Radio 957:n konkarit kerääntyivät kuulemaan Jari Korkin (keskellä) luentoa. Kuvat: Aila-Liisa Laurila
KOLUMNI | Radio 957:n pioneeritoimittaja Jari Korkki luennoi paikallisradion pioneerivuosista Vapriikin näyttelyyn liittyvässä luentosarjassa ja palautti Aila-Liisa Laurilan menneeseen.
”Muutamat ohjelmista muuttivat maailmaa. Hämmentävin oli ehkä treffiohjelma Tule ja puserra!, joka saattoi sinkkuja yhteen.”
Aila-Liisa Laurila, teksti ja kuvat
Ensi vuonna on kulunut pyöreät 40 vuotta siitä, kun Jenni-vauva parkaisi radioaalloille ja tamperelainen mainosrahoitteinen Radio 957 aloitti lähetyksensä 15.8.1985 kello 17. Koko kaupunki sai tietää tyttärestä ennen kuin isäkään ehti mihinkään.
Sitä ennen Suomen Yleisradio oli pitänyt ääniaaltojen herruutta noin kuusi vuosikymmentä. Paikallislehtien liitto oli ryhtynyt vaatimaan monopolin murtamista. Kukaan ei tiennyt, mihin se tulevina vuosina johtaisi.
Nyt Museokeskus Vapriikki on kuskannut mediamuseo Rupriikin varastoon ja keskittynyt esittelemään radiotoimintaa näyttelyssä Radioaallon harjalla – kidekoneesta podcastiin.
Samaan teemaan kuuluvien luentojen sarjassa Radio 957:n pioneeritoimittaja Jari Korkki luennoi 24.1.2024 paikallisradion pioneerivuosista. Radiomaailma ei ole enää ollenkaan sama kuin tuolloin, mutta ainakin nimi 957 on säilynyt.
Radioluvan sai aikoinaan Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Tamy. Taustalle perustettiin Tampereen Ääni Oy, jota ei enää ole.
Nykyisin Radio 957 kuuluu suureen saksalaiseen mediakonserniin Bauer Media Groupiin, jonka pääkonttori sijaitsee Hampurissa. Yhtiö omistaa noin 60 radiokanavaa Britanniassa ja lähes yhtä monta Puolassa sekä parikymmentä Suomessa.
* *
Yleisradion vaikutukseksi voi tulkita sen, että Radio 957:n pioneerit rakensivat alussa viikoittaisen ohjelmakaavion. Siinä oli päivien mittaan useita ohjelmia, joilla oli nimi – Huomenta Tampere, Iltapäivämakasiini, Sporttimakasiini, jne. – ja usein eri ohjelmilla oli myös eri ääni.
Muutamat ohjelmista muuttivat maailmaa. Hämmentävin oli ehkä treffiohjelma Tule ja puserra!, joka saattoi sinkkuja yhteen. Treffit sovittiin radion kautta ja kaupungilla syntyi säpinää.
Toinen erikoinen uutuus oli kaupunginvaltuuston kokousten suora radiointi. Jari Korkin mukaan puheenvuorot alkoivat pidentyä kummasti, kun ne levisivät valtuustosalia laajemmalle.
Yleisradiota moititaan yhä siitä, että se ei ennen paikallisradioita piitannut lainkaan nuorista kuuntelijoista. Vastaiskuna Radio 957 eli vahvassa symbioosissa nuoreten tamperelaisten musiikintekijöiden kanssa.
Pertti Ström alias Epe Helenius toimitti omaa musiikkiohjelmaa, ja Juice Leskinen oli radiolaisille äärimmäisen tärkeä. Nuoret radiotoimittajat kokivat, että Juice arvosti heitä kovasti.
Yhdessä tehtiin myös Yle-parodiaa. Kun Yleisradio lähetti keskipäivällä Turun Tuomiokirkon kellojen lyönnin ja päivän mietelauseen, Radio 957:ssa Juice luki omia Ajanvietelauseitaan Frenckellin kellojen soiton ohessa.
Rock-konserttejakin olisi lähetetty Ylioppilastalolta suorina, mutta tekijänoikeussäädöksiä noudattaen se ei ollutkaan niin yksinkertaista.
Toki Ylekin sitten vastasi haasteeseen perustamalla nuorisokanava Radiomafian. Kilpailu toimi.
* *
Sikäli kuin allekirjoittanut muistaa vuosikymmenten taakse, voisi ysiviisseiskalaisten radiokollegoiden taannoista työelämää nimittää yhden kanavan ohjelman nimellä: Raamit kaulassa! Se oli rämäpäistä porsuttamista kuohuvilla kaupallisilla ääniaalloilla.
Radio ja moni sen tekijä sai paljon aikaan, pääsi etenemään urallaan ja sijoittui hyville paikoille mm. Ylellä. Nykyiset mainosradiot ovat soittolistoineen vain tylsiä kiiltokuvia verrattuna edeltäjiinsä, aidosti paikallisiin pioneeriradioihin.
Aila-Liisa Laurila
Vapriikin luentosarja päättyy keskiviikkona 31.1. klo 18, kun Anssi Nieminen ja Harri Kujala luennoivat aiheesta Piraattiradio Suomessa. Aamulehti striimaa luennot tilaajilleen. Radioaallon harjalla – kidekoneesta podcastiin Vapriikissa 31.10.2027 asti.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Älä korva pieni kuule mitä vain – puhutaanpa taas barokkimusiikista
KOLUMNI | Kun pitkin syksyä mediassa, kouluissa ja kodeissa melskattiin ”barokkimusiikin kieltämisestä”, kuinkahan moni tarkkaan ottaen edes tiesi, mistä puhui?
Kuunnelmia kansalle, tai unohdetun taidelajin ylistys
RADIO | Alkutalven ajanvietteeksi voi suositella sukellusta radiokuunnelmien ihmeelliseen maailmaan. Yle Areenan mahdollistama intensiiviperehdytys herättää ajatuksia tästä ylenkatsotusta taiteenlajista.
Miksi miehet eivät vaivaudu kirjoittamaan lapsille ja nuorille – vai eivätkö he enää osaa?
KOLUMNI | Lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ovat järjestään naisia. Viimeisin miesvoittaja on vuodelta 2008, Matti Kuusela muistuttaa.
Kiertoilmaisujen sietämätön keveys ja tuska – kolumni pyhäinpäivälle
KOLUMNI | ”Minä en enää varsinaisesti pelkää kuolemaa, mutta kammoan jäähyväisiä. Pelkkä ajatus hyvästeistä elämäni ihmisille pakahduttaa sydämeni”, Maarit Saarelainen kirjoittaa.