I, Jack Wright. Kuva: Des Willie

1

Harjavallan parhaiten varjeltu salaisuus on taiteilija Emil Cedercreutzin museo. Vieraan on vaikea löytää sinne; opastus sekä Helsinki–Pori-valtatieltä että kaupungin keskustasta on kehno. Mutta perille kannattaa pyrkiä!

Kokemäenjoen rannalla komealla paikalla sijaitseva museo on lähes hengästyttävän laaja kokonaisuus Emil Cedercreutzin (1879–1949) töitä ja tämän keräämää kotiseutuesineistöä.

Kuvanveistäjänä Cedercreutz tunnetaan erityisesti hevosten kuvaajana. Patsassalissa niitä liittää monen kokoisina ja monenlaisina: sirkushevonen, ratsuhevonen, työhevonen, emä ja varsa, Mannerheim ja hevonen…

Vierailun helmi on taitelijakoti Harjula. Sinne pääsee vain opastetulla kierroksella, jonne kannattaa ehdottomasti mennä mukaan.

2

Rakastajat-teatteri Porissa kutsuu ilahduttavan usein vierailevia näyttelijöitä ja muusikoita muun muassa pääkaupunkiseudulta. Muutama viikko sitten vierailulla oli Teatteri Sirkus Suosalo.

Martti Suosalon tähdittämä satiiri Starman on sanalla sanoen hieno. Suosalo on loistava näyttelijä ja Juha Kauppisen käsikirjoitus puhutteleva. Luonnon monimuotoisuuden vaarantumista käsittelevä monologi on rakennettu taitavasti. Jopa niin taitavasti, että luontokatopuhetta liioiteltunakin pitävien on vaikea olla esityksen sanomaa uskomatta.

Lue Anne Välinoron arvio Starmanin esityksestä Tampereella täältä.

3

Aluksi uskon, että kyseessä on tv-dokumentti, jota on kuvattu seitsemän vuotta. Se kertoo kaksoissisaruksista Jennasta ja Jonesta, jotka saavat selville, että heillä on isosisko Jóna Islannissa. He matkustavat tapaamaan sisartaan ja tämä matka on alku lukuisille uusille vaiheille kaikkien elämässä.

Ennen pitkää ruutuun tulee ”oikeita” näyttelijöitä ja lopun aikaa katson dokumentin kaapuun puettua elokuvaa – mutta se tieto ei ollenkaan haittaa.

Sisarukset on hienosti rakennettu kokonaisuus. Se kertoo perheen ja ihmissuhteiden merkityksistä hienovaraisesti ja elokuvan keinoin: tärkeintä ei sanota, vaan näytetään kuvin.

Saara Cantellin ohjaamaa elokuvaa on todellakin kuvattu seitsemän vuoden ajan. Sinä aikana ehtii tapahtua paljon; osa oikeasti, osa vain keksittynä osana elokuvaa.

Victoria Torbolin teos Painetaan villaisella oli esillä Porin Kaupunkiolohuoneessa yhtenä Kankaanpään taidekoulun opinnäytetöistä. Kuva: Leena Reikko

4

Porin Kaupunkiolohuone on ilahduttava keksintö. Se sijaitsee keskellä Poria kävelykadun varrella, kauppakeskus Iso-Karhun toisessa kerroksessa.

Suuressa ja valoisassa tilassa on jatkuvasti vaihtuvia taidenäyttelyitä. Viime kuukausina on voinut katsella alueen taideoppilaitosten kevätkatselmuksia.

Kaupunkiolohuoneen tavassa laittaa esille taidetta on jotakin hyvin arkista ja niin ollen helposti lähestyttävää. Siellä voi myös pitää edullisen kahvitauon ja ihailla kokonaista seinällistä ristipistotöitä.

5

I, Jack Wright vaikutti sopivalta sarjalta, kun en jaksanut katsoa mitään pitkää ja suurta. Jaksot ovat vain noin 40-minuuttisia eikä niitä ole kuin kuusi – mutta niiden loputtua huomaan haluavani katsoa lisää.

I, Jack Wright kertoo upporikkaasta liike- ja naisten miehestä, tai paremminkin hänen kuolemansa aiheuttamista konflikteista perheen sisällä. Jack Wright löydetään eräänä tavallisena iltana kuolleena ja pian käy ilmi, että hänet on murhattu.

Sarja on luotu kutkuttavasti niin, että alusta asti on selvää, että jotkut lähiomaisista ovat telkien takana, syy tähän ei vain ole varma. Lopuistakin selviää yhtä sun toista yllättävää.

Jack Wrightin testamentti antaa monelle syyn murhaan ja jaksojen edetessä syylliskandidaatteja tulee koko ajan lisää.

Näyttelijäntyö on ensiluokkaista ja joukossa on muutama brittisarjoista tuttu kasvo.

Sarja saanee jatkoa, lupaavat lopputekstit: to be continued.

I, Jack Wright Yle Areenassa.

Leena Reikko

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua