Kurtturuusuvaino uhkaa hävittää sellaisetkin kukat, joita tappotuomio ei koske. Kuva: Aila-Liisa Laurila

1

Pölyttäjien katoaminen olisi katastrofi luonnolle, mutta myös ihmisille, koska 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Näin kampanjoi Yle Luonto kumppaneineen.

Omasta mökkipihastani on jo vuosikausia osa omistettu luonnon kukkasille, joten olo on siinä mielessä levollinen. Jotkut ulkopuoliset ovat tietenkin pitäneet sitä mökkiväen laiskuutena.

Yllättävää, mutta totta, että myös luontoniityn hoitaminen vaatii työtä. Kiitosta saa esimerkiksi perhosilta, joiden lajisto on kasvanut pihapiirissä.

Ylen verkkosivuilta löytyy testi, joka mittaa tietoja kimalaisista kukkakärpäsiin. Eikä testi mikään ihan helppo olekaan.

Sain oikein kolme kymmenestä, ja oikeista vastauksista vain korkeintaan yhdessä oli pientä tiedonmurua takana. Kovin heikosti me näköjään tunnemme nämä pienet elintärkeät kanssaeläjämme.

2

Kurtturuusu on määrätty hävitettäväksi vuoteen 2021 mennessä. Tappotuomioita on jo jaeltu surutta sellaisillekin ruusuille, joille tuho ei kuulu. Tätäkin asiaa voi testata Ylen verkkosivulla. Testi meni itseltäni jo edellistä paremmin, koska olen sattumalta perehtynyt aiheeseen viime vuonna.

Haitallisia vieraslajeja on listattu kaikkiaan yhdeksän. Eniten on puhuttu kurtturuususta, lupiinista ja jättipalsamista. Noidenkaan kolmen kasvin hävittäminen ei onnistu vaivatta, saati kaikkien yhdeksän kitkeminen Suomen luonnosta.

Valitettavasti asiantuntijat kertovat, että lupiinin osalta peli on menetetty.

3

Onko tullut maisteltua vuohenputkea, poimulehteä, voikukkaa, ketunleipää, nokkosta tai horsmaa? Salaatteihin ja pestoon sopivia kasveja löytyy Suomen luonnosta paljon enemmänkin.

Aiheeseen kannattaa tutustua esimerkiksi Raija ja Jouko Kivimetsän kirjasta Hulluna hortaan – Herkkuja ja hyvinvointia villivihanneksista. Vinkkejä löytyy lisää parin Hortoilu-sivustolta.

Kivimetsät ovat jo pitkään julistaneet tätä ilmaisen superfoodin sanomaa ja vähitellen jopa monet hienot ravintolat ovat alkaneet hyödyntää luonnonyrttejä annoksissaan. Kyseessä taitaa olla näiden aikojen kuumin ruokatrendi, kunhan nyt raflat vain saataisiin taas avatuiksi.

Opaskirjoja on toki muitakin. Esimerkiksi Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirja (Readme) esittelee sata villiyrttiä resepteineen. Uusin eli yhdeksäs painos tuli viime vuonna.

Tallberg on päivittänyt teostaan painosten välillä niin, että kirjan koko paisui yli kaksinkertaiseksi. Ei muuta kuin keräilemään ja kokeilemaan, koska nyt on sen aika.

4

Matkat Kreikkaan, Italiaan ja Espanjan Aurinkorannikolle arveluttavat, vaikka rajoja avattaisiinkin. Ei ihme, että kotijärvien rantamaisemat vetävät nyt puoleensa enemmän kuin Välimeren kuumat hiekat.

Mökkivuokraus käy verkossa kuin häkä ja vauhti varmaan kiihtyy lähipäivinä. Hinnat nousevat. Keskimääräinen viikkovuokra kipuaa lähelle tonnia mikä on lähes 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Eikä pelkkä mökki vielä riitä. Puskista pitää päästä tekemään retkiä ja vierailuja kiinnostaviin kohteisiin. Suomalaiset saattavat yllättyä tänä kesänä siitä, miten paljon kotimaassa on nähtävää ja koettavaa.

Täytyy vain toivoa, että säät lämpenevät eikä taivaan sadehana ole ihan koko aikaa auki!

5

Ähtärin eläinpuisto avautuu 1. kesäkuuta. Nǐ hǎo, pandat, kohta nähdään!

Porttejaan avaavat samaan aikaan myös Helsingin Korkeasaari ja Ranuan eläinpuisto. Eläintarhat joutuvat tosin varmistamaan turvallisuutta rajaamalla asiakasmäärää sekä huolehtimalla turvaväleistä ja hygieniasta.

Pääsyliput kannattaa ostaa ennakkoon verkosta, jotta portilla jonottaminen vähenee. Toilettitilojen samanaikaisia kävijämääriä rajoitetaan ja toivottavasti vessoja siivotaan ahkerasti. Kukaan ei halua niistä mitään viruslinkoja.

Aila-Liisa Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua