päämajamuseo ja Muisti muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joiden näyttelyt käsittelevät sodan ja rauhan teemoja. Näkökulma ei ole ainoastaan sotilaissa tai aseissa vaan myös tavallisissa ihmisissä, naisissa ja lapsissa.

Sodan kauhuja on ahdistava ajatella, mutta ilman viime sotia Suomi ei olisi tällainen kuin se on. Siksi sotaa kannattaa ajatella, mutta tietenkin niin, ettei sitä tarvitse ikinä enää kenenkään suomalaisen kokea uudelleen.

3

Lappeenrannan Linnoituksen alue on tosi loistokas kesäkohde. Linnoitus syntyi idän ja lännen rajalinnoitukseksi aikana, jolloin Ruotsi-Suomi ja Venäjä kävivät loputtomia taistelujaan.

Nykyisin valtaosa historiaa huokuvista rakennuksista ovat yleisölle avoimia ja niihin sijoittuneet museot, näyttelyt, ravintolat, kahvilat ja putiikit palvelevat asiakkaitaan.

Suosittelen Linnoituksen krouvin muikkuannosta tai paikan päällä savustettua lohta. Lisäksi suosittelen alueen näyttelyitä.

Etelä-Karjalan museossa on tuore näyttely, joka vie naapurikaupunki Viipuriin, jonne ei nyt muuten oikein pääse saati sen menneeseen aikaan.

Jalmari Lankinen – Viipurin arkkitehti, Kannaksen valokuvaaja -näyttely perustuu Etelä-Karjalan museoon vuonna 2017 hankittuun Jalmari ja Juha Lankisen valokuva- ja arkistokokoelmaan.

Lappeenrannan taidemuseon näyttely Uno Ullberg – Suomen viipurilaisin arkkitehti esittelee vuosina 1879–1944 eläneen arkkitehdin tuotantoa.

Jalmari Lankinen oli viipurilainen arkkitehti, jonka runsaslukuista rakennuskantaa on edelleen nähtävillä molemmin puolin Suomen nykyistä kaakkoisrajaa. Kuva: Jalmari Lankisen arkisto

4

Ilomantsia idemmäksi ei Suomessa pääse eikä koko EU:ssakaan. Parppeinvaaran runokylä on todella viehko vierailupaikka, joka on ehkä jo monille tuttu, mutta suosittelen silti.

Nykyaikaisempaan tunnelmaan pääsee kiipeämällä entiseen vesitorniin. Hermannin Viinitornissa voi maistella Hermannin viinitilan makoisia tuotteita ja katsella upeita maisemia. Myös itse tuotantolaitoksella kannattaa käväistä.

Suosittelen myös Piirolan Pihaa, Suomen itäisintä Taitokeskusta, jonka saleissa voi ihailla paikallisten kädentaitoja, työnäytöksiä ja kesänäyttelyitä.

Hossan Värikallio löytyi Somerjärven rannasta vuonna 1977. Maalauksen iäksi on arvioitu noin 3 500–4 500 vuotta. Värikallio on yksi Suomen suurimpia kalliomaalauksia. Kuva: Suomussalmen kaupunki

5

Hossan Värikallio kannattaa ehdottomasti käydä vilkaisemassa Suomussalmella. Kun kivikautiset kalliomaalaukset on bongattu, voi samalla nähdä Julma-Ölkyn kanjonin ja rotkojärven.

Kesällä maalauksille pääsee polkua pitkin. Kallioseinämälle johtaa teräksestä tehty kulkusilta ja kalliomaalausten edustalla on teräksinen katselutasanne.

Auto on jätettävä pysäköintipaikalle, josta alkaa Värikallion kaarros -niminen patikkareitti. Sen pituus on vaivaiset kahdeksan kilometriä.

Sodan ja rauhan teemoista kiinnostuneena suosittelen myös läheistä Raatteen porttia, jossa voi nähdä muun muassa kolmen hehtaarin kokoisen Talvisodan monumentin. Sen rakentamiseen käytettiin 17 000 kivenlohkaretta, jotka kuvaavat alueella käydyn sodan uhreja.

Aila-Liisa Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua