Parasta juuri nyt (14.1.2021): Ei kertonut katuvansa, Viipuri venäläisten kaupunki, Tyttö joka huusi sutta, Rakkaus haltuun

Tatjana Jegorova sai mummolta pusun voitonpäivänä toukokuussa 2019 Viipurissa. Kuva: Juha Metso

Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista aiheista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen kuvitteli poltetun Lapin lukiessaan Tommi Kinnusen upeaa romaania ja tutki venäläistä Viipuria Juha Metson valokuvien ja Pekka Hakalan tekstien kautta.

1

Tommi Kinnusen upeassa romaanissa Ei kertonut katuvansa (WSOY) tunnelma nousee maagisiin mittasuhteiseen, kun edessä on loputtomasti korpea, rämettä, kosteita metsiä, vuolaita virtoja ja jäätäviä katseita silloin harvoin, kun joku ihminen osuu kohdalle.

Eletään loppukevättä 1945. Viisi saksalaissotilaita viihdyttänyttä suomalaisnaista pääsee Norjasta rajan yli Suomeen ja aloittaa käsivarresta jalkapatikan kohti entisiä kotiseutujaan. Matkasta syntyy naisten selviytymistaistelu ja kuvaus sattumanvaraisesti syntyneestä yhteisöstä.

Kinnunen avaa vain niukasti naisten taustoja. Kerronnan fokus on tässä ja nyt: korvessa, uhkissa, peloissa, torjunnassa, nälässä, tuskassa ja hetken nautinnon tarjoavissa pehmeissä erämaasaunan löylyissä.

Tarina suomalaishuorista ja heidän inhimillisyydestään on hyvin kiinnostava ja antaa uuden lisäpolun sodista kertovaan kotimaiseen proosaan.

2

Korona oli vielä kaukana tulevaisuudessa, kun toimittaja Pekka Hakala ja valokuvaaja Juha Metso kiertelivät Viipuria kesällä 2019. Heidän reissustaan syntyi kirja Viipuri – Venäläisten kaupunki (Docendo). Kirjaan on tallennettu nykyinen Viipuri pienoiskoossa. Venäläinen sielu on vanha sanonta, mutta tekijöiden mukaan myös Viipurilla on oma sielunsa.

Hakala käy tekstissään läpi Viipurin historiaa, suomalaisten Viipuri-nostalgiaa ja kaupungin valloittanutta ryöstökapitalismia. Toimittajan silmä etsii paljon kiinnostavia yksityiskohtia. Minne katukuvasta ovat joutuneet luutakauppiaat, katulapset ja kulkukissat? Viipuri muuttuu, vaikkakin hitaasti. Alvar Aallon suunnittelema kirjasto on upeassa kunnossa vuosikausia kestäneen remontin jälkeen. Linnaa ja Monrepos’n puistoa on remontoitu. Sen sijaan aikoinaan komea vanhakaupunki mukulakivikatuineen saa vierailijan surulliseksi. Rapistumisen jäljet näkyvät sydäntä särkevästi.

Juha Metso tavoittaa valokuvissaan oivaltavasti Viipurin nykypäivän ja monin paikoin rispaantuneen arjen.

3

Teemalla esitettävä tanskalainen Tyttö, joka huusi sutta on aiheensa puolesta pitkään aikaan pysäyttävin televisiosarja. Sarja käsittelee peiteltyä perheväkivaltaa niin viiltävästi ja toden tuntuisesti, että käsikirjoittajalla lienee ollut apunaan psykologien ja sosiaalityöntekijöiden asiantuntemus, kun sarjaa on kehitelty.

14-vuotias koulutyttö Holly syyttää aineessaan isäpuolta väkivaltaisuudesta. Sosiaalityöntekijä alkaa tutkia tapausta, mutta vanhemmat kiistävät syytökset. Sarja etenee piinaavasti, kun kaikkien osapuolten näkemyksiä on kuultava. Bjarne Henriksenin esittämä sosiaalityöntekijä näkee, että perheessä on jotain pielessä, mutta miten hän saa sen osoitetuksi, kun valheiden verkko tiivistyy ympärillä. Flora Ofelia Hofman Lindahl on järisyttävän hyvä teinityön roolissa. Kevyt nyökkäys vakavilla kasvoilla on hänen vähäeleistä ja hienoa näyttelijäntyötään.

Tyttö, joka huusi sutta Yle Areenalla.

4

Syvälliset ja älykkäät keskusteluohjelmat ovat tervetulleita televisioon, eikä niitä todella ole liikaa. Jari Tervo kutsui loppuvuodesta haastateltavaksi Yle TV1:een näyttelijä Vesa Vierikon, kirjailija Rosa Liksomin, kuvataiteilija Soile Yli-Mäyryn ja Mauno Koivistosta kirjoittaneen historiantutkija Jorma Bergholmin.

Haastattelijat puhuivat työstään ja etenkin Rosa Liksom ja Soile Yli-Mäyry avasivat myös henkilökohtaista elämänhistoriaansa. Haastatteluissa selvisi, miten ylitorniolaisesta Anni Ylävaarasta tuli menestynyt kirjailija ja kuvataiteilija. Paljastui myös, miten luomisen palo ajoi Soile Yli-Mäyryn etsimään värit ja kuvat ja kuinka kuuromykkien vanhempien ujo tytär valloitti kansainväliset näyttelysalit.

Tällaisia keskusteluohjelmia katsoisin mielelläni lisää.

Jari Tervo haastattelee Yle Areenassa.

5

Elämäntapaoppaat ovat suosittuja. Moni kokee, että asiantuntijoiden neuvoista on apua, jos joku kohta elämässä menee solmuun.

Lääkäri Emilia Vuorisalmi yhdistää biologian ja hormonit elämäntapaohjeisiin. Kirjassaan Rakkaus haltuun (WSOY) hän nostaa esiin kaksitoista tekijää, jotka edistävät tervettä elämää. Kirjan nimestä voisi päätellä, että kyseessä on parisuhdeopas. Sitä se ei ole, vaan rakkaus ymmärretään laajasti avaimena hyvään elämään.

Yksi hyvinvointia lisäävä tekijä on luovuus, eikä se ole varattu vain taiteilijoille. Luovuus vapauttaa dopamiinia, joka taas on halun molekyyli. Dopamiini herättää kiinnostuksen uusiin asioihin. Luovuutta on esimerkiksi kyky nähdä itsensä uudella tavalla. Luovuus lisääntyy, kun sitä käyttää.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This