Parasta juuri nyt (16.11.2021): Valheenpaljastaja, Läjä Äijälä, Maid, Tampere Jazz Happening

16.11.2021
Vehkoo Johanna 2020 02

Kuva: Meri Bjorn

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Janne Laurila on lukenut nuoruuden sankaristaan ja pohtinut salaliittoteorioita.

1

Olin vastikään duokeikalla Imatralla Sami Sippolan kanssa. Jo se voisi olla parasta juuri nyt itsessään, mutta otin reissuun mukaan matkalukemiseksi Katariina Vuoren kirjan Läjä Äijälä – kulttibändien kuningas (Like, 2018)
Äijälä on nuoruuteni sankari, jonka Terveet Kädet -yhtyeen kappaleita Ei enää koskaan sotaa ja Vapaa Pohjola veivasimme 15-vuotiaina ensimmäisen bändini kanssa. Myös Läjän kokeellisemmat yhtyeet, kuten Aavikon Kone ja Moottori tai The Leo Bugariloves, muovasivat suhtautumistani musiikin tekemiseen yläasteiässä.

Siksi olikin ilo lukea hyvin taustoitettu ja pääosin mainiosti kirjoitettu teos Läjän edesottamuksista. Monet ilmaisuista myös palauttivat mieleeni nuoruuteni Oulussa. Riemastuin myös tiiviisti ilmaistusta tunteesta, joka ajaa esiintymään aina uudestaan jännityksestä huolimatta:

”Ahistaa, vituttaa ja himottaa.”

2

Netlix-sarja Maid on jännä tapaus. Se perustuu Stephanie Landin bestseller-muistelmiin Maid: Hard Work, Low Pay, and a Mother’s Will to Survive (2019), mutta on fiktiota.

Paljastamatta liikaa juonenkäänteistä, Maid kertoo nuoresta äidistä, joka pyrkii saavuttamaan taloudellista itsenäisyyttä siivoamalla rikkaiden ihmisten taloja. Sarja sisältää monia muitakin juonia, mutta koko homman ytimessä näen Yhdysvaltain sosiaalipolitiikan kritiikin ja köyhien kansanosien näköalattomuuden.

Vaikka Margaret Qualleyn näyttelemän päähenkilön vastoinkäymiset kasvavat välillä lähes vontriermäisen raivostuttaviin mittasuhteisiin, suosittelen sarjan katsomista lämpimästi!

Maid Netflixissä.

3

Vajaa pari viikkoa sitten kävin nautiskelemassa Tampere Jazz Happeningin tunnelmasta. Jo torstain avaustapahtumasta näki, että ihmiset olivat lähteneet innolla mukaan kansainvälisen huippumusiikin syövereihin. Itse pääsin katsomaan kolme konserttikokonaisuutta, joista eniten nautin Sylvie Courvoisierin kokoonpanon esityksestä.

Valitettavasti en päässyt katsomaan Linda Fredrikssonin hehkutettua konserttia, mutta onneksi lohtuna on vastikään julkaistu timanttinen Juniper-albumi (We Jazz, 2021), jonka henkilökohtainen, genreluokituksia pakeneva musiikki lämmittää liian aikaisin pimeneviä marraskuun päiviä.

Lue lisää Tampere Jazz Happeningin konserteista täältä ja Juniper-albumista täältä.

4

Olen ollut mukana Teatteri Telakalla Juha Hurmeen Syd Barrett -näytelmässä eräänlaisessa nimiroolissa, kuitenkin periaatteessa muusikkona.

Projekti alkoi Piippolassa vuonna 2005 ja siitä puhuttiin aika ajoin yli kymmenen vuotta, kunnes Juha ilmoitti vuonna 2017, että näytelmän ensi-ilta olisi maaliskuussa 2020.

No, kaikkihan tiedämme, että maaliskuussa 2020 hommat heittivät nätisti häränpyllyä, joten esitykset siirrettiin ensin toukokuulle ja sitten loppuvuoteen.

Loppuvuodesta 2020 ehdimme esittää näytelmän kuusi kertaa ennen kuin uudet sulut nasahtivat päälle ja homma seisahti jälleen.

Nyt, 1.–14.12.2021, olisi tarkoitus taas esittää näytelmää. Olenkin jo ruvennut herkistelemään Barrett-materiaalia ja miehen omalaatuisia tekstejä. Tervetuloa katsomaan siis – parasta juuri nyt on, että tämä näyttäisi toteutuvan!

Lue lisää Syd Barrett -näytelmästä täältä.

5

Johanna Vehkoon Valheenpaljastaja-podcastin salaliittoteorioita käsittelevä sarja Yle Areenassa on mielenkiintoista kuunneltavaa. Vehkoo jututtaa salaliittoteorioita tutkineita tai niiden kohteeksi joutuneita asiantuntijoita paneutuneesti ja johdonmukaisesti.

Ohjelma ei suhtaudu aiheeseensa vähätellen, vaan avaa muun muassa salaliittoteorioihin innostumisen psykologiaa. Ihmisellä on tapana muistaa paremmin asioita, jotka tukevat hänen omaa maailmankuvaansa.

Pidin myös ajatuksesta, että salaliittoteoria on liian uskottava termi monille nykyisin nettiä kiertäville villeille tarinoille. Olisi syytä puhua salaliittomyyteistä, sillä myytti on tarina, kun taas teoria on nykykielessä tieteellisen menetelmän kanssa yhteneväinen ja perusteltu selitys ilmiölle.

Lukekaa myös Vehkoon kirja Oikeusjuttu (Kosmos, 2021)!

Janne Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua