Vappua juhlitaan aina 1. toukokuuta. Kuva: Aila-Liisa Laurila

1

Vappu on hulvaton karnevaali, jolla on vahvat perinteet. Krääsämarkkinat ja poliittiset puheet täyttävät kevään riemua sykkivän kaupungin. Talven jälkeen pääsevät ihmiset viimein irti vihertyville citynurmille.

Pääsiäistä vietetään milloin sattuu, mutta vappu on aina 1. toukokuuta. Joku tosin ehdotti vapun siirtämistä nykyistä lämpimämpään ajankohtaan.

Teekkarit kastetaan nyt Tampereella eri paikassa kuin ennen, mutta se tuskin menoa laimentaa. Ratinanniemen puisto täyttyy todennäköisesti samaan tapaan kuin Koskipuisto ennen. Mahtaa olla iso nosturi fuksikoreja nostelemassa.

Kaksi konserttia on vappupäivänä ylitse muiden. Laulajien vappu avaa aamun yli satavuotiaan perinteen mukaisesti Näsinpuiston laululavalla kello 10. Iltapäivällä kannattaa suunnata Tampere-talolle, missä baritoni Waltteri Torikka ja Tampere Filharmonia tarjoilevat Unelmien vappukonsertin kello 15.

2

Polvi-invalidi Danny alias Ilkka Lipsanen, 82, ja hänen kumppaninsa Helmi Loukasmäki, 23, kävivät heittämässä keikan Fuengirolan Kukko-ravintolassa. Fuengirola.fi-lehti oli paikalla ja kuvasi esityksen.

Tahdon olla sulle hellä -kappale soi lähes samaan tapaan kuin Dannyn ja Armin parhaina päivinä. Silloin ennen piti jännittää, kuinka Armi pysyy nuotissa. Nyt Helmi hoitelee homman kevyesti, mutta Dannyn laulaminen jännittää kuulijaa.

3

Rikos- ja jännityskirjallisuuden ystävät tietävät jo nyt, mitä tekevät ensi vuonna helmikuun lopussa. He istuvat Helsingissä Aleksanterin teatterissa seuraamassa Helsinki Noir – Stadin pimeä puoli -festivaalin ohjelmaa.

Olen kiinnostunut, koska hiljattain käteeni osui islantilaisen kirjailijan jännitysromaani. Siinä selvitettiin erään naisen katoamista. Tappajaksi osoittautui nainen, joka oli henkilönä hyvin vähän esillä kirjan tapahtumissa.

Kirjan kirjoittaja Lilja Sigurðardóttir (s. 1972) on islantilainen dekkaristi ja näytelmäkirjailija, joka on palkittu kahdesti vuoden parhaasta dekkarista Islannissa. Lilja asui lapsuusperheensä kanssa 1980-luvun alussa pari vuotta Meksikossa ja viettää nykyään paljon aikaa Skotlannissa.

Noir-festivaali esitteli Liljan Facebook-sivullaan muutama viikko sitten. Omalla sivullaan Lilja kertoo odottavansa innokkaasti suomalaisten lukijoidensa kohtaamista.

Viime vuonna kuolleella Liljan isällä Sigurður Hjartarsonilla oli erikoinen harrastus. Hän keräsi eri eläinten sukuelimiä ja sai vuonna 2011 kokoelmiinsa myös ihmisen peniksen. Niitä esitellään Reykjavikin fallologisessa museossa.

Reidar Särestöniemi otti kantaa taiteellaan. Kuva: Aila-Liisa Laurila

4

Alkaa olla enää toukokuu aikaa käydä katsomassa Reidar Särestöniemen (1925–1981) taidetta Didrichsenin museossa Helsingissä. Koska kyse on taiteilijan 100-vuotismuistosta, on näyttelyitä toki muuallakin, esimerkiksi Kittilässä, Rovaniemellä ja Torniossa.

Didrichsenin näyttely Maailman ranta on saanut huikean suosion. Sisään ei tahdo selviytyä ilman jonotusta. Itse jonotin lähes puoli tuntia hyisen tuulisena lauantaipäivänä.

Museo-oppaan mukaan näyttely on saanut nimensä Särestöniemen äidiltä. Äidin mukaan koti oli turvallinen, mutta maailman ranta eli kaikki kodin ulkopuolinen kätki paljon pahaa sisäänsä.

Särestöniemi otti taiteellaan kantaa luonnon puolesta muun muassa teoksessa Sudet laulavat viimeisen laulunsa (1974). Hän sanoi siitä aikanaan näin: ”Se on minun kulmatöitä. Ja siitä voisi sanoa, että huikeampaa ikävää ja tuskaa ei mishän”.

Reidar Särestöniemeen suhtauduttiin hänen elinaikanaan ristiriitaisesti, mutta ystävän hän sai muun muassa presidentti Urho Kekkosesta. Ei ole mikään ihme eikä yllätys, että hänen väkevää taidettaan vaelletaan nyt sankoin joukoin katsomaan.

Pentti Teräväinen ja Kultainen mikki -palkinto. Kuva: Juho Kuva

5

RadioGaala juhli äsken kaupallisten radioiden 40-vuotista historiaa Suomessa. Ensimmäiset kaupallisen radion toimiluvat (18 kpl) myönnettiin tammikuussa 1985 ja sen jälkeen ovat radioaallot loiskineet vaihtelevin lainein.

Vuoden radioina gaalassa palkittiin Tampereen paikallinen Radio 957 ja valtakunnallinen SuomiRäp. Onnea niille, vaikka vahingossakaan en itse koskaan eksy räppikanavalle. Autossani on aina 957 päällä.

Ansaitusti Kultainen mikki -palkinnon saivat muun muassa Juha Lindgren ja Pentti Teräväinen. Molemmilla on pitkä radioura takanaan. Pena on elänyt täysillä radiomaailmassa. Kiekkoselostaja Lindgren on tehnyt varsinaiset ansiotyöt muualla. Onnittelut heille!

Aila-Liisa Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua