Kuvat: Siltala/Sammakko/S&S
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Elsa Lindström on nauttinut sateisista syysilloista monin tavoin.
1
Syksy on lempivuodenaikani monestakin syystä, ja kuulun niihin, joita sateetkaan eivät haittaa – märkänä kimaltelevat kadut näyttävät tismalleen siltä miltä Ruusujen Iltoja pitkin -biisi kuulostaa, ja sade tekee ilmasta raikkaampaa. Mutta mikä parasta, syyssateet antavat hyvän syyn linnoittautua sisälle ja viettää 3–8 tuntia musiikkia kuunnellen ja palapelejä kooten! Oma palapelikokoelmani on karttunut etenkin kirpputoreilta (uudet ovat hirmu kalliita). Niska ei kiitä tästä uudesta ajanvietteestä, mutta mieli lepää.
2
Syksy tuo mukanaan myös syysmusiikin. Uusi rakkauteni on tiny deaths, kalifornialainen unipoppiartisti, jonka väitän uppoavan kaikille niille, joiden soittolistoilta löytyvät myös Beach House ja Tennis. Etenkin Magic-albumin kappaleet Daughter ja Autumn ovat täyttä kultaa.
3
Mikäli palapelit eivät syyssateessa innosta, voi käpertyä sohvannurkkaan ja antaa Netflixin viedä ajassa taaksepäin 1990-luvun Pohjois-Irlantiin. Toisin sanoen: Derry Girlsin kolmas kausi on (vihdoin) täällä!
Kolmas kausi on myöskin viimeinen, mikä on harmi. Erinin ja ystävien seikkailuja pommiuhkien ja katolisten ja protestanttien kahnausten välissä on ollut hersyvän hauskaa seurata, ja on sarjassa käsitelty myös vakavampia aiheita, kuten esimerkiksi homoutta (Clare <3). Plus soundtrack on mahtava!
Derry Girls Netflixissä.
4
Syksyn parhaimmistoa on tietysti myös kirjojen pariin uppoutuminen. Myöhäisherännäisenä luin vasta hiljattain Juhani Karilan Pienen hauen pyydystyksen (Siltala, 2019), mutta siis wow. Wow wow wow. Aivan mahtava sekoitus kasvutarinaa, kansanuskoa, rakkautta ja komediaa ja ihan pikkiriikkisen pelkoa. Valvoin reilusti yli puolenyön koska oli pakko saada tarina päätökseen. Oli sen arvoista, tekisin saman uudestaan.
5
Suomalaisen kirjallisuuden lisäksi olen lukenut japanilaisia teoksia. Durian Sukegawan Tokuen resepti on kerrassaan hurmaava ja sydäntälämmittävä teos ennakkoluuloista ja elämän merkityksellisyydestä, kun taas Hiro Arikawan Matkakissan muistelmat kertoo ihmisten elämästä kissan silmin. Aivan ihania kirjoja kummatkin. Molemmista on myös tehty elokuvat – olen nähnyt vain Sukegawan teokseen pohjautuvan elokuvan, mutta voin suositella sitä lämpimästi! Tällä hetkellä luettavana on Keigo Higashinon uusin, josta lisää myöhemmin…
Elsa Lindström
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (18.11.2026): Käräjät, Leena Luostarinen, lukupiirit
Helmi Järviluoma on lukenut Yael van der Woudenia ja käynyt Helsingin Taidemuseo HAMissa sekä Tampereen Työväen Teatterissa.
Parasta juuri nyt (17.11.2026): Praha, perunalätyt, Kuningattariksi kasvatetut, Politiikkaradio
Anne Välinoro tutustuu Habsburgien suvun prinsessoihin, syö tsekkiläisen aterian ja kuuntelee korva kuumana Politiikkaradiota.
Parasta juuri nyt (16.11.2026): Turun marraskuinen Kulttuuriranta!
Kari Heino on käynyt Turussa Taiteen talolla, Aboa Vetus Ars Novassa ja nykytaiteen museossa WAMissa.
Parasta juuri nyt (12.11.2026): Nouse luonto, Jumppatytöt, Emma Ainala, Kuuttaren puutarha, Noidat
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista. Anna Elina Isoaron listalla on musisointia luonnon puolesta, nimetöntä runoutta ja surrealistisia öljymaalauksia.




