Anssi Kasitonnin Kahentuhannen kilon siika Serlachiuksen Pääkonttorissa. Kuvat: Marjatta Honkasalo

1

Vinhan kirjakauppa elää näyttelytiloineen ja kahviloineen kukoistavaa kesää Ruoveden keskustassa, vaikka ikää on jo yli 120 vuotta. Toki nykymenosta vastaavat uudet kirjakauppiaat, mutta kirjahyllyt ulottuvat lattiasta kattoon kuin edellisten kauppiaspolvien aikaan.

Vinhan kesän huipennus on kohta käsillä, kun viikonvaihteessa vietetään järjestyksessä jo neljänsiä Vinhan kirjajuhlia (24.–25.7.2026). Ruovedelle saapuu nimekkäitä kirjailijoita keskustelemaan kirjoistaan ja artisteja, jotka tarjoavat musiikkia kirjapuheen täydennykseksi.

Perjantaina (24.7.) ääneen pääsevät muun muassa kirjailijat Antti Tuomainen ja Hannu Väisänen, joka on paikalla myös kuvataiteilijana. Väisäsen näyttely Pakanoita ja paranvoita avautuu samana päivänä Vinhan galleriassa. Lauantain (25.7.) kiinnostavia kirjailijanimiä ovat muun muassa Roope Lipasti, Riitta Jalonen ja Olli Jalonen.

Vinhan kustantamon kirjavalikoimassa on monen eri genren kirjallisuutta.

2

Vinha on nykyisin myös kustantamo. Vinhan kirjailijoista kirjajuhlilla on mukana muun muassa Anneli Vehkoo, jonka romaani Kaksi askelta kaipuuseen (Vinha, 2026) käsittelee kiinnostavasti eri tahtiin ikääntyvän pariskunnan pohdintoja parisuhteesta ja tulevaisuudesta. JP Koskisen Ruoveden paholainen (Vinha, 2026; lue Kari Pitkäsen arvio) puolestaan aloitti Ruovesi Noir -sarjan.

Pienkustantamon rohkeutta kilpailuilla kirjamarkkinoilla osoittaa, että kustantamo on tarttunut jo monen eri genren teoksiin. Kustantaja ja kirjakauppias Pasi Vainio tähdentää, että kustantamo on osa Vinhan kirjakaupan kulttuurikeskusta, osa Vinhan yhteisöä, jolloin kokonaisuus tukee kustannustoimintaa ja luo edellytykset pärjätä. Hän on tyytyväinen myös päätökseen julkaista kirjat pelkästään painettuna.

Vainio iloitsee, että Vinhan ensimmäinen julkaisu oli heti menestys. Tea Mäkiperen Etelään lentävä ruutana oli viime vuoden 13. myydyin painettu kirja Suomessa. Ruovesi Noir ja Tuomas Hopun Vilppulan vaihe ovat kiinnostaneet ostajia tänä vuonna, ja suomalais-japanilaisesta lasten kuvakirjasta on otettu jo toinen painos.

”Julkaisemme myös kirjoja, joille emme odotakaan valtavia myyntituloja, mutta jotka ansaitsevat tulla julkaistuiksi. Linjamme on se, että julkaisemme kirjoja, jotka koemme meille läheisiksi ja omiksi, oli genre sitten mikä tahansa”, Pasi Vainio sanoo.

Kirjakauppias ja kustantaja Pasi Vainio sanoo, että Vinha haluaa kustantaa kirjoja, jotka tuntuvat läheisiltä ja omilta. Kuva on vuodelta 2023, jolloin valmistauduttiin ensimmäisiin Vinhan kirjajuhliin.

3

Tämän kesän toistaiseksi riemastuttavin lukukokemus minulle on ollut Leonora Carringtonin Kuulotorvi (suom. Kristiina Drews; Kosmos, 2025). Oli vähällä, että tämä surrealismin mestariteos olisi jäänyt lukematta, mutta onneksi hyvät ystävät sitä suosittelivat.

Brittiläinen kuvataiteilija ja kirjailija Leonora Carrington (1917–2011) julkaisi Kuulotorven jo vuonna 1974, joten kesti pitkä tovi ennen kuin se saatiin suomeksi. Kirjan ihastuttava päähenkilö Marian Leatherby on 92-vuotias ja huonokuuloinen. Ystävältä saatu kuulotorvi paljastaa, että perhe aikoo sysätä hänet laitokseen.

Vanhainkoti onkin kaikkea muuta kuin tavallinen, ja niin lukija pääsee mukaan surrealistiseen seikkailuun, jossa tärkeä osa on silmää vinkkaavan nunnan muotokuvalla. Kosmoksen julkaiseman Kuulotorven täydentävät nobelisti Olga Tokarczukin kirjoittamat jälkisanat, jotka avaavat kiinnostavasti Carringtonin tekstin merkityksiä.

Mäntän kuvataideviikot on oivallinen katselmus suomalaisen taiteen nykyhetkeen. Kuvassa Sofia Vuorenmaan Pimeyden asteet.

4

Tänäkin kesänä on monta syytä tehdä taideretki Mänttään. Serlachiuksen taidemuseon Kartanon Anish Kapoor -näyttely on eräänlainen ”must”, mutta paljon muutakin taidetta riittää koettavaksi.

Kapoor-näyttelyn Edeltäjä (Ancestor) hämmentää massiivisuudellaan. Ei oikein tiedä, mitä siitä ajatella, joten tuntui jopa helpottavalta tutkia Kapoorin vereviä maalauksia sekä mustia aukkoja, jotka osoittautuvatkin moniulotteisiksi objekteiksi.

Pääkonttorin alakerran näyttelyssä Anssi Kasitonnin oivaltava taide saa hymyn huulille, mutta kannattaa pohdiskella ympäristön tilaa ja elämää myös Viljami Heinosen vaikuttavien maalausten kautta Pääkonttorin ykköskerroksessa.

Mäntän kuvataideviikkojen näyttelyssä Pekilossa mietin vuoropuhelua Kapoorin massiivisen veistosmaailman ja suomalaisten nykytaiteilijoiden hienovaraisen taiteen välillä. Kapoorin mustaakin mustempi pigmentti vertautuu esimerkiksi Sofia Vuorenmaan teokseen Pimeyden asteet. Pimeällä on monia sävyjä.

Lue Tiina Nyrhisen Kulttuuritoimitukseen Anish Kapoorista kirjoittama juttu täältä.

Marjatta Honkasalo, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua