Ovllá-oopperan Ànne Máddji Heatta ja Emil Kárlsen. Kuva: Jouni Porsanger / Oulun kaupunginteatteri
KOLUMNI | Helmikuun kuudes on vakiintunut saamelaisten kansallispäiväksi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Alkuperäiskansan asema vaihtelee eri maissa, eikä Suomi ole ykkönen, jos ei hännänhuippukaan.
”Jos menneisyyden kipukohdat jäävät tunnistamatta ja tunnustamatta, ne jäävät oirehtimaan pinnan alle.”
Oulu aloitti kulttuuripääkaupunkivuotensa nostamalla näyttävästi esiin salaisen aseensa, saamelaiset. Oulu on kuulemma nyt maan suurin saamelaiskylä, kun aiemmin sellainen oli Tampere ja sitä ennen Helsinki.
Ovatko etelässä käväisseet saamelaiset palanneet pohjoisemmaksi, vai onko Lappi tyhjenemässä lopuistakin Euroopan ainoan alkuperäiskansan nuorista?
Joukkopako ei vaikuta mahdottomalta vaihtoehdolta, kun ajattelee, millaiseksi massaturismikohteeksi Lappi on muuttunut. Jonkinlaista kolonialismia sekin. Turismi tuo elantoa, mutta myös paljon haittoja. Kunnat kaavailevat turismiveroa.
Oulun Taidemuseossa on esillä Eanangiella – Maan kieli -näyttely, kaikkien aikojen suurin saamelaisen taiteen ja duodjin eli saamenkäsityön näyttely. Kannattanee kaukaakin matkata hämmästymään erikoisuuksista.
Samalla reissulla voi etsiytyä Oulun kaupunginteatteriin, missä voi nähdä riipaisevan koskettavan Ovllá-oopperan. Se kertoo asuntolaan jätetystä saamelaispojasta, syrjinnästä ja rasismista. Molempia taidetuotantoja on syystä toivottu kiertueelle Etelä-Suomeen. (Lue Kikka Holmbergin kirjoittama artikkeli Ovllá-oopperasta täältä.)
Ei Oulu ole keinotekoisesti saamelainen. Jo sana Oulu juontaa juurensa todennäköisesti saamen kielestä ja tarkoittaa tulvavettä. Kauan sitten Oulujoen kosket ryöppysivät uljaina ja vetivät turisteja seikkailuihin. Aikoinaan saamelaiset pakenivat kohti pohjoista.
* *
Sopivasti ennen Oulun pääkaupunkivuotta valmistui Saamelaisten totuus- ja sovintokomission vuosina 2022–2025 työstämä selvitys. Viime joulukuun alussa pidettiin loppuraportin julkaisutilaisuus, jossa eri tahot pitivät puheita tuntitolkulla.
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin professorin tehtävistä hiljattain eläköitynyt Veli-Pekka Lehtola teki komissiolle raportin suomalaisten ja saamelaisten suhteista.
Raportti laajeni yli 500 sivuiseksi teokseksi Kenen maa, kenen ääni? – Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään (Gaudeamus, 2025). Se on johdonmukainen, kiihkottoman asiallinen historiateos kolonialismin ja käännytysten ajasta aina nykypäivän arkeen ja juhlaan.
On kipeitä kysymyksiä, vaikeita ratkaisuja ja loputtomia valituksen aiheita. ”Jos menneisyyden kipukohdat jäävät tunnistamatta ja tunnustamatta, ne jäävät oirehtimaan pinnan alle”, Lehtola kirjoittaa kirjassaan.
Jotkut toivovat, ettei saamen kansaa nostettaisi jalustalle. On yhä sellaista ajatusta, että saamelaisia tulisi pitää vain yhtenä osana kansalaisista kuten kaikkia muitakin.
Esimerkiksi karjalankieliset seuraavat tarkasti saamelaisten oikeuksien kehittymistä, koska toivovat myös itselleen omaa kielilakia ja kielen lisäämistä perustuslakiin samalla tavalla kuin saamen kielet, romani tai viittomakieli ovat.

Saamelaisten kansallispäivä 6. helmikuuta on virallinen liputuspäivä Suomessa. Kuva: Saamelaiskäräjät
* *
Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan 6. helmikuuta vuosittain. Päivä on valittu sen mukaan, kun ensimmäinen pohjoiskalotin saamelaiskokous pidettiin Norjan Trondheimissa 6.2.1917.
Tietenkin sitä juhlitaan tänäkin vuonna Oulussa Dálvemánnu-päivien yhteydessä, mutta myös monilla muilla paikkakunnilla.
Aivan mainio jokavuotinen spektaakkeli on myös laulufestivaali Sámi Grand Prix eli Saamenmaan Euroviisut, jotka pidetään 28.3.2026 Norjan Kautokeinossa. Viime vuonna esityksiä saattoi ensimmäisen kerran jopa äänestää Suomestakin.
Jos mielenkiintoa riittää, verkon kautta voi päästä mukaan saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa pidettävään juhlaan 6.2.2026. Se juhlistaa historiallista virstanpylvästä, uutta saamelaiskäräjälakia.
Juhla on esillä olon hetki. Värikästä juhlaa!
Aila-Liisa Laurila
Oulun Taidemuseon näyttely suljetaan porrastetusti niin, että yläkerta on auki 19.4.2026 asti ja pohjakerros 3.5. asti. Ovllá-esitykseen on lippuja saatavilla helmikuun loppuun asti. Oopperailta: Ovllá Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä 7.2.2026 klo 19.02.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pehmeyden vastarinta: ”Kun pommit putoavat, kyky tuntea myötätuntoa muuttuu poliittiseksi teoksi”
KOLUMNI | Sami Sankilampi yrittää liimata kolumnissaan maailman sirpaleita yhteen Uusi Juttu kainalossa.
Maailman lyhyin novelli ja muita äärimmäisyyksiä
KOLUMNI | Pekka Henttonen kirjoittaa todellisista ja kuvitelluista kirjallisista äärimmäisyyksistä: novelleista, romaaneista, kirjoista ja kirjastoista.
Haussa ”hyviä tyyppejä” eli työelämän yksilön palvonnan lyhyt historia
KOLUMNI | Liisa Keltikangas-Järvinen suomii uudessa kirjassaan olan takaa aikamme yltiöyksilöllistä kulttuuria. ”Hänen havaintonsa 2000-luvun työelämästä on helppo tunnistaa”, Jari Paavonheimo kirjoittaa.
Sitkeys on rukiisen leivän hapanjuuri – ajatuksia Tampereen Työväen Teatterin Väylästä
KOLUMNI | ”On vain pakko ajatella ja uskoa siihen, että jaksaa vielä hetken, ja vielä toisen hetken”, Maarit Saarelainen kirjoittaa.




