Parasta juuri nyt (13.7.2021): Maija Isola, Wanhan Markin eläimet, Matin-Tupa, Saatanatango, Suvun jäljillä

13.07.2021
IsolaTyöt

Maija Isola: Tammi ja pilvet (1977) / Laika ja minä (1979). Kuvat: Reima Määttänen / Hämeenlinnan taidemuseo

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen vieraili Unikko-taiteilijan näyttelyssä, ihasteli vanhaa pohjalaismiljöötä sekä uppoutui László Krasznahorkain romaaniin.

1

Maija Isola (1927–2001) tunnetaan hänen Marimekolle suunnittelemistaan painokankaistaan ja erityisesti Unikko-kuosista. Suunnittelijan työnsä ohella hän teki komean uran taidemaalarina. Siihen voi kesän aikana tutustua Hämeenlinnan taidemuseossa, jossa on esillä Isolan maalauksia 1950-luvulta 1990-luvulle.

Näyttelystä nousee esille vahva persoonallisuus, jonka kuvakielessä värit, rytmit ja viivat vievät abstrakteista tasoista kohti surrealistista unimaailmaa. Isolan aiheita ovat muun muassa kukat ja eläimet. Toisinaan tunnelma on sadunomainen.

Joistakin maalauksista pilkistää musta pantteri. Se on taiteilijan oma kuva, jonka rooli on tarkkailla sivusta maailman menoa tapahtuipa se sitten Suomessa, Euroopassa tai muualla maailmassa.

Maija Isola Hämeenlinnan taidemuseossa 12.9.2021 saakka.

2

Possu makoilee seinän vierustalla kuumuutta paossa, kalkkunat marssivat jonossa, aasi rouskuttaa heinää ja kanat kaakattavat. Pohjalainen pihapiiri Wanha Markki Seinäjoen Ylistarossa on ihana kesäkohde lapsiperheille ja eläimistä pitävälle ihmiselle.

Taiteilijapariskunta Heikki Laaksonen ja Liisa-Cristiina Laaksonen perustivat eläinten vanhainkodin pohjalaiseen pihapiiriin vuonna 1999. Pohjalaiset talot on remontoitu 1800-luvun arkkitehtuuria kunnioittaen. Eläimet ja kauniit pohjalaistalot ovat hieno yhdistelmä. Miljöö hivelee silmää ja eläimet ilahduttavat mieltä.

P1260659

Wanhassa Markissa on kaunis pohjalainen pihapiiri. Kuva: Sirpa Pääkkönen

3

Ylistarolainen elokuvateatteri Matin-Tupa säilyttää pienten paikkakuntien elokuvaperinnettä kunnioitettavalla tavalla. Teatteri täytti alkuvuodesta kahdeksankymmentä vuotta. Sen perusti ylistarolainen liikemies Mattu W. Luoma ja ensimmäinen elokuva nähtiin tammikuussa 1941.

Vanha teatterirakennus paloi 1959. Sen tilalle rakennettiin uusi, joka huokuu edelleen 1960-luvun tunnelmaa. Vanhat elokuvajulisteet ottavat kävijän vastaan lipunmyyntiaulassa. Teatterin holveissa on noin 20 000 elokuvajulistetta, joista rakennetaan vaihtuvia näyttelyitä.

Matin-Tuvassa on 2000-luvulla järjestetty Filmiä ja valoa -festivaaleja, joissa on tullut ensi-iltaan muun muassa paikallisten maakunnan lähihistoriaa kuvaavia dokumenttielokuvia kuten Ylistarolaisia talvisodassa ja kotirintamalla.

P1260530

Matin-Tuvan elokuvateatterin aulassa voi tutustua vanhoihin elokuvajulisteisiin. Kuva: Sirpa Pääkkönen

4

Unkarilaisen László Krasznahorkain Saatanatango on erikoisella tavalla kiinnostava ja vastenmielinen romaani. Sen näyttämö on unkarilainen autioitunut kolhoositila. Sinne henkisesti mädäntymään jätetyt ihmiset lähtevät toivioretkelle kohti utopiaa, jota ei ole. Samalla kaiken nielevä sade pieksee kolhoa maisemaa.

Romaani on vaikea ja monitulkintainen. Siinä voi mielessään nähdä vilauksen Andrei Tarkovskin elokuvien alakuloa, umpikujaan joutuneen poliittisen järjestelmän kritiikkiä tai messiaanista pelastuksen odotusta.

Tyylillisiä vaikutteita on Mihail Bulgakovilta, Nikolai Gogolilta, Franz Kafkalta ja Samuel Beckettiltä.

Jotkut jaksot romaanissa ovat niin luotaantyöntäviä, että niitä on vaikea niellä. Samalla sen outo maagisuus pitää otteessaan.

5

Kaikilla meillä on suku, on se sitten läheinen tai etäinen. Sukututkimuksen suosio kertoo siitä, että monille tulee tarve jossain elämänsä vaiheessa tutkia omia juuriaan. Se luo yhteyden henkilökohtaiseen historiaan ja lisää samalla itseymmärrystä.

Liisa Lauerman Suvun jäljillä, Löydä oma tarinasi (Kirjapaja, 2021) johdattelee tutkimaan oman suvun tarinaa. Suku ja menneet sukupolvet vaikuttavat meihin, haluammepa tai emme, Lauerma kirjoittaa.

Suvun juurille pääsee hakeutumalla esimerkiksi niihin paikkoihin, joissa edeltävät sukupolvet ovat eläneet. Merkitykselliset esineet toimivat viestikapulana sukupolvelta toiselle. Erityisen tärkeitä ovat valokuvat. Ne auttavat muistamaan ja ne voivat auttaa palauttamaan mieliin kokonaisen maailman, ihmiset ja tapahtumat. Tämän vuoksi Lauerma kehottaa pitämään huolta suvun vanhoista esineistä.

Monet aikaisemmat sukupolvet eivät eläneet samanlaisessa tavaroiden yltäkylläisyydessä kuin nykyään. Kun tavaroita oli vähän, niihin saattoi sisältyä suuria merkityksiä.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua